Arkiston helmi: Sukkahousutesti paljasti kylmän totuuden – miehillä on hyvä olla pitkissä kalsareissa

0

Naiset ovat väärässä!
Salossa tehty tieteellinen testi osoittaa, ettei sukkahousuissa voi tarjeta talvipakkasilla niin kuin naiset väittävät.
Tiedättehän sanonnan, jonka mukaan miehen on tehtävä mitä miehen on tehtävä. Tarvittaessa on pukeuduttava vaikka sukkahousuihin, jotta voi osoittaa epäuskottavat selitykset vääriksi.
Sukkahousujen talvitestin perimmäisenä ja ainoana tarkoituksena oli verrata sukkahousujen ja miesten pitkien alushousujen eristävyyttä. Kummat ovat lämpimämmät pakkasilla? Sen tutkimiseen tarvittiin sääret.

20 denierin sukkahousut
Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Salolaisessa naisten muotiliikkeessä oli hyllymetreittäin sukkahousuja. Pakettien kyljessä luki DEN. Kirjainyhdistelmä toi ensimmäisenä mieleen Tanskan jalkapallomaajoukkueen. Toki mies tietää, että lyhenne tarkoittaa Denmarkin lisäksi myös denieriä. Se on kuidun tai langan lineaarisen massatiheyden yksikkö. Denier ilmaisee yhdeksän kilometriä pitkän kuidun tai langan painon grammoina. Yksi denier on siis noin 0,111 milligrammaa metrillä.
Siis mitä pienempi denier, sitä ohuempi sukka.
Testiin valittiin 20 denierin ja 120 denierin sukkahousut. Lisäksi mukaan poimittiin paksuilta vaikuttaneet villasekoitesukkahousut ja yhdet leggingsit, jotka muistuttavat kalsareita. Vain sepalus puuttuu.
Testin tieteellisen luotettavuuden kannalta denierit osoittautuivat ongelmallisiksi. Olivatko sukkahousut todellisuudessa sen paksuisia, mitä paketissa luki? Sukkahousujen neuloksen paksuudessa ja peittävyydessä saattaa nimittäin olla suuriakin eroja, vaikka denier-luku olisi sama.

120 denierin sukkahousut
Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Sukkahousuissa alunperin käytetty lanka muodostui yhdestä säikeestä eli filamentista, jossa lanka oli yhtä paksu kuin itse kuitukin. Nykyisissä sukkahousuissa käytetään esimerkiksi polyamidia ja elastaasia, jotka ovat monisäikeisiä ja monikuituisia punoksia. Langan rakenne ei enää välttämättä vastaa sellaisenaan denierin mittayksikköä.
Amerikkalaiset sukkahousutehtaat ovat jo luopuneet tarkoista deniereistä myyntipakkauksissa. Ne kuvailevat sukkahousujen paksuutta ja läpinäkyvyyttä sanallisesti denier appearance -luvulla. Se viittaa tarkan denier-luvun sijasta siihen, miltä sukkahousut näyttävät.

Testissä oletettiin, että 20 denierin ja 120 denierin sukkahousut olivat juuri niin paksuja kuin paketissa luki. Lopputuloksen kannalta oli kaiken lisäksi ihan sama, monenko denierien sukkahousuja testattaisiin. Itse testi oli totta kai täysin puolueeton, vaikka etukäteen saattoikin olla jo varma siitä, että pitkät kalsarit voittaisivat.
Vertailuasuksi valittiin vaatekaapista Black Horsen pitkät kalsarit, joita oli käytetty jo joulukuusta lähtien. Ne oli ehditty pestäkin useampaan kertaan.
Ei muuta kuin testilaboratorioon halikkolaisen rivitalon takapihalle.

Legginsit
Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Testiolosuhteet olivat oivalliset. Kevyttä lumisadetta, pakkasta -11,2 astetta ja koillistuulta 5 metriä sekunnissa. Pakkasen purevuus -19,2 astetta. Kelpo lounaissuomalainen talvisää.
Jokainen tuote testattiin samalla metodilla. Minuutti ulkona pelkkä testituote jalassa, sisälle, farkut jalkaan ja taas seisomaan pihalle minuutiksi. Jokainen tuote testattiin siis kahdesti – ilman housuja ja housujen kanssa.
Virallisena valvojana oli nainen.
Minuutti osoittautui sietämättömän pitkäksi ajaksi varsinkin silloin, kun jalassa olivat vuorollaan 20 ja 120 denierin sukkahousut. Niin kylmiä ne olivat. Seuraavaa testattavaa tuotetta varten tosin ehti lämmetä mukavasti, kun ähelsi käsittämättömän venyviä vaatekappaleita jalkaan.
Koko testin karvain osuus oli tajuta, ettei työpaikan joistain miehistä ollut tukea. He vain irvailivat ja hohottivat sen sijasta, että olisivat kannustaneet tehtävässä, jonka tarkoituksena oli todistaa miesten olevan oikeassa.
Ja nämä hyväkkäät kuvittelevat olevansa muka äijiä!

Pitkät kalsarit päihittävät sukkahousut mennen tullen

20 denierin sukkahousut

Tekniset tiedot: Matt 20 denier tights. Sunbrown. 100 % polyamidia. Koko 44-52. Valmistusmaa Italia.
Eristävyys: Yhtä hyvin voisi mennä pakkaseen alasti. Kylmyys viiltää sääriä, kun ulko-ovi on vasta raollaan. Ihan sama ovatko sääret näkyvissä vai farkut päällä.
Käyttömukavuus: Karsea vaatekappale. Käsittämätön sykkyrä rullata auki ja venyttää jalkoihin. Muoviset ja kireät iholla. Ei edes merkkiä, miten päin ne pitäisi pukea ylle.

120 denierin sukkahousut

Tekniset tiedot: 120 DEN Favourite Soft & Smooth tights. 85 % polyamidia, 15 % elastaania. Koko L44/46. Valmistusmaa Italia.
Eristävyys: Ei eroa 20 denin sukkahousuihin. Tuuli puhaltaa sääriluuhun saakka. Farkuista ei apua.
Käyttömukavuus: Kireät. Eivät ole sykkyrällä, mutta venyvät puettaessa kuminauhan lailla.

Leggingsit

Villasekoitesukkahousut
Kuva: SSS/Kirsi-Maarit venetpalo

Tekniset tiedot: Leggings. 95 % polyesteria, 5 % elastaania. Koko L. Valmistusmaa Kiina.
Eristävyys: Paljaiden säärien kanssa kanssa paremmat kuin sukkahousut. Farkkujen alla hiukan 20 ja 120 denin sukkahousuja lämpimämmät.
Käyttömukavuus: Helppo pukea. Eivät juuri veny. Aika mukavat jalassa.

Villasekoitesukkahousut

Tekniset tiedot: Wool Mix Favourite tights. 45 % akryylia, 30 % villaa, 20 % polyamidia, 5 % elastaania. Koko XL 48/50. Valmistusmaa Italia.
Eristävyys: Tuuli pääsee näistäkin läpi. Kylmähköt, mutta lämpimämmät kuin leggingsit ja 20 ja 120 denin sukkahousut. Farkkujen alla siedettävän lämpimät.
Käyttömukavuus: Venyvät, tosin vähemmän kuin 20 ja 120 denin sukkahousut. Karheahkot iholla. Merkki kertoo, miten päin ne kuuluu pukea.

Pitkät kalsarit
Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Testivoittaja: Pitkät kalsarit

Tekniset tiedot: Black Horse. 100 % puuvillaa. L52. Valmistuttaja suomalainen Nanso. Valmistusmaasta ei housuissa merkintää.
Eristävyys: Lämpimimmät kaikista. Tuuli menee vähiten läpi vaikka olisi paljaat sääret. Farkkujen alla sopivan lämpimät.
Käyttömukavuus: Helpot ja vaivattomat pukea. Miellyttävät iholla. Merkistä tietää, miten päin ne kuuluu laittaa, jos ei huomaa sepalusta. Eivät veny puettaessa, eikä niitä tarvitse kääriä rullalle.

Testi on julkaistu ensimmäisen kerran Salon Seudun Sanomissa 1.10.2010.