Iltasadusta tinkiminen voi heijastua pitkälle lapsen tulevaisuuteen – ”Lapsi, jolle ei lueta, ei lue itse”

0
Anne Bernoulli (vas.), Niina Halminen, Jenna Salmi ja Piia Ukura kertoivat etävanhempainillassa ekaluokkalaisten satuhetkihaasteesta.

Lukemisesta halutaan tehdä Salossa yhtä automaattinen ja jokapäiväinen tapa kuin hampaiden pesu. Tänä syksynä käynnistyneen Lukeva Salo -hankkeen hankekoordinaattori, Halikon Armfeltin koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Piia Ukura perustelee miksi.

– Lukutaito on tosi tärkeä. Se on avain yhteiskuntaan. Lukutaidonopettaja Aleksis Salusjärvi on sanonut, että lukeminen on eloonjäämistaito.

Heikentynyttä lukutaitoa lähdetään Salossa kohentamaan perusasioista. Ykköstavoite on iltasadun palauttaminen jokailtaiseksi.

– Kun lapsi oppii lukemaan, ei enää lueta iltasatua, vaikka se olisi tärkeää koko alakouluiän. Lapsi, jolle ei lueta, ei lue itse, Ukura painottaa.

Iltasatuhetkessä lukemisen lisäksi tärkeää on läheisyys ja hetkeen pysähtyminen. Parhaimmillaan iltasadusta viriää lapsen kanssa keskustelu päivän tapahtumista.

Hankkeen aluksi päiväkoti-ikäisten, esikoululaisten ja alakoululaisten vanhemmille tehty kysely osoitti, että 80 prosenttia päiväkotilasten vanhemmista lukee iltasadun säännöllisesti eli enemmän kuin kerran viikossa. 1.–2.-luokkalaisten vanhemmista iltasadun lukee 65 prosenttia, 3.–4.-luokkalaisten 45 prosenttia ja 5.–6.-luokkalaisten 30 prosenttia.

Kyselyn perusteella vanhemmat luottavat opettajiin ja päiväkotihenkilöstöön lukemaan kannustamisessa. Erityistoive vanhemmilta oli, että koulusta annetaan lukuläksyjä.

– Lähtökohtaisesti perheet arvostavat lukemista, mutta se on kodeissa vähäistä. Vanhemmat kertovat, että he yrittävät innostaa lapsia lukemaan, mutta eivät aina onnistu. Käytössä ovat myös lahjonta ja kiristys, Ukura naurahtaa.

Lahjontaa ja kiristystä hedelmällisempi tapa on innostaminen. Vanhemman oma esimerkki lukemisesta on ehdottoman hyvä.

– Lukeminen ei ole neuvottelukysmys. Lukeminen on lapsen parhaaksi ja vanhempien tehtävä on vaatia lukemaan, Armfeltin koulun opettaja Anne Bernoulli sanoo.

Samaan kyselyyn vastasivat myös päiväkotien, esiopetuksen ja alakoulujen henkilökunta. Heidän ja vanhempien yhteinen toive on kodin ja koulun yhteistyön lisääminen.

Kodin ja koulun lisäksi kolmas yhteistyötaho ovat kirjastot ja kirjastoautot. Kirjastojen oma Lukeva Salo -hanke keskittyy yläkouluihin. Tarjolla on muun muassa kirjavinkkauksia ja lukudiplomeja.

Salon kouluissa on jo paljon hyviä käytäntöjä kannustavaan lukemiseen. Nyt keinoja laajennetaan ja keksitään uusia tapoja tarttua kirjaan.

Armfeltin koulun ensimmäisen luokan yhteisopettajat Anne Bernoulli, Jenna Salmi ja Niina Halminen sekä Piia Ukura heittivät viime viikon vanhempainillassa koteihin satuhetkihaasteen.

Haasteen tavoite on, että aikuinen ja lapsi lukevat yhdessä joka päivä puoli tuntia. Luetusta kirjasta lapsi tuo luokkaan tiedon, jotka kerätään yhteiseen hyllyyn.

– Samalla annamme lukuvinkkejä värikoodeilla. Vihreä tarkoittaa lue tämä, keltainen on ok ja punainen älä lue tai se ei ole suositeltava, Jenna Salmi selvitti.

Lukuhaaste on luokan ryhmäprojekti. Kun sata kirjaa on luettu, luvassa on palkinto. Se voi olla esimerkiksi yhteinen toimintatunti.

Ekaluokkalaiset eivät vielä lue itse, sillä kirjaimista on vasta opeteltu alle 10.

– Koulussa isommat koulukummit lukevat pikkuoppilaille. Koulukummit huolehtivat myös koulun kirjastosta, Niina Halminen kiittää.

Armfeltin koulussa on entuudestaan käytössä 300 minuutin lukuhaaste. Siinä korostuu lukemisen hauskuus ja heittäytyminen. 10 minuutin lukupyrähdyksen voi tehdä vaikkapa yhdellä jalalla seisten, pöydän alla istuen, taskulampun valossa tai jonkun sylissä istuen.

Kaksivuotinen tehokuuri: Lukeva Salo

  • Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja kirjaston yhteishanke, jossa lukeminen tehdään näkyväksi kaikin tavoin.
  • Tavoitteena lasten ja nuorten lukemaan innostaminen ja lukutaidon vahvistaminen.
  • Kodin ja koulun yhteistyön lisääminen.
  • Oikeanlaisten kirjojen valinnan ohjausta kirjastoissa ja kouluissa.
  • Haasteita, kampanjoita, esimerkkien jakamista kaikkien toimijoiden kesken.
  • Startti: Iltasadun palauttaminen koteihin jokailtaiseksi.
  • Kaksivuotinen hanke, johon kaupunki on saanut valtionavustusta vajaat 60 000 euroa.

Lukeva Salo asian ytimessä

Lukutaidon kehittäminen on keskeinen hankkeemme. Lukeva Salo on asian ytimessä, Salon kaupungin perusopetusjohtaja Inkeri Lahti sanoo.

Oppilaiden lukutaito on vuosi vuodelta heikompi.

– Kun ei ole totuttu lukemaan, se on työlästä ja haittaa jopa reaaliaineiden opiskelua.

Huoltajille, opettajille ja oppilaille suunnatun hankkeen tavoite on tehdä lukutaidosta elämäntapa. Lahti toivoo, että lukutaito kehittyy ja ennen kaikkea innostus lukemiseen lisääntyy.

Lukutaidon kehittämisen puolesta työskentelevät varhaiskasvatus, peruskoulu ja kirjasto.

– Salossa on erittäin hyvät suunnitelmat lukutaidon kohentamiseksi. Monet Salon koulut ovat jo tehneet tätä työtä, mutta nyt siitä tehdään näkyvää hyviä käytäntöjä jakamalla.

 

Etäna toteutettuun vanhempainiltaan osallistui myös Uotilan perhe: Henri (vas.), Eetu, Johanna ja Lauri.

”Aika löytyy, kun sen ottaa”

Vanhempainiltaan osallistunut Uotilan perhe nappasi päivittäisen satuhetkiajatuksen omakseen.

– Idea kuulostaa hyvältä. Aika löytyy, kun sen ottaa. Lukeminen on kivaa yhdessä oloa ja läheisyyttä, Henri Uotila sanoo.

– Puoli tuntia ei ole paljon, Johanna Uotila lisää.

Perheessä luetaan satuja kausittain. Välillä ne unohtuvat, ja sitten taas kirjat otetaan esille.

Ekaluokkalainen Lauri opettelee vasta lukemaan, joten äidin ja isän apu on tarpeen.

– Haluan, että luetaan, hän nyökkää.

Pekka Töpöhäntä, Koiramäen tarinat ja Nalle Puh tulevat Henri Uotilalle ensimmäisenä mieleen lapsuuden saduista. Johanna Uotila muistaa hyvin Miina ja Manu -kirjat.

– Ennen sadut olivat helpompia, satumaisempia, he vertaavat nykyisiin lastenkirjoihin.

Lauri tietää heti, mitä kirjoja katselee ja kuuntelee mieluiten.

Mauri Kunnaksen kirjoja.