Arjen taide katoaa

0

REIMA SUOMI. Taiteen ja kulttuurin tiedetään tutkitusti edistävän ihmisten hyvinvointia. Taiteen ei aina tarvitse olla suuria elämyksiä, kaukaista tai vaikeasti tulkittavaa. Pienet arkisetkin asiat voivat sisältää elämää rikastuttavaa taidetta.

Tuo arjen taide on kuitenkin enemmän uhattuna kuin koskaan ennen.

Digitalisaatiota saamme tietenkin syyttää ja kiittää tästäkin. Pitkälti poissa elämästämme on käteinen raha, jonka suunnitteluun ja tuottamiseen kauniin ja miellyttävän näköiseksi oli uhrattu paljon voimavaroja.

Jopa pankki- ja luottokortit ovat nykyään vain harvavärisiä läpysköitä ilman sen kummempia kuva-aiheita. Yritysten kanta-asiakaskortitkin ovat katoavaa kansanperinnettä, ja jo kauan sitten pääosin korvautuneet erilaisilla matkapuhelinten sovelluksilla, apeilla.

Edes kauniita painettuja karttoja ei yleensä juurikaan pääse käyttämään, maailma on muuttunut vaisuksi harvojen viivojen alueeksi navigointinäytöllä.

Poissa ovat myös postimerkit, nuo perinteiset pienoistaideteokset, joita moni yhä silti hartaasti ja antaumuksella kerää. Kinder-munia on yhä saatavilla, mutta niiden sisältö ei useinkaan ole suurta taidetta, eikä niistä varsinkaan löydy mitään kauniisti painettuja keräilykortteja, kuten keräilykorttikulttuurin kultaisina sodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

Kauniskuvaisen postikortin saaminen on näinä päivinä jo harvinainen tapahtuma, ehkä näin joulunaikaa lukuun ottamatta.

Viime vuosisadalla yritysten logot olivat kestävää käyttötaidetta. Nykyään riittää, että yrityksen nimeen valitaan uusi fontti muutaman vuoden välein.

Automerkit harvenevat, ja niiden muutamat usein saman tyyppiset logot tuntee jo jokainen.

Tulitikkuja joku ehkä vielä käyttää, mutta erilaisten kuvitusten kirjo tulitikkurasioissa on enemmän vähenemään kuin vähemmän enenemään päin.

Kirjat luetaan erilliseltä päätelaitteelta, ja jos joku kirjoja vielä sattuisikin keräämään, ei moneltakaan löydy omaa Ex Libris -tunnusta kirjan kanteen liimattavaksi.

Musiikki kuunnellaan nykyään striimattuna suoratoistopalveluista, ja poissa ovat jyhkeät lp-levyjen kannet, tai edes pienemmät cd-levyjen kannet.

Nykysukupolvi tyydyttää arjen käyttötaiteen tarvettaan tietokonepelien virtuaalimaailmoissa ja erilaisten sosiaalisen median alustojen tarjonnalla. Taide ei enää painaudu paperin pinnalle, vaan välähtää lyhyesti tietokoneemme näytöllä.

Taide-elämysten tarve ei tietenkään ole hävinnyt minnekään. Ehkä juuri tästä arjen käyttötaiteen puutteesta johtuen ihmiset nykyään jonottavat taidemuseoiden näyttelyihin. Ehkä tästä syystä sosiaalisessa mediassa jaetaan niin paljon kuvamateriaalia.

Ihan kaikesta arjen käyttötaide ei vielä ole hävinnyt. Maitopurkkien painatuksia sentään vaihdetaan melko useasti. Ja onhan meillä vielä sentään Googlen hakukoneen alati vaihtuva aloitussivu.

Matkapuhelimemme ja tietokoneemme näyttö on väärällään erilaisia sovellusten symboleita. Ja olemmehan sentään saaneet emojit, joita voi itsekin askarrella, jos valmiita ei ole saatavilla tai ei voi käyttää.

Kirjoittaja on tietojärjestelmätieteen professori.