Salon peruskouluissa opiskelee yli 140 oppilasta vähemmän kuin viime syksynä.
Pitkään jatkunut kaupungin väkiluvun lasku ja lasten määrän väheneminen näkyvät myös varhaiskasvatuksessa. Kunnallisessa ja yksityisessä päivähoidossa on lapsia yli 130 vähemmän kuin vuosi sitten.
– Suunta on ennusteiden mukainen, sanoo Salon sivistyspalveluiden johtaja Pia Setälä.
– Kehityksen tuoma haaste on, että kun oppilasmäärät laskevat, meille tulee useita kovin pieniä kouluja. Niissä oppilaskohtaiset kustannukset ovat muita korkeammat, jopa yli 10 000 euroa oppilasta kohden, kun ne suuremmissa kouluissa ovat noin 6 500 euroa.
Ennusteiden mukaan Salossa on viiden vuoden kuluttua seitsemän alakoulua, joissa on kaksi tai kolme opettajaa.
Laajoja ennusteita Salon päiväkotien ja koulujen tulevaisuudesta esitettiin viime talvena oppilasympäristöselvityksessä.
Sen pohjalta kaupunginvaltuusto teki kahdentoista äänestyksen jälkeen päätöksiä, joita pannaan täytäntöön vuoteen 2024 asti.
Kaksi päiväkotia yhdistetään, yksi suljetaan ja yhtä pienennetään. Alakouluista päätettiin lakkauttaa kaksi, niistä ensimmäisenä Hiisi, jossa on menossa viimeinen lukuvuosi.
Merkittävä kannanotto suurista kouluista oli, että Uskelan koulua ei korjata, eikä keskustan alueella myöskään rakenneta uutta alakoulua.
Perusopetuksen koulujen vähimmäisoppilasmääräksi hyväksyttiin 42. Viimeisen vuoden aikana oppilasmäärä on kaupungissa laskenut kolmen tämän kokoisen koulun verran.
Opetuslautakunnalle laskettiin lokakuussa, mitä oppilaiden väheneminen tarkoittaa rahassa. Aloite tuli kaupunginhallituksen kokoomusryhmältä ja kristillisdemokraatilta.
Luokanopettajia, lehtoreita, erityisluokanopettajia ja koulunkäyntiohjaajia tarvitaan ennusteen mukaan yhteensä yli 50 vähemmän kuin nyt.
– Pystymme sopeuttamaan henkilöstön määrän oppilaiden vähenemiseen. Aina, kun paikkoja vapautuu, arvioimme, onko tarvetta rekrytoida, sanoo Pia Setälä.
Henkilöstömenot olisivat viiden vuoden päästä lähes 1,8 miljoonaa euroa pienemmät kuin nyt. Kun mukaan lasketaan Hiiden ja Saurun koulujen sulkemiset, summa nousee vähän kahden miljoonan euron päälle.
Oppilaiden väheneminen vaikuttaa myös tuloihin. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan viiden vuoden päästä viisi miljoonaan euroa vähemmän kuin nyt.
Setälän mukaan kaupungille on tärkeää, että palvelut on järjestetty hyvin.
– Oppilaiden vähetessäkin meillä pitää olla riittävän monipuolinen tarjonta. Vanhemmat ovat hyvin vaativia esimerkiksi kielitarjonnan ja lukion kurssitarjonnan suhteen.
– Opetussuunnitelman mukainen opetus ei riitä, vaan lisäksi edellytetään, että meillä on erilaisia painottuneisuuksia ja laajaa kielitarjontaa. Silloin yksiköiden pitää olla riittävän suuria.
Koulut siirtyivät viime keväänä koronaepidemian takia etäopetukseen, ja osassa luokkia niin on pitänyt tehdä syksylläkin.
– Kevään kokemus osoitti, että etäopetus toimii, mutta se ei ole pidemmän päälle vaihtoehto. Sitä voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi harvinaisten kielten tai uskontojen opetuksessa.
Kaupungin syyskuun talous- ja toimintaraportin mukaan Salossa on varhaiskasvatuksessa 132 lasta vähemmän ja perusopetuksessa 142 oppilasta vähemmän kuin syyskuussa 2019.
Kunnallisessa ja yksityisessä päivähoidossa oli syyskuussa yhteensä 1 929 lasta.
Kunnallisia päiväkoteja on 25. Yksityisiä, kaupungin palvelusetelillä tuettavia päiväkoteja on neljä.
Salossa on 26 alakoulua, kolme yläkoulua ja yksi yhtenäiskoulu. Oppilaita niissä on 5 139. Lukioita on kolme, ja niissä on 927 opiskelijaa.
Surkutellaan joissain pienissä yksiköissä tapahtuvaa yksikkökustannusten kasvua.
Ei iloita siitä, että voidaan vähentää suurista kouluista opettajia, jolloin kaupungin maksettavaksi tulevat euromääräiset kustannukset alenevat?
Kriisikaupungissa on tärkeää, että luokkakoot pystytään pitämään pieninä. Näin syrjäytyminen ja tästä johtuvat ongelmat pysyvät kurissa.
Itse suurluokassa 33 oppilasta käyneenä tiedän, että tuommoisesta osa joutuu hunningolle.
Erittäin tärkeää pitää Salon maalaiskunnat elinvoimaisina. Miksi vai? No kun siellä on meidän tulevaisuus kuin kuihtuvassa keskustassa.
Maaseutu kehittyy, vaikka kuinka Salon päättäjät ajattelevat muuta. Tarvitsemme tulevia nuoria pienissä kouluissa hyvillä opettajilla.
Tärkein nuorissa tulokkaissa on pysyvyys. Nykyajattelu potkii kaikki irti tutuista kavereista ja ystäväpiireistä. Kokemus on, että kaverit nuoruudesta pysyvät samoissa kouluissa. Sen jälkeen monet pysyvät ystävinä, ja seikkailu jatkuu onnistuneena.
Näin koronan aikana pienet yksiköt on huomattu turvallisisiksi, ei ole kauhean pienissä yksiköissä koronaa ollut. On helpompi pitää lapset ja opettajat erillään.
Mihin ovat menneet ne koronarahat, mitkä Salo sai valtiolta nimenomaan kouluja varten? Syksyllä asiaa ei näkynyt, ja avustajia on vähennetty, vaikka pitäisi olla päinvastoin.
Kannattaa myös huomioida ja laskea, jos useampia pieniä yksiköitä yhdistelemällä saataisiin kustannustehokas perusopetus.
Tällä hetkellä iso osa noiden pienten kyläkoulujen oppilaista on kuljetusoppilaita, sillä haja-asutusalueilla välimatkat ovat pitkät, ja harva asuu opinahjonsa naapurissa. Oppilaiden kuljettaminen vähän pidemmän matkaa ei välttämättä kustannuksia lisää, vaan usein tulee säästöä paljon kuin että näitä kalliita vanhoja koulurakennuksia ylläpidetään.
Isommissa yksiköissä kustannukset oppilasta kohden ovat tuntuvasti edullisemmat.
Minä säälin lapsia, joita kuljetetaan pitkiäkin matkoja kouluun kiertäen kilometrittäin mutkaisia, kuoppaisia kyläteitä. Ja on oppilaita, jotka joutuvat tulemaan itse pitkänkin matkan ’ison tien’ varteen, mistä Salon kaupungin taksikyyti hakee. Parasta on pienempi koulu, missä lapsia ei tule kiusatuksi eikä lapsien tarvitse taistella paikastaan.