Salolainen Eila Ruuska huokaisee hymy huulilla, kun neljän kilometrin hiihtolenkki Tupurin ulkoilualueella on takana.
– Ihan liikaa vaatteita tuli laitettua. Hiki tuli, hän puuskahtaa.
– Nyt on hyvä hiihtokeli. Ja latu oli hirveän hyvä, oikein toivelatu, Ruuska kiittää.
Luonto on viime päivinä hellinyt hiihtämisen ystäviä, sillä lunta on tullut runsaasti ja pakkasen ansiosta se on jäänyt myös maahan. Kaupungin hiihtoladut on saatu tehtyä, ja ihmiset ovat myös löytäneet niille. Ruuska hiihti tämän talven ensimmäiset hiihtonsa maanantaina.
– Aloitan tästä hiihtokauden ja jatkan niin kauan kuin vaan ilmat sallivat. Viime vuonna kun ei päässyt hiihtämään yhtään.
Yleensä Ruuska on hiihtänyt Tupurissa ja golfkentän ladulla. Tällä hetkellä Salossa pääsee ladulle Tupurissa, Isohärjänmäessä, Märynummella, Inkereellä, Hähkänällä, Perniön Melassuolla, Muurlassa, Suomusjärven Kitulassa, Kiikalan lentokentällä, Kuusjoella ja Kiskon Kaukurissa. Latujen sijainnit ja niiden reaaliaikaisen tilanteen näkee Salon verkkosivuilta.
Eila Ruuska on aina pitänyt hiihtämisestä.
– Kouluaikana totuin hiihtämään. Tein koulumatkatkin talvella hiihtäen. Matkaa oli kolme kilometriä yhteen suuntaan, mutta peltoja pitkin oikomalla vain pari kilometriä.
Ruuska toteaa, että hänellä on ikää jo 78 vuotta, mutta edelleen hiihto maistuu hyvältä.
– Se on kauhean kiva harrastus. Ja joulukuun puolivälin ja tammikuun puolivälin välisenä aikana kävelimme mieheni kanssa 300 kilometriä. Eilen tuli täyteen, hän mainitsee.
– Eipä tässä oikein muutakaan ole voinut tehdä, Ruuska toteaa.
Lumen peittämä metsä on kaunis kuin postikortti. Käpytikka naputtaa valaisintolppaa, ja ohi kiitävän hiihtäjän sukset suihkivat. Muita taustaääniä ei kuulu, kun salolainen Jukka Pohjola pysähtyy juttelemaan toimittajan kanssa ladun varteen. Juuri luonto on Pohjolalle hiihtämisessä tärkeä elementti.
– Mitä enemmän pääsee luontoon hiihtämään sen parempi. Sillä on oma merkityksensä. Paipissakin olen ollut, mutta siellä jaksan olla vain tunnin tai enintään puolitoista.
– Tällaiset hiihto-olosuhteet ovat ihan luksusta, hän kehuu.
Pohjola aloitti tämäntalvisen hiihtokautensa luonnon lumilla sunnuntaina, jolloin pakkanen oli vähän turhan kipakka. Maanantaina miinusasteita oli juuri sopivasti ja suksikin luisti hyvin.
Yleensä Pohjola on käynyt hiihtämässä Tupurissa, Isohärjänmäessä ja golfkentän ladulla. Hän ei ole kiinnostunut suurista mäistä, vaan pitää enemmän tasaisemmista laduista. Golfkentän latu on siksi hänen mieleensä, mutta se ei vielä ole hiihtokunnossa.
– Mutta täällä Tupurissakin on ihan mukava hiihtää. Täällä on paljon vaihtoehtoja, hän muistuttaa.
Sitten hän suuntaa takaisin ladulle, sillä vielä on matkaa taitettavana.
– Hiihdän tavallisesti kerralla noin kahdeksan kilometriä. Muutaman kierroksen, hän toteaa.
