Urheiluseuroissa tapahtuneet altistumiset ja tartunnat ovat olleet harvinaisia – 0,4 prosenttia urheilijoista asetettu karanteeniin

0
Suomen harrastetuin urheilulaji jalkapallo ei kärsi uusista kokoontumis- ja kilpailurajoituksista niin paljon kuin esimerkiksi sisäpalloilulajit.

Urheiluseuroissa tapahtuneet altistumiset ja karanteenit ovat olleet harvinaisia koronavirusepidemian aikana. Tämä käy ilmi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (Kihu) selvityksestä, jonka tavoitteena oli tarkastella, paljonko paljon urheiluseuroissa on tiedossa olevia koronavirusaltistumisia ja -tartuntoja.

Selvitykseen osallistui yhteensä 3 657 urheiluseuraa, joiden toimintaan osallistuu yli 660 000 henkilöä. Kysely totetutettiin 22.10.–3.11. Kysely lähetettiin 8 000 seuralle, joista siis hieman alle puolet vastasi.

Selvityksen mukaan altistumis- tai tartuntatilanteet koskettivat 2 500 henkilöä ja 4,4 prosenttia kaikista vastanneista seuroista. Kyselyyn vastanneiden seurojen urheilijoista 0,4 prosenttia oli asetettu karanteeniin.

Jatkotartuntoja urheilussa altistuneilla havaittiin 3,4 prosenttia. Lukema on suurempi kuin esimerkiksi kouluissa, jossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan altistuneista oli sairastunut noin yksi prosentti.

On toki huomattava, etteivät kaikki jatkotartunnat ole välttämättä tulleet urheiluseuran tietoon.

Selvitykseen osallistuneissa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin urheiluseuroissa oli tapahtunut yhteensä 12 karanteeniin johtanutta altistumista tai tartuntaa, joka on kahdeksan prosenttia kaikista karanteenitapauksista.

Varsinais-Suomea enemmän karanteenitapauksia oli Vaasan sairaanhoitopiirissä (16) sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (66), jossa oli tapahtunut 43 prosenttia kaikista karanteenitapauksista.

Ilman ainuttakaan urheilussa tapahtunutta karanteenia olivat selvinneet Kymenlaakso, Itä-Savo, Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Länsi-Pohja. Näiden viiden sairaanhoitopiirin alueella asuu yhteensä 420 000 henkilöä.

Aikuisten seuratoiminnassa tapahtui enemmän karanteeniin johtaneita altistumisia tai tartuntoja kuin lasten ja nuorten seuratoiminnassa. Suurin osa aikuisten seuratoiminnassa tapahtuneista altistumisista oli tapahtunut harrasteurheilussa, ei kilpaurheilussa.

Sisälajeissa ja joukkuelajeissa karanteenitapaukset olivat yleisempiä kuin ulkolajeissa ja yksilölajeissa.

Kihun selvityksen johtopäätös tukeekin rajoitusten kohdentamista aikuisten harrastustoiminnan sisäurheilulajeihin.