Kuntavaaleihin kolme kuukautta – ehdokkaista puolet koossa Salossa

6
Salon kaupungintalon valtuustosaliin valitaan uudet päättäjät kuntavaaleissa huhtikuussa.

Salon nykyiset valtuustopuolueet ovat kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta julkistaneet osan kuntavaaliehdokkaistaan. Tällä viikolla joukkoon liittyi keskusta.

Keskusta on vaaliliitossa kristillisdemokraattien ja RKP:n kanssa. Kumpikaan pienistä ei ole vielä virallisesti asettanut ehdokkaita. Kristillisdemokraatit aikoo julkistaa kaikki ehdokkaansa kerralla.

RKP oli keskustan kanssa teknisessä vaaliliitossa myös viime kuntavaaleissa. Sillä ei ole edustusta nykyisessä valtuustossa.

Uutena valtuustoon pyrkii myös Liike Nyt, jolle tämän kevään kuntavaalit ovat puolueen historian ensimmäiset.

Ehdokasasettelulle on vielä aikaa melkein kaksi kuukautta.

Valtuuston koko määräytyy kunnan asukasluvun mukaan. Salossa valtuutettuja on 51, mikä on pienin mahdollinen lain sallima määrä yli 50 000 asukkaan kunnassa. Kuntaliitoksen jälkeisen Salon ensimmäisessä valtuustossa oli 75 jäsentä.

Ehdokkaita voi yhdellä listalla olla puolitoista kertaa valtuutettujen määrä. Salossa nimiä voi olla 76.

Viime kuntavaaleissa yhdelläkään puolueella ei ollut täyttä listaa. Lähimmäksi pääsi keväällä 2017 kokoomus, jolla oli 66 ehdokasta.

Salon Seudun Sanomat kysyi kaikkien valtuutettujen ehdokkuudesta viime lokakuussa, ja silloin suuri osa vastasi haluavansa jatkaa luottamustehtävässään. Kaikkia halukkaita ei ole vielä virallisesti asetettu ehdolle.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa Salossa oli yhteensä 307 ehdokasta. Jos samalle tasolle päästään tänä vuonna, tiedossa on vähän yli puolet nimistä.

Kuntavaaleihin on aikaa kolme kuukautta. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 18. huhtikuuta. Ennakkoäänestys alkaa 7. huhtikuuta.

Ehdokasasettelu päättyy 9. maaliskuuta. Viimeistään silloin listat on jätettävä keskusvaalilautakunnalle.

Ehdokkaat saavat numeron kuukausi ennen vaalipäivää, 18. maaliskuuta.

Toimittajan kommentti:
Yhteen paikkaan tarvitaan satoja ääniä

Yhden valtuutetun saaminen Salon valtuustoon vaatii noin 450 ääntä. Pienin vertausluku, jolla viime vaaleissa mentiin läpi, oli 453. Kaksi paikkaa valtuustosta sai 1300 äänellä.

SDP oli viime kuntavaaleissa Salon suurin puolue 13 valtuutetulla. Sitä äänesti lähes 6 300 kaupunkilaista.

Vertausluku saadaan d´Hondtin menetelmällä niin, että listalla eniten saanut saa vertausluvukseen koko äänimäärän, toinen saa puolet, kolmas saa kolmasosan ja niin edelleen.

Mitä enemmän ehdokkaita on, sitä paremman tuloksen lista saa, vaikka mukana ei olisi yhtään varsinaista ääniharavaa. Toisaalta yksi kovan luokan ehdokas voi vetää mukanaan useita ihmisiä valtuustoon, vaikka muiden äänimäärät jäisivät pieniksi.

Kummastakin löytyy Salossa esimerkkejä.

6 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Kuntalainen
1 kuukausi sitten

Hieman on konkaripitoiset listat. Toivottavasti päättäjillä on lapsenlapsia jotta tuntuma tulevaisuuden suhteen tärkeimmät asiat kuten päiväkodit ja koulut saa tulevaisuuteen suuntaavat päätökset. Vanhusväestön suhteen on omat laitospaikka haasteet. Nyt Salon keskusta eläköityy ja ei tarvitse olla mikään visionääri kun epäilee keskustassa lisääntyvien perikuntien omistamien huoneistojen lisääntyminen seuraavan vuosikymmenen aikana. Huomaamatta päättäjiltä on kuitenkin lipsahtanut yli sadan miljoonan takuut ja kunnallisten osakeyhtiöiden miljoona velkaatumiset. Niiden valvontaan pitää löytyä terävyyttä eikä innoissaan lahjoittaa Rouskiksen lailla Turkuun. Potkujen antaminen ei myöskään taida olla valtuutetuilla juridisesti hallussa. Jopa valtakunnan tason uutisissa se on ylittänyt uutiskynnyksen. Ei auta superhintaiset koulutuksetkaan imago on kärsinyt.

Ajatelmia
1 kuukausi sitten
Reply to  Kuntalainen

2017 vaalien jälkeen Suomessa valtuutettujen keski-ikä oli 50,2 vuotta. En tiedä miten Salossa eri ryhmien ikäjakauma valtuustossa nyt on, mutta kaikki varmaan kaipailevat nuorempia mukaan. Vihreillä ehkä nuorimmat. Ovat pystyneet nähtävästi ilmastomuutoskysymyksillä puhuttelemaan nuoria.

Julkinen keskustelu poliitikkojen ympärillä on myös Suomessa hyvin negatiivista ja se varmasti nostaa kynnystä lähteä mukaan vaaleihin. Toivottavasti tämä kehitys kääntyy ja tilanne korjaantuu. Vaaleja ei oikein voi käydä jos ei ole ehdokkaita.

Kaupunkilainen
1 kuukausi sitten

Miten voi äänestää uusia ehdokkaita kun vuodesta toiseen samat ihmiset ehdolla? Moni ajattelee – olen äänestänyt NN viimeiset 20v niin nytkin-. Ja mikään ei muutu.

Suora vastaus ratkaisee
1 kuukausi sitten

Itse päätin lopettaa jarrumiesten ja -naisten äänestämisen tykkänään. Nyt kiinnitän huomion siihen, mikä on ehdokkaan näkemys konkreettisista toimista Salon väestörakenteen nuorentamiseen ja asukasluvun nostamiseen.

Ajatelmia
1 kuukausi sitten

Kaupungin väestörakenteen nuorennus onkin jo Nobelin arvoinen teko, maassa jossa väki vanhenee eikä lapsia synny.
Taitaa kaikki, yliopistokaupunkeja lukuunottamatta, olla saman haasteen edessä. Toiset enemmän, toiset vähemmän. On kaupunkeja joissa on huomattavasti Saloa kehnompi tilanne.

Toisaalta
1 kuukausi sitten
Reply to  Ajatelmia

Suunnittelukysymys se kuitenkin pitkälti on. Esimerkiksi Uuteenkaupunkiin on saatu teollisuuskehityksen johdosta asukkaiksi huomattavan paljon nuoria miehiä. Naisten suosimia työpaikkoja ajatellen tarjonta ei sillä maantieteellisellä suunnalla kuitenkaan ole riittävää, jotta kaupunkiin muodostuisi paljon perheitä ja jatkuvuutta sitä kautta.

Salon sijainti Helsingin ja Turun välissä antaa paljon paremmat eväät perheitä perustavien nuorten aikuisten kohtaamiselle, kunhan Salossa tartutaan aktiivisesti siihen, että tämän ikäluokan miehille ja naisille on työpaikkoja ja palveluja.

Turusta ja Helsingistä muuttaa kaiken aikaa nuoria perheitä ympäristökuntiin, koska näissä lähtökaupungeissa ei ole riittävästi hyväkuntoisia omakotitaloja.