Sivistyskasvatus koulun ja demokratian kivijalkana

0

Sivistyskasvatuksella tarkoitan kasvatuksen eri osa-alueiden, älyllisyyden, eettisyyden, esteettisyyden, uskonnollisuuden, elämänkatsomuksellisuuden ja toiminnallisuuden, tasapainoista kasvattamista.

Sen tavoitteena on antiikin suurten filosofien, Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen, sivistysohjelman kaltainen paideia, jossa monipuolisten taitojen ja tietojen harjoittamiseen yhdistetään pyrkimys hyvään ja arvokkaaseen elämään.

Sivistyskasvatus liittyy olennaisesti demokratiaan ja sen toteutumiseen koulussa ja yhteiskunnassa. Jos koulussa perehdytetään vain tiettyihin tietoihin ja taitoihin, saattaa käydä niin, että se vaikeuttaa, jopa estää, demokratian toteuttamisen.

Koulu on vaarassa hukata antiikin ajan mittaamattoman arvokkaan sivistysperinnön, jos kasvatettavien ja koulujen välineellistämisestä tulee koulutoiminnan pääsisältö.

Kaikki oppiaineet ovat yhtä tärkeitä. Olemme pakotettuja toistamaan historiaa, jos emme tunne sitä. Katsomusopetus on tehokas rokotus fundamentalismia ja ääriajattelua vastaan.

Lukion filosofian opinnot antavat erinomaiset valmiudet yliopisto-opintoihin ja työmarkkinoiden kaipaamaan tiedon soveltamiseen. Ilman luonnontieteellistä, taiteellis–taidollista, matemaattista ja kielellistä sivistystä ihminen jää torsoksi, vaillinaiseksi.

Koulun ei tule toteuttaa politiikan, talouden tai uskonnon toiveita, vaan sen tulee säilyttää suhteellinen autonomiansa ja integriteettinsä. Koulun tehtävä on opiskelijoiden monipuolinen sivistäminen eikä talouden talutusnuorassa kulkeminen. Koulu ei saa olla kapenevan ihmiskuvan toteuttaja.

Kivijalan yhteen kulmaan perustuva koulu on tuhon oma monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja tiedon soveltamista sekä innovaatioita korostavassa työelämässä.

Toisen ihmisen kunnioitus, yhteisöllisyys, kannustaminen ja korrektit käytöstavat ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä koulukasvatuksessa, koko elämässä. Ihmiselämässä tarvitaan myös altruismia, koska pelkästään omin voimin kukaan ei selviydy maailmassa. Pitkällä aikavälillä näiden tekijöiden huomioonottamisesta syntyy monenlaista onnellisuutta ja taloudellista hyvinvointia.

Yhteiskunnan menestymisessä on kysymys laajasti ottaen ihmisten toimintakykyjen luomisesta ja turvaamisesta. Näitä kasvatuksellisia ajatuksia on mahdollista toteuttaa vain, jos yhteiskunnassa vallitsee suotuisat elinolosuhteet: pidetään huolta demokratiasta, tasa-arvosta ja ehkäistään syrjäytymistä.

Näin ollen koulun ja opettajan tehtävänä on laaja-alainen sivistyskasvatus, koska juuri se luo perustaa, kukoistusta, kaikelle ihmisen toiminnalle.

Koulun imperatiivina olkoon valistusajan yhden vaikutusvaltaisimman filosofin Immanuel Kantin (1724–1804) kehotus kohdella ihmisyyttä itsessä sekä toisissa ihmisissä aina päämääränä sinänsä, eikä koskaan pelkästään välineenä.

Tämä Kantin kategorisen imperatiivin toinen muoto peräänkuuluttaa yhteisöllistä ajattelu- ja toimintatapaa, toisista välittämistä ja huolehtimista, jota tarvitsemme aina, mutta erityisesti juuri nyt, kun ihmiskunta kamppailee maailmanlaajuista koronavirusta vastaan.

Kauan eläköön Salon koululaitoksen johtajien, rehtorien, opettajien, kaikkien työntekijöiden sekä opiskelijoiden elintärkeä sivistystehtävä!

Goodbye Salo ja salolaiset – kiitos ja kumarrus!

 

Matti Taneli

turkulainen kasvatustieteen tohtori,

filosofian ja teologian maisteri,

Salon lukion uskonnon,

psykologian ja filosofian lehtori,

kasvatustieteen tutkija ja pappi.

Opettajana Salossa vuosina 1983-2020.