Turun Kaupunginteatterissa on tartuttu rohkeasti isoon, mammuttimaiseen aiheeseen: Nokiaan. Mikko Koukin ohjaama ja Sami Keski-Vähälän käsikirjoittama noin kolmetuntinen näytelmä Nokia – Yritystarina ylitse muiden käy läpi uuden lähihistoriamme Sammon luomisen ja sen yllättävän, kuin aamu-usvasta tulleen ryöstön. Nokiasta jäi jäljelle toki yhtä sun toista, mutta suuruuden aikaan verrattuna silti rippeitä.
Miten Nokian nopean nousun maailman huipulle ja sieltä vielä nopeamman syöksyn alas voi tiivistää näyttämölle, muutamaan tuntiin?
– Niin, voi hyvin kysyä voiko? Yrityshistoriasta ei taida löytyä vastaavaa tarinaa, josta maailmanmarkkinoiden johtoaseman menettää yhtä nopeasti. Luin kaiken löytämäni materiaalin aiheesta – ja sitä on paljon – ja mietin, miten yritystä voi johtaa näin nopeasti muuttuvassa maailmassa. Sitä kautta alkoi löytyä ihmisiä, tarinaa ja draamaa, käsikirjoittaja Sami Keski-Vähälä kertoi näytelmän lehdistötilaisuudessa.
Nokian tarina alkaa kaukaa, 155 vuoden takaa. Niin alkaa näytelmäkin, mutta yhtiön alkuvuodet käsitellään lyhyesti. Pääpaino on siinä tutummassa tarinassa, joka alkaa 1980-luvulta ja päättyy lähellä nykypäivää.
Yksi näytelmän Nokia-tarinoista kulkee menestysvuosien alussa. Johtoryhmällä on hyvä tuote, mutta brändin kanssa on hivenen tekemistä.
– Meillä on siis tuote, laite, todella hyvä, ja nyt sille pitäisi luoda brändi. Sinä ymmärtääkseni ymmärrät brändäyksestä, kysyy Anssi Vanjoelta Jorma Ollila, jota esittää monenlaisiin rooleihin venyvä Taneli Mäkelä.
– Laite on musta, myyntilaatikko on ruskea ja siinä on viivakoodi. Niin kuin Suomi, ja Nokian brändi nyt, sanoo Anssi Vanjoki eli Carl-Kristian Rundman.
Vanjoki/Rundman esittelee muotoilija Frank Nuovon (Kimmo Rasila), jonka salkku on täynnä eri värisiä Nokia 101 -puhelimia. Johtokunnan mielestä elektroniikan perusväri on musta. Samalla Vanjoki ideoi, että kuoria voi vaihtaa, saadaan yksilöllisyyttä. Ollila kysyy huolestuneena, että kai laitteen takapuoli jää yhä mustaksi.
Vanjoki/Rundman jatkaa:
– Emme voi käyttää tätä paskanruskeaa pahvilaatikkoa. Ehdotan, että Nokia-brändin väriksi tulee kosmetiikkahyllyltä majakkana muista erottuva hellämietosen sininen.
Ollila toteaa intuitionsa luottavan Anssiin.
– Tässä meillä on brändi, kirjokansi, pohjoisen Sampo!
Käsikirjoittaja Keski-Vähälä kertoo, että kaikki, mitä näytelmä kertoo Nokiasta yhtiönä, on totta. Katsojalle avautuu näkymä Nokian sisäpiiriin, dramaattisiin päätöksiin, täpäriin selviytymisiin, menestykseen ja kriiseihin.
Keski-Vähälä sanoo, että käsikirjoittamiseen kului taustoittamisineen kolme vuotta.
– Tutustuttuani materiaaleihin heitin ne pois. Mietin, miten tarinan voi tiivistää. Päätin kertoa myytin, jossa on kaksi päähenkilöä, Ollila ja Risto Siilasmaa (Olli Rahkonen), ja sitä kautta pystyi aihetta karsimaan.
Niinpä tarinan faktapohja on tukeva, mutta luonnollisesti henkilöiden välisiä keskusteluita ja johtajien perheissä puhuttua on pitänyt käsitellä luovemmin.
Sivujuonteena näytelmässä kulkee hyvinkin uuden ajan kansalliseepoksen kokoinen kalevalainen tarina, jossa Suomen historian menestyksekkäin yritys rinnastuu myyttiseen ihmekoneeseen Sampoon.
Nokia-näytelmä on muhinut ohjaajansa Mikko Koukin päässä jo vuosikymmenen. Ollessaan Oulussa töissä Kouki kiinnostui aiheesta, tutustui Nokiaan ja nokialaisiin ja tajusi haluavansa tehdä isosta aiheesta näytelmän.
– Nokiaan mahtuu niin paljon tarinoita. Nokia maksamien yhteisöverojen määrä 1998–2008 oli 14 miljardia. Sillä summalla on rakennettu paljon taloja ja infraa suomalaisille. Ja tämä kaikki, miten lamasta noustiin Nokian avulla, on tullut osaksi suomalaisille niin tuttua Nokian tarinaa. Se siinä kiehtoo, Kouki sanoo.
Vuonna 2008 Nokia oli 51 miljardin liikevaihdollaan suurempi kuin Suomen valtion budjetti.
– Toinen kiehtova juttu tässä on se, että yritysmaailmasta kertovia uusia näytelmiä tehdään tosi vähän, Kouki lisää.
Nokia-näytelmä nivoutuu Jorma Ollilan ja Risto Siilasmaan ympärille. Millaista on näytellä elossa olevaa ja oikeaa henkilöä?
– Loppujen lopuksi se meni samalla tavalla, kuten valmistaudutaan mihin tahansa rooliin. Ensin ajattelin, että pitää tutustua tolkuttomasti materiaaleihin ja opetella eleitä, puhetyyliä, ilmeitä… Mutta sitten tajusin, että se, mihin pitää keskittyä, on Samin kirjoittama Nokia-näytelmä, Taneli Mäkelä sanoo.
Mäkelä on yksi Suomen tunnetuimmista komedianäyttelijöistä. Onko Nokia-näytelmässä luvassa naurua ja komiikkaa?
– Enemmän tämä on draamaa, jossa on varmasti mukana komediallisia virityksiä. En todellakaan tiedä, nauravatko katsojat ja missä vaiheessa, mutta ehdottomasti nauraminenkin on sallittua. Vakavissakin asioissa on aina komediallinen puolensa, Mäkelä sanoo.
Mäkelä kuvaa Nokia-näytelmää työlääksi produktioksi. Produktion harjoitukset alkoivat syyskuun puolivälissä.
– Tätä on harjoiteltu pidempään kuin keskimäärin näytelmiä harjoitellaan, ja kaikki ovat olleet lavalla oikeastaan koko ajan. Kyllä tuntee luissa ja ytimissä, että töitä on tehty, Mäkelä sanoo.
Nokian suuruuden vuodet globaalina kännykkäjohtajana ovat takana, mutta sekä yhtiö että puhelinbrändi ovat yhä elossa. Ja klassisen Nokia-tunen tunnistavat kaikki suomalaiset aikuiset: se on jäänyt pysyväksi osaksi kansallisäänimaisemaa.
Kohta uutta kansallistarinaa voi seurata Turussa, ja kenties oppia samalla jotain uutta otsikoiden takana tapahtunutta.
Nokia– Yritystarina ylitse muiden. Kantaesitys Turun Kaupunginteatterissa 25.11.2020. Näytelmää esitetään 39 näytöstä 19.5.2021 asti. Rooleissa: Anna Victoria Eriksson, Minna Hämäläinen, Stefan Karlsson, Mika Kujala, Taneli Mäkelä, Olli Rahkonen, Kimmo Rasila ja Carl-Kristian Rundman.
