
Salo saa tänään uuden kaupunginjohtajan, kun Kemiä 8,5 vuotta johtanut Tero Nissinen, 50, aloittaa virassa.
Nyt voi paljastaa, että oikeasti mies on ollut täällä jo viikon. Hän muutti Saloon 28. joulukuuta ja varmisti samalla, että maksaa kunnallisveronsa vuoden 2021 alusta alkaen kaupunkiin.
– Minulla on keskusta-alueella kalustettu vuokra-asunto, johon oli helppo tulla parin tavarakassin kanssa. Samalla lailla menin aikanaan Kemiin, mukana taisi olla kolme kassia ja pahvilaatikko.
Nissisen perhe muutti elokuussa Kemistä Ouluun. Taloudessa on nyt kaksi reissutyöläistä: vaimo jatkaa Kemissä rehtorina ja Nissinen on viikot Salossa.
– Katsotaan nyt, minkälaiseksi arkirytmi muodostuu. Todennäköisesti en pysty käymään joka viikonloppu Oulussa. Minulla on yksi tukikohta myös Tampereella, jossa vanhempani asuvat.
Urheilumiehenä tunnettu Nissinen korkkasi heti ensimmäisenä Salon-päivänään paikallisen tennishallin. Nyt haltuun pitäisi ottaa koko kaupunki.
– Perehtyminen alkoi jo hakuaikana sähköisen materiaalin kautta. Valinnan jälkeen alkoi tulla tiiviimpiä kontakteja tänne. Olen ollut yhteydessä päättäjiin ja virkamiehiin. Lokakuussa olin täällä kolme päivää ja marraskuussa kaksi, ja joulun välipäivät olen käyttänyt tiiviisti tapaamisiin.
Nissinen sanoo olevansa valmistautunut tehtäväänsä aika hyvin. Hän sanoo saaneensa realistisen kuvan Salon tilanteesta ja haasteista.
Kaupunginjohtaja kokee aloittavansa hyvään aikaan. Kevään kuntavaaleissa valitaan uusi poliittinen johto neljäksi vuodeksi.
Tero Nissinen nimittää sitä joukkueeksi, jonka kanssa hän lähtee ensin rakentamaan kaupunkistrategiaa ja sen jälkeen pelaamaan – toivon mukaan yhteisillä hyökkäyskuvioilla ja samaa maalia tavoitellen.
Nissinen on kehitellyt mielessään työnimeä ”Salo 2.0”. Sen perusajatuksena on, että Saloa pitäisi lähteä kehittämään pitkäjänteisesti kaupungiksi, jolla olisi asukkaita houkuttelevaa veto- ja pitovoimaa, mutta jonka palveluverkko olisi mitoitettu niin, että talous kestää.
– Koronan jälkeen nousussa ovat etätyö, väljyys ja turvallisuus. Täällä on luonnon, palveluiden ja harrastuselämän näkökulmasta vahvoja vetovoimatekijöitä. Salon elinvoimaa ja brändiä pitäisi lähteä kehittämään vahvasti tähän suuntaan, Nissinen miettii.
Mainitaan vielä se kuuluisa Salon Sijainti. Kaupunki on hyvien liikenneyhteyksien päässä suurista kasvukaupungeista, joihin väki pakkautuu.
– Pohjoisen vuosien jälkeen Turun ja Helsingin välimatkat ovat mielestäni hyvin kohtuullisia ja mahdollistavia. Suomen kaupungistumisen trendi ei ole missään nimessä lopussa. Porukka etsii vaihtoehtoja, ja meidän pitää tarjota niitä, Nissinen perustelee.
Vetovoimaista ja kukoistavaa kaupunkia olisi helppo rakentaa, jos olisi määrättömästi rahaa. Salolla ei ole.
Tero Nissisen mukaan virkamiehet ja poliittiset päättäjät eivät voi olla huomioimatta talouteen liittyvää matematiikkaa. Salossa lasten määrä pienenee ja vanhusten määrä kasvaa. Se tarkoittaa, ettei esimerkiksi kaikkiin kouluihin riitä tulevaisuudessa oppilaita. Ensi valtuustokaudella puhutaan taas kouluverkosta.
– Vetovoiman nimissä on selvää, ettei rankka keskittäminen kannata. Yhtä selvää on, ettei raha riitä kaikkeen. Tasapainon löytäminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Pitää pystyä mahdollistamaan asuminen ja palvelut eri puolilla kaupunkia, mutta kohtuullisin kustannuksin.
Nissisen mielestä Saloa pitäisi kehittää kokonaisuutena ”seuraavalle tasolle” ja niin, että muinaisen kuntaliitoksen asenteista luovuttaisiin.
– Yksi suurimmista kysymyksistä on, pystytäänkö alkavalla valtuustokaudella löytämään yhteinen näkemys uudesta Salosta.
”Maakunnan päätöksenteko on hyvin Turku-keskeistä. Halutaanko päätös Salon palveluverkosta jättää siis maakunnalle?”
Kaupunginjohtajana Tero Nissinen haluaa, että Salo-joukkueen pelaajien roolit ja tontit ovat selvillä. Se tarkoittaa, että virkamiehet valmistelevat ja esittelevät ja poliittiset päättäjät päättävät.
– Olen vanhan liiton kuntajohtaja siinä mielessä, että haluan, että minulla on oma tontti, jossa voin tehdä työtä. Kommunikointi ja tiedonvaihto päättäjien kanssa on tietysti tärkeää, mutta valmistelulle ja esittelyllekin on annettava työrauha.
Virkamiehet toimivat virkavastuulla, mutta Nissisen mukaan päättäjilläkin on oma, raskas vastuu.
– Heillä on paine saada aikaan päätöksiä, mutta ilman, että he puuttuvat operatiiviseen toimintaan. Olen jo toivonut, että Salossa käydään keskustelua pelisäännöistä ja roolituksesta tähän liittyen.
Esimerkiksi päätöksenteon vaikeudesta hän nostaa Länsi-Pohjan sairaalan Kemissä. Sairaalan kohtalo oli Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella vaakalaudalla sote-uudistuksen takia.
Kemin–Tornion seudulla oli tehty kymmenkunta selvitystä sote-yhteistyöstä, ja lopulta sairaalan ylläpito päädyttiin kilpailuttamaan. Sairaalaa hoitaa nyt Mehiläinen.
– Sillä taistelulla saavutettiin kymmeneksi vuodeksi jonkinlainen turva Länsi-Pohjan sairaalalle, vaikka vastassa olivat pahimmillaan maan hallitus ja kaksi kolmasosaa Lapin maakunnasta. Kemin päättäjät ratkaisivat asian yhden äänen enemmistöllä. Esimerkki kertoo, että jos vain selvitetään, viivytetään ja mietitään, jossain kohtaa ollaan sen viimeisen seinän äärellä, jossa on tehtävä päätöksiä.
Salossa sairaalan peruskorjauksesta on laaja yksimielisyys, mutta esimerkiksi vanhustenhuollon ratkaisut ovat viipyneet.
Tero Nissisen mukaan sote-uudistus näyttää tällä kierroksella toteutuvan. Se tarkoittaa, että vuodesta 2023 alkaen Salon sote-palveluista päättää maakunnan muodostama hyvinvointialue.
– Maakunnan päätöksenteko on hyvin Turku-keskeistä. Halutaanko päätös Salon palveluverkosta jättää siis maakunnalle?
Uusi kaupunginjohtaja Tero Nissinen
- Syntymäaika: 17.7.1970
- Koulutus: hallintotieteiden maisteri, pääaine kunnallistalous
- Työura: Kemin kaupunginjohtajana 8,5 vuotta, Ikaalisten kaupunginjohtajana 5,5 vuotta, Pyhäjärven kaupunginjohtajana 4 vuotta, EVTEK-kuntayhtymän talousjohtajana vuoden ja Euran kunnan talousjohtajana 2 vuotta
- Perhe: vaimo ja kolme alaikäistä lasta
- Harrastukset: tärkein tennis
- Puolue: poliittisesti sitoutumaton
Lue myös:
Kaupunginjohtaja Tero Nissinen ei ota sheriffin tähteä, mutta haluaa eroon hallinnon kompasteluista
Onnea ja menestystä!
Siinä onkin hommaa, kun vieläkin vanhan kuntaliitokset kaunat painavat päälle, ja puolueet tappelevat sisäisesti ja keskenään. Ei siis ihme, että asiat eivät etene ja valitusrumba on arkipäivää.
Sotejohtajagatekin tehtiin aika pahaan aikaan, kun maakunnat ottavat ison osan kuntien nykyisista tehtävistä ja budjetista haltuunsa ja juuri tässä jos missä oltaisiin tarvittu vahvaa johtajuutta ja yhteinen agenda, ettei Turku vedä liikaa kotiin päin (vrt. jätehuolto).
Toivottavasti kevään kuntavaaleissa olemme rohkeita ja osaamme valita meille viisaat päättäjät.
Pelkkien päättäjien vaihto ei auta, jos on tyytymätön Salon nykyiseen päätäntään.
Valtakunnallinen tapaus Haavisto osoitti, että kansan valitsemat henkilöt eivät saa päättää itse asioista, vaan pitää tehdä niin kuin puolueiden politrukit määräävät. Eräällä puolueella oli yksi toisinajattelija, ja hänelle oltiin puuhaamassa jo rangaistusta toisin ajattelusta.
Puolueet päättävät monissa tapauksissa, myös paikallistasolla.