On jälleen uuden terveellisen elämän aika.
Älykellojen laturit on kaivettu esiin, päivärutiineihin mahdutettu vähemmän napostelua ja enemmän liikuntaa, lenkkikenkätarjouksia tarkasteltu uudella innolla.
Jotta uudenvuodenlupausten siivittämä tammikuun tarmo ei hiipuisi helmikuussa, kannattaa juuri nyt kysyä itseltään yksi kysymys:
– Kysy, onko tämä sellainen muutos, jonka pystyy tekemään loppuelämän ajaksi, neuvoo sisätautiylilääkäri Jan Sundell.
Kysymys auttaa hahmottamaan esimerkiksi huipputarkan ja vähäkalorisen netistä löytyneen dieettivalmennuksen tehon. Pystyykö samaa menoa jatkamaan kuukaudesta toiseen vai onko odotettavissa paluu entiseen?
Terveellisen ruokailun perusta löytyy virallisista ravitsemussuosituksista, sanoo Jan Sundell.
Päivän pääaterioilla mallin nimi on lautasmalli. Valtaosa suomalaisista on jossain kohtaa elämäänsä törmännyt sektoreittain jaettuun kuvaan lautasesta: puolet annoksesta on kasviksia, neljäsosa perunaa, riisiä tai muuta lisuketta ja neljäsosa proteiinin lähdettä.
– Proteiinissa kannattaa suosia kalaa, muuta vaaleaa lihaa ja kasviproteiineja. Punainen liha lisää jonkin verran paksusuolen syövän riskiä ja sisältää kovaa rasvaa, sanoo Sundell.
Ylipainoisen kannattaa Sundellin mukaan kiinnittää huomiota hiilihydraattien laatuun, ei jättää niitä kokonaan pois. Ravitsemuksen ja suoliston kannalta tarpeettomien herkkujen kuten karkkien suhteen voi Sundellin mielestä ottaa myös nollalinjan, jos se tuntuu helpommalta kuin kohtuukäyttö.
– Jos on jonkin aikaa ilman karkkia ja roskaruokaa, ei niitä tee mielikään. Voi myös tehdä kompromissin, pitää kerran tai kaksi viikossa karkkipäivän tai säästää herkkuhetket synttäreille ja juhliin.
Sisään syödyn energian ohella painonhallinnassa on kyse kulutetusta energiasta. On aika ottaa esiin Jan Sundellin lempiaihe: lihakset.
Sundell on paitsi lääkäri ja monta teosta julkaissut kirjoittaja myös fitness-urheilija ja vankkumaton lihasvoiman puolestapuhuja.
Kun Sundell aloitti teinipoikana saliharjoittelun, kasvavat lihakset tarjosivat hänelle suojaa koulukiusaajilta, mieluisan ulkonäön ja tyttöjen huomiota. Hän näki kuvia lihaskimppu Arnold Schwarzeneggeristä ja halusi näyttää samalta.
Aikuisena ja työssään lääkärinä Sundell on ymmärtänyt, että lihakset ovat monessa mielessä myös terveyden perusta.
Painonhallinnassa lihakset auttavat kahta kautta: lihasharjoittelu kuluttaa energiaa, ja lihaskudos kuluttaa levossakin energiaa enemmän kuin rasvakudos.
Lihasten terveyshyödyt ovat kuitenkin paljon tätä moninaisemmat. Hyvä lihaskunto muun muassa parantaa sokeriaineenvaihduntaa ja vähentää luukadon riskiä, ja onpa jalkakyykkyjen hermostollisten vaikutusten todettu jopa ehkäisevän muistisairauksia.
Kun Jan Sundellia pyytää nimeämään kaikkein tärkeimmät lihakset, vastauksen saa nopeasti.
– Ne ovat pakarat ja reidet. Olen nimennyt ne elämän lihaksiksi, koska nämä lihakset erottavat sänkypotilaat ja kävelevät.
Sundell kohtaa työssään paljon iäkkäitä potilaita, jotka sairaus on pakottanut sänkyyn. Sairastamisen aikana lihasmassa häviää vauhdilla, ja vain riittävän hyvä lihaskunto takaa paluun pystyasentoon.
Sundellin missiona onkin saada kaikki lihasvoimaharjoittelun pariin – ja aivan erityisesti ikäihmiset. Senioreiden voimatasojen kohotus tuottaisi Sundellin mielestä paljon inhimillistä hyvää, kun elämänlaatu kohenisi ja yhä useampi pärjäisi pidempään kotona.
– Se on myös kustannustehokasta. Jo nyt viidennes suomalaisista on yli 65-vuotiaita, ja väestö ikääntyy.
Motivaatio on asia, jonka kanssa moni elämäntapamuutokseen pyrkivä painii. Tähänkin pulmaan Sundell löytää vastauksen lihaksista.
Kun lihasvoimaharjoittelun aloittaa, useimmilla kehitys on nopeaa. Painoja saa kasvattaa tasaiseen tahtiin, ja tulokset näkyvät – mikä auttaa ylläpitämään motivaatiota.
Naisilla voimataso saattaa kasvaa harjoittelun alkuvaiheessa jopa nopeammin kuin miehillä, mutta naisten pelolle ”liian isoista miesmäisistä lihaksista” Jan Sundell sanoo piut paut.
– En ole koskaan kuullut, että jollekin olisi päässyt tulemaan liikaa lihaksia.
Jos tavoitteena on vähentää rasvakudosta ja lisätä lihasta, lihasten kasvusta huolimatta keho todennäköisemmin kapenee kuin kasvaa. Tämä johtuu siitä, että lihaskudos on rasvakudosta tiiviimpää.
Lopuksi pitäisi nitistää vielä yksi treenin este: kehtaaminen. Miten salille kehtaa mennä, jos on liian lihava, liian vanha, liian laiha, liian vanhoihin verkkareihin pukeutunut tai jollain muulla tavoin omasta mielestään vääränlainen?
Jan Sundell muistuttaa, että kuntosalilla käyminen on todella suosittu harrastus. Arvioiden mukaan yli 700 000 suomalaista treenaa saleilla, eivätkä he kaikki voi millään olla huippukuntoisia, -muodokkaita tai -muodikkaita.
– Siellä on monenlaisia ihmisiä, lupaa Sundell ja suosittelee kaikkia aloittamaan punttitreenin.
– Korona-aikana voi treenata kotona tai ulkokuntosalilla. Jos käy kuntosalilla, ruuhka-aikana ei saa mennä ja hygieniasta sekä turvaväleistä pitää huolehtia, hän lisää.
Jan Sundell
- 49-vuotias sisätautiopin dosentti ja sisätautiylilääkäri.
- Kolmen tyttären isä.
- Kirjoittanut monta lihasvoimaharjoitteluun ja ravitsemukseen liittyvää kirjaa. Julkaissut juuri uuden teoksen Hippokrateen soturi.
- Käyttää sosiaalisessa mediassa taiteilijanimeä Dr Body. Kirjoitti aiemmin samalla nimimerkillä kolumneja Body-lehteen.
- Facebookissa miltei 16 000 seuraajaa.
Köyhän perheen ”Mettä-Eemelistä” Hippokrateen soturiksi
Ylilääkäri Jan Sundellin uusi kirja Hippokrateen soturi on paitsi opaskirja terveellisistä elämäntavoista ja lihaskuntoharjoittelusta myös kirjoittajansa henkilöhistoriaa ja mielipiteitä laajasti esittelevä teos.
Sundell on yksinhuoltajaäidin poika, jonka sukupuusta ei löydy akateemisesti koulutettuja.
– Tulen köyhistä oloista, Sundell sanoo.
Kirjassaan hän kertoo saaneensa koulussa lempinimen ”Mettä-Eemeli” ja kokeneensa kouluvuosina myös fyysistä väkivaltaa. Koska perhe muutti usein, kiusaaminen tuli tutuksi useammassakin koulussa.
Väkivallan uhka oli ajoittain läsnä myös kotona, sillä osa isäpuolista oli väkivaltaisia.
Koulusta ja kotoa löytyivät kuitenkin myös tienviitat parempaan elämään.
Sundell nostaa kirjassaan esiin Turun Pallivahan koulun Rasse-opettajan, joka kannusti nostamaan todistuksen keskiarvoa. Pian se kipusikin yli seitsemään. Peruskoulun päättyessä oltiin jo lähellä yhdeksää. Toinen ratkaiseva muutoksentekijä oli Jalle.
– Äiti löysi rauhallisen ja mukavan miehen, silmälääkärin lempinimeltään Jalle, josta tuli minulle isähahmo. Sain vihdoin 15-vuotiaana turvallisen perheen. Jalle myös suositteli minulle lääkärin ammattia, Sundell kirjoittaa kirjassaan.
Tie lääkäriksi ei ollut aivan suoraviivainen. Sundell sai yläasteella lempinimen ”Nortti-Sunkku”, koska hän oli nikotiinikoukussa ja poltti vahvinta merkkiä, punaista North Statea. Hieman myöhemmin kuvioihin tuli myös runsas alkoholin käyttö.
Vaikeiden ja kuluttavienkin elämänvaiheiden jälkeen Sundell suoritti ensin lukion, pänttäsi itsensä sisään Turun lääketieteelliseen ensi yrittämällä ja valmistui vuosikurssinsa priimuksena.
Lääkäriuran rinnalla kulki voimailuharrastus, jossa Sundell päätti pärjätä myös kilpatasolla. Harrastus on aiheuttanut hänelle myös vakavia terveyshaittoja, eikä hän suosittele fitness-urheilua parempaa terveyttä tavoitteleville.
– Fitness ei ole terveellistä. Se menee överiksi kuten kaikki kilpaurheilu.
Nykyisin moni tuntee Jan Sundellin lempinimeä ”Dr Body” kantavana sosiaalisen median hahmona.
Sundellilla on vaikuttajana vakavia tavoitteita. Viime vuosina hän on kritisoinut jyrkästi uskomushoitojen tarjoajia.
– He rahastavat ja leikkivät ihmisten terveydellä, Sundell sanoo.
Kritiikki on myös tuottanut tuloksia: Sundellin vaikutuksesta esimerkiksi Facebook poisti rokotekriittisiä sivuja, kansanopisto perui koronahomeopatiakurssin ja apteekkiketju luopui detox-tuotteiden myynnistä.
Sota puoskarointia ja terveyshömppää vastaan on johtanut myös hankaluuksiin alan toimijoiden kanssa, ja Sundellin toiminnasta on tehty valituksia ja rikosilmoituksia.
”Dr Bodyn” elämä ei ole kuitenkaan pelkkää valistusta tai lääketiedettä. Sundell jakaa sosiaalisen median kanavissaan myös kuvia, joissa hän esittelee treenattua kehoaan ja kannustaa seuraajiaan julkaisemaan omiaan.
Sundell on kaikkea muuta kuin perinteinen konservatiivinen hillitty ja hallittu yläluokkainen lääkärihahmo.
– Virkaminä on töissä hyvinkin virallinen, mutta somessa on toinen luonne. Jos olisin tylsä dosentti, kukaan ei seuraisi minua, Sundell sanoo.
– Elämä ei ole niin vakavaa.
