
Someron kaupunginvaltuuston enemmistö kannattaa edelleen urheilukentän peruskorjausta. Valtuusto kävi asiasta pitkän ja vilkkaan keskustelun, jossa toistuivat samat kannanotot kuin vuosi sitten. Myös äänestys noudatti jo tutuksi tulleita rintamalinjoja.
Valtuusto hyväksyi kaupungin ensi vuoden talousarvioon urheilukentän peruskorjaukseen 420 000 euroa. Yhteensä hyväksytyn peruskorjauksen kustannukset ovat runsaat 1,6 miljoonaa euroa. Päätös syntyi äänin 15–20, kun viime vuonna vastaavan äänestyksen luvut olivat 16–20.
Keskusta kannatti edelleen yksimielisesti peruskorjausta, jonka alkaminen on siirtynyt katsomosta tehdyn suojeluhakemuksen vuoksi. Peruskorjaus sai taakseen myös perussuomalaisten Harri Känkäsen ja Matias Mäkisen, kokoomuksen Kati Fonsell-Laurilan ja kristillisdemokraattien Tarja Iivosen.
Kaupunginhallitus esitti urheilukentälle vain pienempää kunnostusta, jossa rahaa olisi käytetty vuosina 2021–2023 yhteensä 350 000 euroa. Kokoomus, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät olivat valtuustossa esityksen takana.
Kokoomuksen Jutta Varjus puolusti urheilukentälle vain kohtuullista kohennusta. Varjus korosti, että kenttää voidaan käyttää mainiosti myös ilman suurta peruskorjausta.
– Kenelle tätä peruskorjausta tehdään? Lasten nappulaliiga ja tiistaikisat voidaan järjestää ilman suuria muutoksia. Jalkapalloilijat ovat jo voimakkaasti viestittäneet, että he eivät kaipaa peruskorjausta. Laitetaan nykyinen katsomo kuntoon vessoineen. Vanha katsomo on kunnostettuna parempi kuin suunniteltu uusi katsomo, Varjus sanoi.
Varjus painotti sen sijaan uuden liikuntasalin tarvetta.
– Urheilukentän huonon kunnon vuoksi ei ole yhtään treeniä jäänyt pitämättä, mutta futsalista tai salibandysta on jäänyt salipulan vuoksi.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jani Kurvinen (kesk.) muistutti, että urheilukentän peruskorjausta on suunniteltu kymmenen vuotta.
– Hanketta on vetänyt ohjausryhmä, jossa eri puolueilla on edustajat. Peruskorjausta on viety yksimielisesti eteenpäin vuosia myös maakunnan suuntaan ja haettu sille valtionosuutta. Nyt aivan loppusuoralla aletaan löytää muita hankkeita, jotka menisi urheilukentän ohi. Tällainen toimintatapa ei täytä hyvän hankesuunnittelun kriteereitä, Kurvinen totesi.
Valtuusto kävi jo tutuksi tullutta juupas-eipäs-keskustelua siitä, millaisessa kunnossa urheilukenttä ja varsinkin sen jalkapallonurmi on. Keskustan Jaana Kyyrä korosti muun muassa salaojituksen uusimisen tärkeyttä sateiden lisääntyessä. Heikki Lehtinen (vas.) oli toista mieltä:
– Jalkapallokentän salaojat toimivat, nurmi vain pitää uusia. Radat täytyy pinnoittaa ja vanha katsomo säilyttää.
Ismo Valve (sd.) komppasi Lehtistä.
– Olen itse seissyt kentällä aika paljon: salaojat toimivat melko hyvin, sanoi Valve ja ihmetteli, miksei pesu- ja pukutiloja ole aikanaan kunnostettu.
Juha Salo (kesk.) vastasi Lehtiselle ja Valveelle:
– Olen kohta kahdeksan vuotta istunut teknisessä lautakunnassa. Sinne on tullut säännöllisesti viestejä siitä, miten huonossa kunnossa nurmialue ja juoksuradat ovat. Sitten kun peruskorjauksen hankesuunnitelma saatiin valmiiksi, olikin kaikki yhtä äkkiä hyvin.
Mikko Älli (kesk.) käytti hyväkseen verkkoon videoidun sähköisen kokouksen viestipalstaa.
– Hoidin kenttää monta vuotta, ja jalkapallonurmesta tuli jatkuvasti valituksia: vesi makaa notkelmissa ja nurmikko on rikkaruohoa. Vessoista ja pukukopeista valittivat kaikki, Älli kirjoitti.
Harri Känkänen (ps.) nosti esiin vuoden takaisen valtuuston päätöksen.
– Peruskorjauksesta on jo kerran äänestetty ja tehty päätös, mutta edelleen vain harataan vastaan.
Ja katsotaan vaan, niin vähemmistöön jäänyt osapuoli jatkaa peruskorjauksen estämistä. Niin toimii demokratia Somerolla.