Oikorata vahvistaa kasvua

3
Uusi oikorata vahvistaa kasvua, mutta aiheuttaa myös merkittäviä haittoja.

Turun ja Helsingin välisen Tunnin junan ratahankkeen ympäristövaikutusten arviointi on valmistunut. YVA-arvion mukaan uusi oikorata vaikuttaa erittäin myönteisesti elinkeinoelämään ja hyödyttää radanvarren kaupunkeja.

Arviossa todetaan myös, että oikoradasta aiheutuu merkittävää haittaa ympäristölle ja ratavarren asukkaille. Pahimmat ongelmat ratatyöt aiheuttavat Salon Lukkarinmäessä ja Halikonjokilaaksossa.

Tunnin junaksi kutsuttu hanke käsittää Salon ja Espoon välisen uuden ratalinjauksen. Lisäksi korjataan Salon ja Turun välinen osuus. Koko uusi rata on tarkoitus toteuttaa kaksiraiteisena.

Uusi rata mahdollistaa nopean kaukojunaliikenteen ja junien määrän lisäämisen. Myös häiriöiden arvioidaan vähenevän.

Turun ja Helsingin välinen nopea rata kytkee YVA-arvioinnin mukaan Turun seudun ja pääkaupunkiseudun paremmin toisiinsa. Työssäkäyntialueet laajenevat, ja lähiliikenne tulee mahdolliseksi Helsingin ja Lohjan sekä Salon ja Turun välille. Vihti, Lohja, Paimio ja Kaarina saisivat henkilöjunaliikenteen.

Ratavarren asemille olisi mahdollista rakentaa uusia asuinalueita, ja nykyisiä asemaseutuja voisi kehittää.

Nopea ratayhteys vaikuttaa selvityksen mukaan erityisen myönteisesti elinkeinoelämään. Se parantaa yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Samalla nopea rata lisäisi radanvarsikuntien houkuttavuutta yritysten näkökulmasta.

Tilanteesta hyötyisivät erityisesti Espoo, Lohja, Salo, Turku ja Vihti.

YVA-arviointi vahvistaa, että uusi ratayhteys parantaa Salon kilpailukykyä ja auttaa kasvutavoitteiden toteuttamista.

Nopea rata laajentaa työssäkäyntialuetta pääkaupunkiseudun ja Turun suuntaan, vahvistaa salolaisten yritysten kilpailukykyä ja houkuttaa kaupunkiin uusia yrityksiä ja asukkaita.

YVA-arvio paljastaa myös uuden radan ympäristölle, luonnolle ja radanvarren asukkaille aiheuttamat ongelmat. Niitäkin löytyi runsaasti.

Uusi oikorata, radan oikaisut ja kaksoisraiteen rakentaminen vaikuttavat vaihtoehdoista riippuen 160–190 asuin- tai lomarakennukseen. Uusi Salon ja Espoon välinen rata kulkee myös monien arvokkaiden maisema-alueiden läpi.

Erityisen kipeää radan rakentaminen tekee Salossa, jossa se halkaisee Lukkarinmäen asuinalueen. Vahinkoa ratatyöt aiheuttavat myös Halikonjokilaaksossa.

Ratalinjaukset on piirretty kymmeniä vuosia sitten, ja niiden muuttaminen tässä vaiheessa olisi vaikeaa. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja rakentamisessa pitää kuitenkin pyrkiä minimoimaan uuden radan aiheuttamia haittoja.

3 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Erittäin myönteiset vai suhteellisen pienet
16 päivää sitten

Hämmentävää. Lokakuun alkupuolella samaan aikaan Salon Seudun Sanomienkin laajasti uutisoiman ”Helsinki-Turku nopea junayhteys hankearvioinnin” kanssa ilmesyi Väyläviraston julkaisu nro 53/2020 ”Helsinki – Turku nopean junayhteyden laajemmat taloudelliset vaikutukset”. Tätä julkaisua Salon Seudun Sanomat ei noteerannut. Julkaisun päätelmissä todetaan mm., että ”Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että Helsinki–Turku nopea ratayhteys vaikuttaa sille asetettujen laajempien taloudellisten vaikutusten tavoitteiden suuntaan (Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen, elinkeinoelämän vetovoiman lisääminen, Etelä-Suomen työssäkäyntialueen ja työmarkkinaalueen laajentaminen ja yhdistäminen). Vaikutukset jäävät kuitenkin suhteellisen pieniksi. Tämä johtuu muun muassa siitä, että hanke kohdistuu yhteen kulkumuotoon, jonka osuus matkoista on pääosin alle kolmannes.” Pendelöinnin ja muuttovoiton kasvuakin arvioitiin maltillisesti: ”Hanke vaikuttaa… Lue lisää »

Asuntomarkkinat
16 päivää sitten

Muutama talo Lukkarinmäessä vs. koko Lounaisrannikon kehitys.

Varsin pienet
16 päivää sitten

Koko Lounaisrannikon aluetaloudelle tuo laajempia taloudellisia vaikutuksia käsittelevä tutkimus ”lupaa” seuraavaa: ”Aluetaloudelliset vaikutukset ovat varsin pienet suhteessa muuhun taloudelliseen toimintaan vaikutusalueella. Kaikki aluetaloudelliset vaikutukset (kokonaistuotos, arvonlisäys, uudet investoinnit, työvoiman tarve) ovat alle 0,03 % tarkasteltavien alueiden viimeisimmistä vuoden 2017 aluetalouden tilinpidon tunnusluvuista.”

Sekä: ”Euromääräisesti arvioituna suurimmat yksittäiset aluetalousvaikutukset kohdistuvat Uudellemaalle (42 % kaikesta kokonaistuotoksen muutoksesta). Myös uudet investoinnit sekä työvoiman tarve kohdistuvat euroissa ja henkilötyövuosissa tarkasteltuna suurimmilta osin Uudellemaalle. Arvonlisäyksestä euromääräisesti suurin osuus kohdistuu Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ulkopuolelle.”