Näin naapurissa

0

JUHA RUUSUVUORI. Kun minä olin lapsi, me ajattelimme, että kaikki on paremmin Ruotsissa. Asuin Pohjois-Pohjanmaalla ja kerran kuussa koko perhe suuntasi Haaparannalle ostosmatkalle.

Miten hyvältä ruotsalainen rasvainen juusto maistuikaan verrattuna Valion kumimaisiin tuotteisiin. Miten ihanaa olikaan levittää maukasta ruotsalaista maksapasteijaa ruotsalaisen näkkileivän päälle ja rouskuttaa menemään.

Voitakin sai halvalla, ja muistan, miten isä tunki kolme kiloa voita Anglian takapenkin alle. Rajakauppa oli tiukasti säännösteltyä.

Kaikki oli hiukka paremmin Ruotsissa, ajattelin tuolloin. Ihmisillä paremmat ja värikkäämmät vaatteet, jopa miehillä keltaisia kelsiturkkeja talvella. Suomi tuntui jotenkin surumieliseltä ja mustiinpukeutuneelta, leivän eteen raadettiin kovasti vielä 1960-luvulla.

Me lapset kyllä tiesimme, miksi asiat olivat niin. Siitä olivat aikuiset puhuneet. Ruotsi ei ollut käynyt sotia pitkään aikaan, vaan hyötynyt myymällä rautamalmia natsi-Saksalle.

Me olimme kovin kateita heidän hyvinvoinnistaan. Naapurin tädin poikakin tuli Göteborgista tuliterällä Saabilla.

Tällaisia muistikuvia virtaa pääni läpi nyt, kun tuntuu, että Ruotsi voi monin paikoin huonosti. Siellä ei näköjään tunnusteta, että koronapolitiikka on epäonnistunut, vanhuksista ei onnistuttu keväällä pitämään huolta. Yli viisituhatta on kuollut.

Edelleen saan lukea ruotsalaisia kommentteja, joiden mukaan maan tautipolitiikka on oikeaa ja valtavan pitkäjännitteistä. Uskokoon ken haluaa.

Väistämättä ajaudun miettimään asennekysymyksiä. Ruotsi on vuosikymmeniä ollut maailman rikkaimpia, tasa-arvoisimpia ja onnellisimpia maita.

Samankaltainen asenne vallitsee Britanniassa brexitin aikaan: Britannia ei muka tarvitse Eurooppaa niin paljon kuin Manner-Eurooppa tarvitsee sitä.

Tosiasiassa nykytaloudessa kaikki tarvitsevat toisiaan. Hieman tuntuu, että Ruotsissa ja Englannissa on vallalla ylemmyysajattelu, molemmissa historiallisista syistä.

Ruotsilla on ollut onnea historiansa aikana, briteillä oli imperiuminsa ja loistava tilaisuus kähmiä siirtomaiden rikkaudet itselleen.

Periaatteessa olisi hyvä, jos Suomi ja Ruotsi olisivat edelleen sama valtio, erityisesti kun ajatellaan geopolitiikkaa. Monissa asioissa Suomi on kuitenkin pärjännyt naapuriaan paremmin: opintotuessa, koulutuksessa ja järjestäytyneen rikollisuuden kitkennässä.

Me voisimme antaa muutamia hyviä neuvoja ruotsalaisille sitten, kun yhteinen unionimme on elvytetty.

Yhdistymistä voitaisiin symbolisoida uudella ruokalajilla: ruotsalaista hapansilakkaa suomalaisen ruisleivän päällä. Sen haju voisi toimia myös pelottavana aseena geopolitiikassa.

Kirjoittaja on Taalintehtaalla asuva kirjailija.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments