Professori Olli Mäenpää patistaa viranomaisia avoimuuteen

1
Professori Olli Mäenpää viettää merkkipäiväänsä opettamisen parissa.

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on viime vuosina ollut eduskunnan selvästi eniten kuulema asiantuntija: vuoden 2015 alkukesän ja tämän vuoden lokakuun välillä hänet on kutsuttu kertomaan näkemyksiään lainlaatijoille 209 kertaa. Toisena kuultujen listalla on entinen ulkoministeri Timo Soini , jota kuultiin 166 kertaa.

Kansanedustajat siis haluavat selvästi kuulla Mäenpään lainopillisia näkemyksiä ja antavat niille arvoa. Mutta mikä Mäenpään alun perin veti oikeustieteen pariin?

– Silloin pääsi suoraan todistuksella sisään. Ei siinä isompia ajatuksia tai urasuunnitelmia ollut. Ja se osoittautui kiinnostavaksi alusta pitäen.

Erityisesti Mäenpäätä kutkutti se, että vaikka aina puhutaan lain tulkinnanvaraisuudesta ja sovellettavuudesta, siinä on myös tarkkuutta, sillä tulkinta ei ole täysin vapaata. Erilaiset reunaehdot, kuten perusoikeudet, muodostavat ”kohtuullisen ymmärrettävän ja ennakoitavan puitteen tai kehikon”, jossa lakia sitten sovelletaan.

Hallinto-oikeus taas valikoitui mielenkiinnon kohteeksi, sillä se tuntui olevan lähellä elävää elämää.

– Hallinto seuraa meitä kehdosta hautaan, ja siihen liittyy niin paljon käytännönläheisiä piirteitä. Sillä on hirveän suuri merkitys ihmisten elämän kannalta, oli kyse sitten julkisista palveluista, sääntelystä, valvonnasta tai nyt tästä epidemian torjunnasta.

Perniöläissyntyisen Mäenpään työaika kuluu nykyään pitkälti Helsingin yliopistolla opetuksen, tutkimuksen, oppikirjojen kirjoittamisen ja tentaattorina toimimisen parissa. Oma aikansa menee myös lakiehdotusten asiantuntijakuulemisissa tarvittavien muistioiden rustaamisessa ja lainvalmisteluhankkeissa.

– Siinä pysyy hyvin kosketus siihen, missä oikeastaan mennään tässä valtakunnassa.

Nyt pöydällä on hallituksen muutaman sivun esitys, joka on tavallista hankalampi, sillä se liittyy Ahvenanmaan itsehallintoon. Sen pureskeluun menee ainakin kolme päivää. Hankaluus on kuitenkin suhteellista.

– Viime valtiopäiväkaudella oli tämä sote-uudistus, jossa oli parituhatta sivua, ja sitä käsiteltiin useammassa erässä. Siihen sitten meni aikaa melko lailla.

Mäenpää väitteli tohtoriksi vuonna 1979, ja maailma on sen jälkeen ehtinyt muuttua moneen kertaan.

– Yksi iso muutos on tämä eurooppalaistuminen. Nythän meillä valtaosa lainsäädännöstä, jota viranomaiset soveltavat, on EU-pohjaista. Sitten on tämä perusoikeusnäkökulma, joka myös siinä soveltamisessa pitää ottaa huomioon.

EU-jäsenyys on tuonut muutoksia myös julkisen vallan käyttöön. Mäenpään mukaan Suomessa toteutettiin 1980–1990-luvuilla vahvaa byrokratian ja virastojen purkamisen sekä sääntelyn ja valvonnan vähentämisen ideaa. EU:n myötä sääntely on kuitenkin lisääntynyt ja osin tiukentunut, ja EU-lainsäädäntö edellyttää myös sitä toteuttavaa viranomaiskoneistoa. Nyt useilla virastoilla on vahva toimivalta ja sääntely- ja valvontavalta.

– Jos katsoo uutta EU-lainsäädäntöä, niin melkein joka direktiivissä ja asetuksessa on pykälä tai artikla, joka sanoo, että tämän säädöksen toimeenpanosta vastaa riippumaton viranomainen. Tällainen toimeenpanovaltaa vahvistava taipumus näyttää olevan vallalla ainakin lähitulevaisuuteen asti, hän kertoo.

Hallinnon avoimuus on yksi asia, jota Mäenpää on sekä pohdiskellut, tutkinut että kommentoinut runsaasti vuosien varrella. Hänen mukaansa avoimuus ja julkisuus ovat keinoja taata sitä, että tiedetään, millä perusteilla ja tavoilla julkista valtaa käytetään, kuka sitä käyttää ja mitä mahdollisia perusteita sen käytölle on.

Hän pitää juuri avoimuutta yhtenä tärkeänä syynä siihen, että suomalaiset luottavat maansa julkiseen hallintoon enemmän kuin monien muiden maiden asukkaat. Ja jos hallintoon luotetaan, sen toimintaa on helpompi pitää hyväksymisen arvoisena.

– Virkamiesten ja viranomaisten kannattaisi ajatella niin, että julkisuus ja avoin toiminta ovat pitkällä tähtäimellä parempaa ja edullisempaa kuin luottamusta kaventava salamyhkäisyys ja tietojen panttaus, Mäenpää sanoo.

Oman juridisen ajattelunsa Mäenpää kertoo vuosien varrella avartuneen yhteiskunnallisemmaksi. Koska sääntelyllä yritetään ratkaista jotain ongelmaa tai tuottaa jotain hyvää, sitä pitää arvioida enemmän tavoitteiden ja niiden taustalla olevien arvojen kannalta kuin tiukasti pykälien perusteella.

– Tässä iän lisääntyessä ymmärtää enemmän kuin vielä ennen sen, että juridiikka ei ole ainoa asia, vaan juridiikkaan ja lainsäädäntöön ja sääntelyyn vaikuttavat hyvin paljon erilaiset taloudelliset ja yhteiskunnalliset näkökohdat. Tiukka pykäläjuridiikka ei ole ratkaisu ongelmiin, vaan asioita pitää katsoa avarammin.

Teksti: STT | Tapio Pellinen

70 vuotta


Olli Mäenpää


Syntyi 2.11.1950 Perniössä. Naimisissa, kolme aikuista lasta ja kaksi lastenlasta.

Väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1979. Toimi hallinto-oikeuden professorina Turun ja Helsingin yliopistoissa 1982–2018. Jatkaa yhä tutkimusta ja opetusta Helsingin yliopistossa emeritusprofessorina.

Tutkinut etenkin julkisuusperiaatetta, hyvän hallinnon perusteita, eurooppalaista hallinto-oikeutta, kunnallishallintoa ja oikeusturvan perusteita. Julkaissut parikymmentä kirjaa ja parisataa tieteellistä artikkelia eri julkisoikeuden aloilta.

Toiminut muun muassa oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina, Suomen akatemian hallituksen jäsenenä, tuomarina korkeimmassa hallinto-oikeudessa, Kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan puheenjohtajana sekä Kansainvälisen talousoikeuden instituutin johtajana. Nimitetty myös Turun yliopiston kunniatohtoriksi.

Harrastaa liikunnan puolelta soutua ja hiihtoa, kulttuurin saralta klassista musiikkia ja oopperaa.

Viettää merkkipäivää luennoimalla uusille opiskelijoille hallinto-oikeuden johdantokurssilla.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Salolainen
24 päivää sitten

Professori on myös lausunut näin: Professori salailusta: ”Kuntien osakeyhtiöt pitäisi saada julkisuuslain piiriin. Osakeyhtiölaki ei edellytä, että kunnallisen yhtiön pitäisi salata asioita. Asia on kuitenkin täysin yhtiön omassa vallassa, koska julkisuuslakia ei sovelleta, Mäenpää sanoo.” Salossakin on kaupungin 100% omistamia osakeyhtiöitä, joita ohjaa poliittisesti valittu konsernijaos. Näin Kemissä: ”Kemin Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esitti kaupunginvaltuustoss a01.04.2019 § 42 aloitteena, että kaupungin omassa päätöksenteossa noudatettaisiin jatkossa julkisuuslakia. Salassa pidettävä asia tulee aina merkitäjulkisiin esityslistoihin niin, että käsiteltävä asia kuvataan ja merkitään lainkohta mihin salassapito perustuu. Lisäksi sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esitti, että selvitetään julkisuuslain noudattaminen laajemminkin esim. kunnan omistamien yhtiöiden osalta. Kunnan ja kuntien omistamien… Lue lisää »