2020 oli Salon ylivoimaisesti lämpimin vuosi

0
Tällainen näky tullee yleistymään Salon seudulla tulevina vuosina lämpötilan noustessa. Syysviljan kylväminen on sitä kannattavampaa, mitä pidemmäksi kasvukausi etelässä ilmastonmuutoksen myötä venyy.

Vuosi 2020 oli ylivoimaisesti mittaushistorian lämpimin Salossa. Kärkän mittauspisteellä vuoden keskilämpötilaksi mitattiin lopulta noin 8,2 astetta, joka ylittää edellisen lämpöennätyksen vuodelta 2008 peräti noin 1,4 asteella. Keskimäärin Salon lämpötila on ollut vuosina 1981–2020 5,2 astetta. Kärkässä on tilastoitu lämpötiloja vuodesta 1936 lähtien.

Yksittäinen tilastokummajainen ei vielä vaikuta esimerkiksi kasvillisuuteen tai viljelymahdollisuuksiin, mutta kun ilmasto on lämmennyt Salon seudulla tasaisesti viimeisten vuosikymmenten aikana, on muutamia ennustuksia helppo tehdä:

Rauduskoivun asema tulee Salon seudulla vahvistumaan entisestään tulevina vuosikymmeninä, ja maataloudessa päästään kokeilemaan entistä laajemmin erilaisia viljelykasveja. Myös kasvukaudesta tulee vääjäämättä pidempi, mikä näkyy ainakin kylvöjen aikaistumisena.

– Syyskylvöiset kasvit pystyvät paremmin hyödyntämään talvikauden aikaista kosteutta ja muun muassa sen myötä kasvukausi alkaa kevätviljoja aikaisemmin. Toki kevätviljoissakin on huomattavissa jo nyt, että kylvötöihin on päästy aikaisemmin keväällä, miettii ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Harri Livén.

Lämmön myötä yleistyvistä kasveista Livén mainitsee ainakin tattaran, pellavan, auringonkukan ja öljykasvit kuten syysrapsin. Kohoavat lämpötilat antavat myös mahdollisuuden viljellä entistä laajemmin vihanneksia ja marjoja, mikä voi johtaa taas uusiin työpaikkoihin maaseudulla.

– Se on mahdollista, sillä vihannes- ja marjatilat vaativat reilusti työvoimaa.

Vaikka vuoden 2020 keskilämpötila hätyytteli jo niitä lukemia, jollaisia tavallisesti mitataan maissa kuten Latvia tai Tanska, ei Livén lähtisi suoraan vertaamaan Baltian maita tai Keski-Euroopan pohjoisosia Suomen tulevien vuosikymmenien ilmastoon.

– Suoraan ei voida kopioida mallia esimerkiksi Pohjois-Saksasta tai Tanskasta, koska yksi asia mikä meillä ei taatusti muutu on auringon säteiden kulma. Vaikka ilma lämpeää, pysyy valon määrä kuitenkin samana, hän muistuttaa.

Se tarkoittaa esimerkiksi, että vaikka lämpötilojen puolesta tulevaisuuden puinnit voisivat jatkua pitkälle syksyyn, ei se ole käytännössä mahdollista. Vähenevä auringonvalo johtaa siihen, että kasvuston kosteus hankaloittaa puinteja, vaikka lämpötila olisikin loppusyksystä yhä korkealla.

– Vaikka lämpö mahdollistaisi tulevaisuudessa sen, että lokakuu olisi pääpuintikuukausi, ei auringon valo yksinkertaisesti enää riitä silloin.

Muun kasvillisuuden osalta muutos tulee olemaan hitaampi, mutta yhtä selkeä. Turun yliopiston biologi Timo Vuorisalo on kuullut ennusteesta, jonka mukaan rauduskoivu voisi olla 50–60 vuoden kuluessa etelän valtapuu.

– On selvää, että eteläisiä lajeja tulee lisää, kasvukausi pitenee ja lehtipuut yleistyvät. Pohjoinen lajisto taas on hätää kärsimässä, Vuorisalo miettii.

Vuorisalo korostaa, ettei ilmaston muuttumista voi enää pysäyttää millään vippaskonsteilla. Sen sijaan sen hidastaminen ja lieventäminen on edelleen mahdollista, kunhan valtiot sitoutuvat koviin ilmastotavoitteisiin. Vuorisalo nostaa esimerkiksi koronavuoden 2020, jolloin maailmanlaajuiset ilmastopäästöt putosivat lyhyessä ajassa merkittävästi, kun ihmisten liikkuminen väheni.

– Koronavuosi opetti, että muutokset ovat mahdollisia. Maailman ylikulutuspäivä oli vuonna 2019 29. heinäkuuta, mutta viime vuonna vuonna 22. elokuuta, mikä kertoo mielestäni aika isosta kulutuksen vähentymisestä.

Lämmin 2010-luku

Salon keskilämpötilat vuosittain

2020: n. 8,2 astetta*
2019: n. 6,3 astetta
2018: n. 6,2 astetta
2017: n. 5,6 astetta
2016: n. 5,6 astetta
2015: n. 6,5 astetta
2014: n. 6,5 astetta
2013: n. 5,8 astetta
2012: n. 4,9 astetta
2011: n. 6,2 astetta
2010: n. 4,1 astetta

* Vuoden 2020 keskilämpötila on uusi Salon ennätys. Edellinen lämpöennätys oli vuodelta 2008, jolloin keskilämpötila asettui 6,8 asteeseen. Kärkän mittauspisteellä on tilastoitu keskilämpötiloja kesästä 1936 lähtien.

Kasvukausi voi venyä jopa kahdella kuukaudella

Terminen kasvukausi, eli se aika vuodesta jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyttelee viiden asteen yläpuolella, kestää tavanomaisesti Salon seudulla 170–190 vuorokautta. Vuosi 2020 antoi kuitenkin esimakua siitä, miten pitkä terminen kasvukausi tällä seudulla voidaan kokea lähes vuosittain parin vuosikymmenen kuluessa. Viime vuoden terminen kasvukausi keski Salon seudulla hieman paikasta riippuen noin 220 vuorokautta.

Ilmatieteenlaitos on ennustanut, että vuosisadan loppuun mennessä kasvukaudet pitenevät nykyisestä 1–2 kuukaudella, riippuen siitä miten hyvin kasvihuonepäästöjä saadaan ilmastosopimuksilla hillittyä.

Vuodet eivät ole jatkossakaan veljiä keskenään. Tulevaisuudessa vuosien väliset vaihtelut voivat tarkoittaa sitä, että toisinaan vietetään lumitalvea ja toisinaan maa ei jäädy talven aikana kertaakaan. Vaihtelu tuo lisää haasteita myös maanviljelijälle.

– Arvaamattomuus tulee yleistymään. Kyse on enenevissä määrin riskien hallinnasta eli siitä, etteivät kaikki munat ole samassa korissa. Tilakohtaisesti arvioituna pitää olla sopivasti syys- ja kevätkylvöisiä lajeja sekä eri lajikkeita. Niin, että sato pysyisi vähintään kohtalaisena vaikka sääolosuhteet vaihtelisivatkin, ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Harri Livén muistuttaa.

Kokonaisuutena hän näkee, että Suomi ja suomalainen maatalous voivat olla niitä harvoja hyötyjiä ilmaston lämpenemisestä.

– Eihän ilmastonmuutos ole mitenkään toivottava asia, päinvastoin. Mutta Suomi on niitä harvoja kolkkia maailmassa, joka voi jossain määrin jopa hyötyä ilmastonmuutoksesta.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments