Rooman patsaat Teijon maisemissa – Jaana Kähönen yhdistelee valokuvistaan taideteoksia, jotka painetaan kankaalle

0
Jaana Kähönen on inspiroitunut Roomassa klassisten patsaiden muodoista ja tarinoista niiden kuvaamien hahmojen taustalla. Teoksessa makoilee Fauno Barberini.

Väsähtänyt fauni kartanon portailla, aaveratsastaja heinikossa, rakkaudenjumalatar kaislikossa. Teijon Masuunin kahvilan talvinäyttely Rooma vierailee Teijolla koostuu Jaana Kähösen digitaalisesti muokkaamista valokuvateoksista, joissa klassiset kreikkalaispatsaat on sijoitettu suomalaiseen luontoon käymään mielikuvituksellista vuoropuhelua.

Patsaiden muotoja ja niiden hahmoihin liittyviä tarinoita ihaileva Kähönen on kuvannut patsaita Roomassa. Talvimaisemat ja huurteiset puut hän on ikuistanut toissa vuoden tammikuussa Teijon kansallispuistossa ja Matildajärvellä. Seutu on Jaana Kähöselle tuttua, sillä hänellä on Mathildesalissa kakkosasunto ja hän on jo muutamana vuonna pitänyt ruukkikylässä DJK PopUp-galleriaa kesäisin.

Turkulaistaiteilija Jaana Kähönen on ripustanut Teijon Masuunin kahvilaan talvikaudeksi näyttelynsä Rooma vierailee Teijolla. – Halusin, että teoksia on helppo lähestyä ja mikäs sen helpompaa kuin katsella niitä kahvilan seinillä, hän toteaa suunnittelemansa kangaskuosin äärellä.

Kähönen naurahtaa, että kuvatut patsaat ovat roomalaisten Kreikasta nyysimiä. Alkuperäiset on tehty 500–600 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

– Ensin patsaita oli tehty vain miespuolisista jumalista ja urheilijoista. Afrodite oli ensimmäinen kunniallinen nainen, josta veistettiin alastonpatsas, Kähönen sanoo.

Hän muistuttaa roomalaisten hallinneen aikoinaan koko Välimeren aluetta. Kreikkalainen kulttuurin vaikutteet alkoivat näkyä Roomassa sen jälkeen, kun roomalaiset valloittivat Kreikan.

– Sotasaalina anastettiin taideteoksia ja etenkin vanhoja patsaita tuli jatkuvana virtana Roomaan. Kreikkalaisen taiteen markkinat olivat mittavat, kun patsaita ja niistä tehtyjä kopioita asetettiin koristamaan julkisia tiloja, pyhättöjä, pihoja ja puutarhoja osoituksena klassisen tyylisuunnan arvostuksesta.

Jaana Kähösen valokuvissa klassiset kreikkalaispatsaat kuten Hermaphroditius on asetettu Teijon alueen luontoon.

Patsaiden suosio hiipui muiden tyylisuuntien vallattua alaa, mutta 1700-luvun lopulla uusklassismin isä, italialainen kuvanveistäjä Antonio Canova palasi töissään klassisiin ihanteisiin.

– Hänen patsaansa ovat pääosin säilyneet niin, että kaikki jäsenet ovat tallessa, Kähönen kertoo.

– Myöhemmin patsaiden kopioita tuotiin myös suomalaisiin kartanoihin, hän huomauttaa.

Jaana Kähönen on koonnut näyttelynsä teokset valokuvistaan, joita hän on muokannut digitaalisesti useilla kuvankäsittelyohjelmilla. Kaikkiin kuviin on liitetty lentämään myös Kähösen tavaramerkiksi muodostunut vanha Cessna-lentokone, jollaisella hän lensi paljon nuorena. Taiteessa koneen tunnus on OH-JOY.

– Se tuo yllätyksellistä iloa, Kähönen huomauttaa.

Valokuvateokset on painettu matalanukkaiselle sametille, joka tekee kuvista kolmiulotteisia.

Teijon Masuunin näyttelyssä on esillä seitsemän suurta valokuvateosta, kymmenen pienempää teosta ja pari Kähösen suunnittelemaa kangaskuosia. Työt on tehty reaktiivisella dispersiopainantamenetelmällä matalanukkaiselle sametille.

– Materiaali tuo kuviin hieman kolmiulotteisuutta.

Jaana Kähönen on tehnyt päätyökseen digitaalista kuva- ja kuosisuunnittelua kahden vuoden ajan. Valokuvausta koko ikänsä harrastaneella kauppatieteiden maisterilla on takana myös sisustussuunnitteluopintoja ja työkokemusta muun muassa informaatioteknologiasta, mainostoimistosta ja markkinoinnista.

Jaana Kähösen näyttely Teijon Masuunin kahvilassa 28.2. asti. Avoinna la–su klo 12–16. Suljettu 19.–20.12. ja 26.–27.12.