Fossiilittoman liikenteen tiekartta lausunnoille – kolme vaihetta kohti ilmastoystävällistä liikkumista

13

Hallitus haluaa vähentää tieliikenteen päästöjä, ja perjantaina julkaistiin esitys keinoista tavoitteeseen pääsemiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö laittoi lausunnolle ehdotuksen niin sanotusta fossiilittoman liikenteen tiekartasta eli suunnitelmasta, jonka tavoitteena on vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
Lausuntokierrokselle lähtenyt esitys on kolmivaiheinen, ja se koskee etenkin tieliikennettä, josta valtaosa liikenteen päästöistä tulee. Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi.
– Liikenteellä on suuri rooli kansallisten päästöjen vähennystavoitteiden saavuttamisessa. Lähdemme liikkeelle tukemalla ja kannustamalla yrityksiä ja kansalaisia yhä kestävämpiin liikennemuotoihin, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).
Arvion mukaan hiilidioksidipäästöt vähenevät jo päätetyin toimin noin 3,1 miljoonaa tonnia lisää vuoteen 2030 mennessä. Tieliikenteessä tavoitellaan vielä siis noin 1,65 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä.
Harakan mukaan hallitus arvioi syksyllä, onko tarvetta lisätoimille liikenteen päästöjen puolittamiseksi.
Tiekarttaluonnos koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäiseksi toteutettaisiin 19 toimenpidettä, joiden vaikutuksista on riittävästi tietoa.

Ajoneuvokannan pitää uusiutua

Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu fossiilisten polttoaineiden korvaaminen, ajoneuvokannan uudistuminen ja liikennejärjestelmän sekä energiatehokkuuden parantaminen erilaisin tuin ja kannustimin.
Suunnitelmissa on muun muassa latausinfratuki taloyhtiöille ja työpaikoille, jakeluinfratuki julkisille lataus- ja tankkausasemille, täyssähköautojen hankintatuki, raskaan kaluston hankintatuki, romutuspalkkiokampanjat ja joukkoliikennetuet.
Listassa on siis paljon tukia ja muita kannustimia. Liikenne- ja viestintäministeri Harakka ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa kerro toimien kokonaishintalappua.
– Ei haluta sotkea markkinoita, ja toiseksi ne edellyttävät erillisiä budjettipäätöksiä, Harakka perustelee.
Hänen mukaansa arviot on kuitenkin tehty, ja jopa poikkeuksellisen huolellisesti. Harakan mukaan jokaisessa toimessa on hintalappu sekä mahdollisuuksien mukaan myös vertailu siitä, millä panoksella saadaan mitäkin hyötyä aikaan.
Hänen mukaansa näitä julkaistaan sitä mukaa kun budjettipäätöksiä tehdään eli kevään kehysbudjettineuvotteluissa ja viimeistään syksyn budjettiriihessä.

Muun muassa etätyöstä tarvitaan lisäselvityksiä

Harakan mukaan on väärä tulkinta, että nyt annettaisiin porkkanoita ja myöhemmin olisi luvassa keppiä.
– On selvää, että tuet ja kannustimet ovat päästöttömän liikenteen edistämiseksi osoittautuneet hyviksi kaikkialla Euroopassa. Siksi niitä on hyvä kasvattaa, hän sanoo.
Harakan mukaan osa myöhemmin tehtävistä päätöksistä tarvitsee lisäselvityksiä. Toisessa vaiheessa arvioitaisiin keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa.
Lisäselvitystä kaivataan muun muassa etätyön vaikutuksista ja henkilöautoliikenteeseen liittyvien päätösten vaikutuksista. Vaikutusarviointeja on tarkoitus tehdä keväällä sekä kesällä ja niiden on tarkoitus valmistua viimeistään syksyllä 2021.
Lisäksi on tarkoitus selvittää, onko ensimmäisessä vaiheessa päätettyä biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta mahdollista nostaa entisestään 34 prosentista ja onko kestävästi tuotettuja raaka-aineita riittävästi saatavilla.

Syksyllä luvassa saattaa olla lisää toimia

Suunnitelman kolmas eli viimeinen vaihe on ehdollinen. Syksyllä hallitus arvioi, riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Jos tavoite ei näytä toteutuvan, hallitus tekisi päätökset muista tarvittavista toimista.
Tätä varten hallitus jatkaisi eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua. Päätöstä tehtäessä huomioitaisiin päästövähennysten kustannustehokkuus, vaikutus kilpailukykyyn sekä ratkaisuiden oikeudenmukaisuus.
– Kun meillä on näkymä ensi syksynä siihen, jääkö jokin osuus uupumaan, keskustellaan siitä, onko heti valmisteltavakansallinen päästökaupparatkaisu, johon jossain mittakaavassa turvaudutaan. Se on toinen vaihtoehto veronkorotuksille, Harakka sanoo.

”Polttoaineveron korotusta ei pidetä nyt esillä”

Yhtenä kuumana perunana on ollut polttoaineveron korottaminen. Etenkin keskusta on vastustanut sitä kiivaasti. Tiekartan julkistamisen jälkeen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kertoi tiedotteessa olevansa tyytyväinen. Tiekartassa esiteltyyn keinovalikoimaan ei kuulu polttoaineveron korottaminen.
– Keskusta ei hyväksy uusia polttoaineveron korotuksia tällä vaalikaudella. Hallitusohjelman mukaiset korotukset on tehty eikä uusia tule, Kurvinen sanoo.
Harakka kommentoi asiaa sanomalla, että polttoaineveron korotus ei ole missään tapauksessa sellainen keino, jota pidetään nyt esillä.
Mikkonen ei ota kantaa polttoaineveron korottamiseen

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei ota suoraan kantaa siihen, voidaanko tavoitteisiin päästä ilman polttoaineveron korottamista. Hänen mukaansa on kuitenkin selvää, että fossiilisten polttoaineiden hinta tulee nousemaan, sillä niistä yritetään päästä kokonaan irti.
Siksi onkin hänen mukaansa tärkeää, että myös oikeudenmukaisuuden aspekti pienituloisille on mukana. Liikkumisen kulut eivät saa nousta kohtuuttomaksi. Mikkosen mukaan ensimmäisessä vaiheessa on mukana muun muassa konversiotuki, jolla bensa-auton voi muuttaa esimerkiksi kaasukäyttöiseksi.
– Se laajentuu nyt myös pakettiautoille, ja sitten meillä on esimerkiksi romutuspalkkiokampanja parhaillaan menossa, Mikkonen luettelee.
Hänen mukaansa myös päästökauppapäätöksen yhteyteen valmistellaan kompensaatiomallia.

Antti Autio, Viivi Salminen

STT

Kuvat:

13 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Olli P
1 kuukausi sitten

Huom! Porkkanat keväällä =ennen kunnallisvaaleja ja kepit syksyllä(vaikeat ratkaisut)= polttonesteiden rajut hinnan korotukset. Aika yksinkertaista vaalimatematiikka.

keijo.k
1 kuukausi sitten

Saattaa mennä tuo päästöjen vähennys kaikkiaan reisille kun ihmisille selviää totuus tuosta sähköautojen puhtaudesta . Kun tuo karvas totuus paljastuu että päästöjen vähennys ei ole mitenkään kytköksissä sähköllä kulkeviin härpäkkeisiin on jo monien kohdalla vahinko tapahtunut . Eihän se sähkökään päästöttömästi synny ja kaikki jäte jota tulee sähköllä kulkevista ajoneuvoista ei ainakaan pienennä päästöjä . Pitää kertoa kokonaisuus eikä toitottaa sitä että pistorasiasta saatava energia olisi saasteetonta .

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  keijo.k

On se Suomessa selvästi vähäpäästöisempää kuin polttomoottorilla ajelu. Tällä hetkellä tekniikka vielä kehittyy nopeasti ja latausjärjestelmät yleistyy. Muutaman vuoden kuluttua monille polttomoottoriautoilijoille sähköauto on hyvä valinta. Toki sen ylläpito vaatii vähän erilaista otetta kuin mihin on harvojen tankkausvälien takia polttomoottorin kanssa tottunut. Mutta tietämättömyyteen ja kokemuksen puutteeseen perustuvan muutosvastarinnan takia ei kehitystä kannata jarruttaa.

Pohdintaa
1 kuukausi sitten

Kai nyt kaikille on selvää, ettei autotehtaista tule v. 2030 jälkeen ulos bensa- tai dieselautoja?

Maija
1 kuukausi sitten

Onhan se hienoa että päästöjen vähentämiseen pyritään.
Vielä hienompaa olisi jos Suomessa tuotettu biodiesel olisi päästöverotonta tai vero edes suhteutettaisiin saastuttamiseen.
Sähköautojen sähkökään ei ole päästötöntä, ellei auton omistaja sitä itse tuulimyllyllä tms tuota. Ydinvoimalajätteiden radioaktiivisuus kestää melkoisen kauan.

Alber
1 kuukausi sitten
Reply to  Maija

Minun käyttämäni sähköyhtiö antaa mahdollisuuden valita, millä tavoin sähkö on tuotettu. Olen jo pitkään käyttänyt tuulienergiaa, vaikka yhden puolueen työmies väittää lepakoiden räjähtävän tuulivoimaloiden läheisyydessä.

MDI
1 kuukausi sitten
Reply to  Alber

Oletko kovina tuulettomina pakkaspäivinä ilman sähköä vai kelpaako silloin se Tsernobyl-tyyppisellä reaktorilla tuotettu ydinsähkö? Laskennallinen sähkö ei tietääkseni sisällä energiaa.

Lukemia
1 kuukausi sitten
Reply to  MDI

Väite ”tuulettomista pakkaspäivistä” on tuulivoiman vastustajien luoma myytti. Jokainen koiranulkoiluttaja tietää, että pakkasella tuulee. Ja kun katsoo Märyn voimaloita, niin näkee että 200 m merenpinnasta tosiaan tuulee. Niissä ei montaa seisokkipäivää vuodessa ole.

Katsokaa sääkarttaa. Merisää näyttää aina tuulta, vaikka maalla pintaennuste olisi 1 m/s. Merellä 5 m/s. Noilla lukemilla tuulivoimala pyörii.

Keijo K.
1 kuukausi sitten
Reply to  Lukemia

En pidä tuulivoimaloista, en ulkoiluta koiraa, kun ei ole, enkä ole samaa mieltä siitä, että ”pakkasella tuulee”. Eilen pakkasta oli vajaat 20, lavat eivät paljon pyörineet (onneksi) .

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Keijo K.

Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan talvi on tuulisin vuodenaika. Muutama tyyni pakkaspäivä vuodessa ei tätä faktaa mihinkään muuta, eikä se liity millään tavalla nimimerkki Alberin sähkösopimukseen.

Ylipäätään tuo tuulimyllyjen pysähtely on kovin kulunut ja heppoinen klisee. Aivan kuin muita laitoksia ei tarvitsisi milloinkaan pysäyttää esimerkiksi huollon takia. Miksi MDI ei ole huolestunut siitä, että ydinsähköä käyttävästä talosta sammuu tällöin vintiltä valot?

Keijo K.
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

Tilaston määritelmähän on: ”Vale, emävale, tilasto”.

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Keijo K.

Kerro toki, jos sinulla on Ilmatieteen laitosta parempaa tietoa eri vuodenaikojen tuulisuudesta.

Maija
1 kuukausi sitten
Reply to  Alber

Oma taloyhtiöni kilpailuttaa kaikkien asukkaiden sähköt…
Julkisivuremonttia odotellessa ehtii onneksi myös aurinkokennojen sekä – lämpökeräimien hyötysuhde parantua. Jos saataisiin niillä edes jotain korvattua.
Vaikka kustannukset tuntuvat määrittävän taloyhtiön remonttitarpeen-jos on kallista niin ei tehdä. ”Kun ei se hinta minun elinaikanani tule takaisin”
– ainoa mitä tuolla asenteella on saavutettu: kun remontti vihdoin on pakko tehdä, on hinta noussut reippaasti