Käteisen käyttö maksuvälineenä on vähentynyt jo pitkään, ja tänä vuonna koronapandemia on kiihdyttänyt kehitystä entisestään.
Maaliskuun jälkeen koronatilanteen heikentyessä käteisen käyttö suorastaan romahti Suomessa.
– Keväällä käteisen käyttö väheni hetkellisesti lähes 50 prosentilla vuotta aiemmasta, sanoo Masa Peura OP Ryhmästä. Hän vastaa OP Ryhmän arjen talouden palveluista.
OP:n maksuliikennedatan perusteella käteisen käyttö vähenee Suomessa vuosittain noin 10 prosentilla.
Koronakevät vauhditti kehitystä merkittävästi, mutta kesän myötä käteisen käyttö palautui lähemmäs totuttua tasoa.
Tällä hetkellä miinusta näyttäisi kertyvän 20 prosenttia loppuvuoden osalta. Peura arvioi, että käteisen käytön aiempaa vauhdikkaampi hiipuminen jää pysyväksi ilmiöksi myös koronan jälkeen.
– En usko, että paluuta kymmenen prosentin laskevalle uralle enää tehdään.
Yksi asiaan vaikuttava tekijä on vähittäiskaupan siirtyminen yhä enemmän verkkoon. Jo ennestään vahva kehityskulku on vahvistunut korona-aikana esimerkiksi ruokakaupassa.
– Verkossa kaikki ostaminen on kortti- tai tilipohjaista, eikä käteisellä ole roolia, sanoo Peura.
Salon seudulla suurimpia käteisen rahan käsittelijöitä on Suur-Seudun Osuuskauppa SSO.
SSO:n noin 450 miljoonan euron vuotuisesta myynnistä 12 prosenttia on euroissa mitattuna sellaista, jossa maksutapana on käteinen raha. Maksutapahtumina mitattuna osuus on suurempi, 23 prosenttia. Käteisellä maksetaan keskimäärin pienempiä ostoksia kuin kortilla.
Korona-aika on vähentänyt käteisen osuutta, joskin trendi on ollut sama ennenkin.
– Luvuissa on tultu valtavasti alaspäin viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Viime keväänä käteisen osuus myynnin arvosta kävi alle kymmenessä prosentissa, sanoo SSO:n yritysturvallisuuspäällikkö Paavo Hänninen.
Korona-aika ei ole muuttanut SSO:n rahahuoltoa, vaikka rahaa liikkuukin nyt vähemmän. Rahankäsittelyn perusrutiinit ovat samanlaiset kuin ennenkin.
– Se tietysti on vaikuttanut, kun toimipaikkoja on ollut korona-aikana suljettuna ja aukioloajat ovat eläneet. Jos toimipaikka on kiinni, tyhjennämme sen käteisestä välittömästi, sanoo Hänninen.
Euroopan keskuspankin (EKP) selvityksen mukaan käteisen käytön väheneminen on koko euroalueen laajuinen ilmiö.
EKP on myös selvittänyt laboratoriotutkimusten avulla koronaviruksen käyttäytymistä setelien pinnalla, kertoo rahahuoltotoimiston päällikkö Heli Snellman Suomen Pankista.
– Tutkimusten mukaan seteli ei ole sen pahempi viruksen levittäjä kuin muutkaan arkiset pinnat, sanoo Snellman.
Masa Peura arvioi, ettei käteisen käyttö ole vähentynyt likaisten setelien pelossa.
– Enemmän se on yleistä kontaktien välttämistä kuin setelit itsessään.
Vaikka käteisen käyttö on vähentynyt jo pitkään ja vähenee tällä hetkellä entistä nopeammin, Peura uskoo käteiselle olevan tarvetta tulevaisuudessakin.
– Meidänkin rooli pankkina on varmistaa, että käteistä on saatavilla. Mutta päivä päivältä yhä useampi selviää ilman käteistä, sanoo Peura.
Suomalaisilla korteilla tehdyt automaattinostot vähenevät vuosi vuodelta
- 2014: 14,8 mrd. euroa
- 2015: 14,3 mrd. euroa
- 2016: 13,5 mrd. euroa
- 2017: 12,5 mrd. euroa
- 2018: 11,8 mrd. euroa
- 2019: 10,9 mrd. euroa
Lähde: Suomen Pankki
Onko korona-aika muuttanut käteisen käyttöäsi?
