Väkivallasta on tullut arkea ensihoidossa – työturvallisuuden ohella vaarantuu potilasturvallisuus

0
Ambulanssien varustukseen kuuluvat myös luotiliivit. Tyks Akuutin ensihoidon kenttäjohtaja Ilkka Sutinen on pukenut ne päälleen useasti. – Liivit puetaan päälle ennen kohteeseen menoa, jos tehtävän esitiedoissa on mainintaa väkivallasta tai sen uhasta. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Ensihoidon työntekijöiden kokema väkivalta ja sen uhka ovat kasvaneet merkittävästi viime aikoina. Alalla tänä vuonna tehdyn laajan kyselyn perusteella väkivaltatilanteet ovat yhä yleisempiä ja ne ovat myös raaistuneet.

Salossa asemapaikkaansa pitävä Tyks Akuutin ensihoidon kenttäjohtaja Ilkka Sutinen sanoo, että lisääntyvä väkivalta auttajia kohtaan on maailmanlaajuinen ilmiö.

– Ongelma on kasvanut alalla pitkään. Ennen jopa ajateltiin, että se on osa työtä eikä siitä raportoitu juuri lainkaan.

Sutinen itse havahtui asiaan yli kymmenen vuotta sitten työskennellessään Helsingin pelastuslaitoksella. Hän näki väkivaltaa työssään toistuvasti ja keskittyi ilmiön tutkimiseen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään.

Sutisen työpaikallaan toteuttama kyselytutkimus osoitti lähes jokaisen kokeneen väkivaltaa tai sen uhkaa ensihoitotyössä. Sutinen on siitä asti tehnyt työtä väkivallattomuuden eteen. Hän alkoi kouluttaa ensihoitajia vaaratilanteisiin varautumisessa ja niistä selviämisessä vuonna 2006.

– Meitä kouluttajia oli kourallinen, ja alkuun jouduimme perustelemaan työntekijöille itselleenkin, miksi on tärkeää kiinnittää huomiota asiaan, raportoida siitä ja vaatia nollatoleranssia. Sen paremmin henkistä kuin fyysistäkään väkivaltaa ei pidä hyväksyä yhtään, hän korostaa.

Oppi on mennyt vähitellen perille ja koetusta väkivallasta on alettu ilmoittaa aiempaa paremmin.

– Koulutuksissa harjoittelemme hätävarjelutekniikoita kuten irtautumista, jos joku käy kiinni, Ilkka Sutinen kertoo. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Ensihoitajat kohtaavat työssään kaikenlaisia ihmisiä vauvasta vaariin ja joka sosiaaliluokasta. Vaaratilanteiden riskiä lisää se, että työ ei ole ennakoitavaa.

– Menemme ihmisten koteihin ja tilanteisiin, joissa ihminen on monesti kriisitilassa. Silloin ei aina käyttäydytä loogisesti.

Sutinen huomauttaa, että auttaja joutuu usein ukkosenjohdattimen rooliin; hyökkäystä on harvoin tarkoitettu henkilökohtaiseksi.

– Hyökkäys voi olla pahan olon purkamista ja yleistä yhteiskunnan vastustamista.

Väkivaltaisesti voivat käyttäytyä sekä apua tarvitsevat että sivulliset. Esimerkiksi päihteiden sekakäyttö aiheuttaa aggressiivista käytöstä. Sen voi laukaista myös tyytymättömyys ensihoitajien päättämään hoitoon.

– Ennen ambulanssihenkilökunta oli pyhää ja sen annettiin auttaa. Nyt kaikenlainen viranomaisvastaisuus on nousussa, Sutinen arvioi.

– Väkivalta voi olla suusanallista hyökkäystä, tönimistä, lyömistä ja potkimista. Aseillakin uhataan; käytössä on puukkoa, neulaa ja tuliasetta. Sekavassa tilassa oleva voi ottaa aseekseen mitä tahansa kuten tuolin tai jauhesammuttimen.

Ilkka Sutinen toivoo, että auttajat saavat tehdä työnsä rauhassa. – Turpaan ottaminen ei kuulu ensihoitajan työnkuvaan, hän hymähtää. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Ilkka Sutinen kannattaa rangaistusasteikon koventamista ja toivoo, että ensihoidon työntekijät rinnastettaisiin virkamiehiin myös lainsäädännössä.

– Nykyinen lainsäädäntö rinnastaa meidät jokamiehen oikeudella toimivaan kadunmieheen. Virkamiesstatus hillitsisi väkivallan käyttöä, koska olisi tiedossa, että siitä seuraisi syyte virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Väkivalta ja sen uhka vaarantavat myös potilasturvallisuuden.

– Meillä on oikeus pidättäytyä työstä, kun tilanteessa on väkivallan uhkaa. Työ hoidetaan loppuun sitten, kun esimerkiksi poliisi tulee turvaamaan toimintaa, Sutine kertoo.

– Yritämme selvitä tilanteissa puhumalla niin pitkälle kuin mahdollista. Seuraavana vaihtoehtona on paikalta poistuminen ja kolmantena on hätävarjelu.

Koulutuksissa Sutinen opettaa lukemaan tilanteita sekä varautumaan väkivaltaan ja vaaratilanteisiin.

– Harjoittelemme hätävarjelutekniikoita kuten irtautumista, jos joku käy kiinni.

Ilkka Sutinen kannattaa rangaistusasteikon koventamista ja toivoo, että ensihoidon työntekijät rinnastettaisiin virkamiehiin myös lainsäädännössä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Sutisen päättötyö osoitti, että ensihoidon työtilanteissa saadaan usein vammoja, mutta niistä ei ilmoiteta edes omalle organisaatiolle, saati poliisille. Sutinen painottaa, että rikosilmoitus pitää tehdä aina, kun fyysistä koskemattomuutta loukataan tai saa tappouhkauksia.

– Rikosilmoituksia tehdään edelleen todella vähän. Ajatellaan, että päästään helpommalla, kun annetaan asian olla. Silloin tilanne ei parane, vaan väkivallan käyttö kasvaa kasvamistaan, Sutinen muistuttaa.

Väkivaltatilanteen jälkeen työpaikalla käsitellään asia, ja tarvittaessa työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon ja kriisiterapiaan.

– Väkivallan kohteeksi joutuminen on traumatisoivimpia asioita, joita ihminen voi kokea. Ne pitäisi hoitaa kunnolla, ettei niistä aiheudu posttraumaattista stressireaktiota, pahimmillaan työkyvyttömyyttä ja koko elämänhallinnan menettämistä, Sutinen toteaa.

Väkivallan lisääntyminen ei ole toistaiseksi vähentänyt alalle hakeutuvien määrää, vaan ensihoitajiksi hakevia on edelleen paljon.

Alan järjestöt vaativat rangaistusten tiukentamista

Väkivalta arkipäiväistyy korjaavien toimien puutteessa.

Ensihoitoalan järjestöt vaativat kiireellisiä ja konkreettisia toimia, jotta auttamisen ja pelastamisen ammattilaiset voisivat tehdä tärkeää työtään turvallisesti.

Järjestöt esittävät kansallisen ohjelman laatimista ensihoidon työturvallisuuden parantamiseksi, rikoslain rangaistusasteikon tiukentamista sekä väkivallan syiden tunnistamista ja panostamista väkivallan ennaltaehkäisyyn yhteiskunnassa.

Väkivallan kokemukset olivat lisääntyneet ensihoidossa kahden vuoden takaisesta kyselystä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry, Suomen Ensihoitoalan Liitto SEHL ry, Suomen Pelastusalan Ammattilaiset SPAL ry ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL ry toteuttivat kevättalvella Ensihoitoalan väkivalta -kyselyn, johon vastasi 1 939 alalla työskentelevää.

Väkivallan kokemukset olivat lisääntyneet kahden vuoden takaisesta kyselystä. Sanallinen uhkailu ja uhkaava käytös on ensihoito- ja ensivastetyössä lähes jokapäiväistä.

Melkein kaikki vastaajat olivat kokeneet työssään kerran tai useammin väkivaltaa tai sen uhkaa. Lähes 40 prosenttia vastaajista oli saanut tappouhkauksia. Joka kolmatta oli uhattu teräaseella; ampuma-aseella lähes joka kymmenettä.

Alan järjestöt ovat vedonneet pitkään ensihoitopalveluissa työskentelevien terveydenhuollon ja pelastusalan ammattilaisten työturvallisuuden parantamiseksi. Toissa vuonna silloiselle oikeusministeri Antti Häkkäselle (kok.) esitettiin, että ensihoitotyötä tekeviä kohtaan kohdistuvasta väkivallasta langetettaisiin samansuuruiset tuomiot kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Asia ei ole edennyt, mutta väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet. Järjestöjen mukaan tämä kertoo väkivallan arkipäiväistymisestä ja korjaavien toimien puutteesta.

Lähes jokainen vastaaja toivoi alalle parempaa oikeusturvaa ja nykyistä kovempia rangaistuksia ensihoito- ja ensihoitotehtävissä toiminutta uhanneille. Rangaistusasteikolla on ennaltaehkäisevän vaikutuksen lisäksi merkitystä ensihoitotyön yleisen kunnioituksen ja arvostuksen kannalta.

Väkivaltatilanteista ilmoitetaan useammin kuin ennen. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä niin kutsutun poikkeamailmoituksen kertoi tehneensä vain 18 prosenttia vastanneista; nyt 36 prosenttia. Silti ilmoituksen oli tehnyt vain puolet niistä, joilla olisi ollut siihen aihetta. Alalla koetaan edelleen, että ilmoitusten teko on hyödytöntä.

Tehtyjen rikosilmoitusten määrä oli vähentynyt edellisvuodesta, vaikka poikkeamailmoituksia oli tehty aiempaa enemmän. Järjestöjen mukaan tämä kertoo turhautumisesta siihen, että rangaistukset työtehtävissä kohdatusta väkivallasta ovat erittäin lieviä.