Jalmari Kandolin veti, piiskasi ja antoi nimensä Salon Teatterin 60-vuotishistoriikille

0
Veli-Matti Henttonen on kirjoittanut tammikuussa julkaistavan Salon Teatterin 60-vuotishistoriikin. Teatterin toiminnanjohtaja Mia Kuisma sanoo kirjan esittelevän harrasteteatterin historiaa realistisesti.

Ei pelkkää kehua ja juhlahumua, vaan myös realistinen läpileikkaus ylä- ja alamäkineen. Näin kuvailee kirjoittaja Veli-Matti Henttonen tammikuussa julkaistavaa Salon Teatterin 60-vuotishistoriikkia Jalmarin Jalanjäljissä – Salon Teatterin kuusi ensimmäistä vuosikymmentä .

Toisinaan teksti oli niin realistisen karua, että toiminnanjohtaja Mia Kuisma olisi omien sanojensa mukaan halunnut ”lieventää ilmaisuja”.

– Kyllä niin voi sanoa, että aika realistinen kuva Salon Teatterin vaiheista on syntynyt. Välillä tekstiä lukiessa tuli sellainen olo, että tekisi mieli vetää punakynällä muutama sana yli, hän naurahtaa.

Kuisma viittaa esimerkiksi sellaisiin sanomalehtien tekemiin näytelmäarvioihin, joissa kritiikki on ilmaistu hyvin karkein sanakääntein. Toisaalta ajoittaisen karkeuden vastapainona on Salon Teatteria vuosikymmenten aikana tekemässä olleiden ihmisten haastattelut, joista huokuu positiivisuus.

– Erikoisuutena voi mainita, ettei kukaan 24 haastatellusta sanonut mitään negatiivista Salon Teatteriin liittyen. Kaikista haastatelluista huokui lämpö ja positiiviset muistot menneiltä vuosilta, Henttonen kertoo.

Kirjan kirjoittanut Henttonen työskenteli yli 30 vuoden ajan Salon Seudun Sanomien toimittajana, joista viimeiset runsaat 25 vuotta lehden kulttuuritoimituksessa. Hän tekee edelleen eläkepäivinään lehteen juttuja säännöllisesti.

Henttonen muistelee nähneensä lähestulkoon kaikki Salon Teatterin näytökset 1990-luvun alkuvuosilta lähtien.

– Ne vähät, mitkä ovat jääneet väliin, ovat sitten tulleet tutuiksi esimerkiksi lehdistötilaisuuksien kautta. Aika vähän on jäänyt näkemättä, Henttonen miettii.

Ja siksi Salon Teatteri halusi juuri pitkän linjan paikallisen kulttuurikasvon tärkeän historiikin kirjoittajaksi. Varsinkin, kun 50-vuotishistoriikki jäi rahapulan takia yhdeksän vuotta sitten tekemättä.

– 50-vuotishistoriikki oli suunnitelmissa yhdeksän vuotta sitten, mutta silloin rahapula esti projektin starttaamisen. Nyt oli selvää, että haluamme tehdä historiikin.

1960-luvun alkuvuosina Salon Teatteri teki Mauno Blomqvistin ohjaamana näytelmiä pääosin pienille yleisöille huoneteatterina. Käänteentekeviä vuosia olivat 1966 ja 1967, joista ensimmäisenä Salon Teatteri rantautui Vuohensaareen kesäteatterilla Laulu tulipunaisesta kukasta ja jälkimmäisenä Vuohensaaressa nähtiin Väinö Linnan sovittama Täällä Pohjantähden alla .

Täällä Pohjantähden alla oli varmasti ensimmäinen teos, joka nosti Salon Teatterin valtakunnallisesti esille. Muun muassa Matti Jämsä teki esityksestä ison jutun Apu-lehteen tuolloin, Henttonen kertoo.

1980-luvulla Salon Teatteri pääsi nykyisiin tiloihinsa Mariankadulle, jonka jälkeen tuotantojen kokoa ja samalla yleisömääriä pystyttiin hilaamaan jälleen uudelle tasolle myös kesäteatterikauden ulkopuolella.

Monipuolisen teatterin teoksista Henttonen nostaa esiin ainakin oman suosikkinsa vuodelta 1991.

Petri Lairikon ohjaama Macbeth oli todella vaikuttava. Lisäksi Pauliina Saloniuksen aikana 2010-luvulla teokset ovat olleet järjestään todella korkealaatuisia, Henttonen kehuu.

– Ylipäänsä 2010-luvusta puhuttaessa on pakko nostaa Saloniuksen nimi esiin. Hänen aikanaan Salon Teatterin tekeminen on muuttunut paljon suunnitelmallisemmaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi, Kuisma kiittelee.

Erkka Auermaa , Joonas Suominen , Marja Ruokonen , Edu Kettunen ja Kai Lehtinen ovat Lairikon ja Saloniuksen ohella esimerkkejä niistä haastatelluista, joiden Saloon Teatteriin liittyvien muistojen pohjalta Henttonen on koostanut historiikkia. Lisäksi mukana on lukuisia lehtiartikkeleita, arvosteluja ja valokuvia menneiltä vuosikymmeniltä.

Kaiken kaikkiaan kirjan sivumäärä kivunnee pitkälti yli 250:n.

– Projekti alkoi helmikuussa, haastattelut on tehty maaliskuun alun ja elokuun puolivälin välissä. Välillä arkistomateriaaliin uppoutui niin, että koostin kirjaa seitsemänä päivänä viikossa. Nyt teksti alkaa olla nimiluetteloa lukuun ottamatta valmis, Henttonen hymyilee.

Ja kun puhutaan Salon Teatterista, ei voi olla mainitsematta nimeään 9. tammikuuta julkaistavalle historiikille antaneesta Jalmari Kandolinista .

– Hän veti ja piiskasi käytännössä elämänsä loppuun asti Salon Teatteria eteenpäin, niin hyvinä kuin vaikeampinakin aikoina, Henttonen tiivistää.