Miten salolaisyritykset saadaan akkutehtaan imuun? – Korona tahmaa yhteistyön aloittamista

0
Turun yliopiston apulaisprofessori Pekka Peljo ja Yrityssalossa lokakuun alussa työnsä aloittanut projektipäällikkö Johanna Valio uskovat, että Salosta ja Lounais-Suomesta voi tulevina vuosina kehittyä alan kehityksen kärki valtakunnallisesti.

Yrityssalo panostaa akkuteknologian kehitykseen salolaisyrityksissä. Tuoreimpana osoituksena panostamisesta Yrityssalo starttasi Kasvua sähköistymisen yritysekosysteemistä 2020–2022 -hankkeen, jonka tavoitteena on tuoda esiin, mitä liiketoimintamahdollisuuksia liikenteen sähköistyminen voi lähivuosina tuoda alueen yrityksille.

Tuon hankkeen projektipäälliköksi palkattiin lokakuun alusta diplomi-insinööri Johanna Valio, joka on tehnyt diplomityönsä litiumioni-akkujen kierrätysteknologioista. Valio on työskennellyt aiemmin Pirkanmaan liitossa projektiasiantuntijana ja projektipäällikkönä Tulevaisuuden akkuekosysteemi -hankkeessa.

Yrityssalon kehittämispäällikkö Maija Pirvola on tyytyväinen, että uuden hankkeen veturiksi saatiin henkilö, jolla on sekä alan koulutus että alan työkokemusta.

– On tärkeää, että saimme hankkeen projektipäälliköksi sellaisen henkilön, jolla on aihepiiriin liittyvää verkostoa ja ymmärrystä akkuarvoketjusta. Kehitystyössä tarvitaan myös tietynlaista kristallipalloa, että pystyy katsomaan ajassa pari vuotta eteenpäin ja miettimään ratkaisuja sen pohjalta, Pirvola miettii.

Valio itse uskoo, että Salossa on hyvä potentiaali kehittää uutta liiketoimintaa, josta on hyötyä tulevaisuudessa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti esimerkiksi älykkäissä energiajärjestelmissä ja akkuapplikaatioissa.

– Länsirannikolla on hyvä mahdollisuus nousta akkuteknologiakehityksen kärkialueeksi Suomessa. Täällä on jo nyt olemassa paljon sellaista osaamista, josta voi syntyä ratkaisuja esimerkiksi liikenteen sähköistymiseen tulevaisuudessa. Osaajat on saatava kommunikoimaan keskenään vielä paremmin, se on yksi hankkeen tärkeistä tavoitteista ensimmäisessä vaiheessa, Valio sanoo.

Kasvua sähköistymisen yritysekosysteemistä 2020–22 -hankkeessa ovat mukana Yrityssalon lisäksi Turku Science Park. Turussa yhteensä yli 40:n materiaalitekniikan yliopisto-opiskelijan ryhmää vetävä apulaisprofessori Pekka Peljo on avainasemassa siinä, että seudulla tehdään huipputason akkuteknologiatutkimusta.

Peljo näkee, että tuo osaaminen siirtyy salolaisyrityksiin viimeistään siinä vaiheessa, kun opiskelijat alkavat maisterivaiheessa tekemään lopputöitään.

– Jos mietitään, että tämä hanke päättyy syksyllä 2022, niin siinä vaiheessa olisi tietysti hyvä, jos meiltä olisi muutama valmistunut opiskelija saanut työpaikan Salosta. Ja jo ennen sitä saamme toivottavasti ohjattua maisterivaiheen opiskelijoita tekemään lopputöitään salolaisyrityksille, Peljo miettii.

Korona-aika on omalta osaltaan muuttanut Yrityssalon hankkeen alkutaivalta, sillä esimerkiksi Valmet Automotiven akkutehtaan ovet ovat olleet säpissä vierailijoilta kesän ja syksyn ajan.

Pekka Peljo toivookin, että etäneuvottelujen sijaan opiskelijat pääsisivät mahdollisimman nopeasti myös paikan päälle niin Valmet Automotiven kuin muidenkin salolaisyritysten tuotantotiloihin.

– Totta kai korona luo omat haasteensa. Tietyllä tavalla on ollut huomattavissa, että jatkuva etäpalaverien pito on alkanut tuntua puuduttavalta. Keskusteluja on saatu käytyä, mutta tietysti kasvotusten kontakteja luodaan vielä aivan eri tavalla. Lisäksi jo ihan opiskelun näkökulmasta etäopetus on haastavaa varsinkin osalle ensimmäisen vuoden opiskelijoista, Peljo muotoilee.

Valion mukaan yksi hänen tärkeistä tehtävistään on tulevina kuukausina keksiä uusia tapoja salolaisyritysten kommunikointiin niin keskenään, muiden Lounais-Suomen toimijoiden kuin myös Turun yliopiston kanssa.

– Siinä on yksi haaste, miten saadaan luotua kontakteja ja vaihdettua ajatuksia mielekkäästi niin, ettei kuitenkaan tavata kasvotusten. Se on sellainen uusi asia, johon pitää vain löytyä ratkaisu tulevien kuukausien aikana, Valio pohtii.