”Luovuus värittää jokaista päivääni” – Käsityöharrastaja ”remontoi” vanhasta nukkekodista tunturimökin

1

Nallelan perheen kelpaa asustella somassa tunturimökissään. Hirsiseinäisen mökin kauniissa sisustuksessa ja käsintehdyissä kalusteissa lepää myös katsojan silmä.

Tätä kokonaisuutta voisi jäädä ihastelemaan tuntikausiksi. Mutta on Nallelaan työtuntejakin uponnut.

– Työtunteja on ihan mahdoton arvioida, varmasti yhteensä kymmeniä. Tämä oli niin mahtava projekti, että siinä kyllä ajantaju katosi, Nallelan rakennusarkkitehti ja sisustussuunnittelija Virpi Koskinen sanoo.

Remonttikohde tuli marttilalaisen Koskisen haltuun hänen äitinsä ehdotuksesta. 30 vuotta vanha nukkekoti on alunperin kuulunut Koskisen veljen tyttärelle ja hänen lapsilleen.

– Kun he kasvoivat niistä leikeistä yli, nukkekoti jäi tyhjilleen mummolaan äitini ja isäni luo. Äiti ehdotti, että kunnostaisin nukkekodin lapsenlapselleni Tinjalle. Innostuin heti, ja sanoin, että siitä tulee tunturimökki hirsiseinillä, Koskinen kertoo.

– Olen Lapista kotoisin, ehkä ajatus tunturimökistä tuli siitä. Lasketteluharrastus kuului tiiviisti pohjoisen talviin, hän jatkaa.

 

Virpi Koskinen ahkeroi käsitöiden tekijänä. Hän esimerkiksi virkkaa, neuloo, ompelee, askartelee tai sisustaa.
Nallela sai lumipeitteen pumpulista ja tekolumesta. Tunnelman tehostamiseksi katon reuna valaistiin.

 

NUKKEKOTI oli tarkoitus noutaa mummolasta seuraavalla kerralla pohjoisessa käydessä, mutta työhön Koskinen ryhtyi heti.

– Tein muun muassa leivonnaisia, blenderin ja vessapaperitelineen. Lähetin niistä äidille kuvia.

Sitten äiti täysin yllättäen kuoli toissavuoden marraskuussa.

– Toimme nukkekodin hautajaisten jälkeen kotiin, mutta mietin, mistä saan suuren surun keskellä voimia remonttiin. Taisi olla viime vuoden tammikuu, kun kävimme ostamassa pyöröpalikkaa seiniin. Siitä se pikkuhiljaa lähti, ja touhu vei täysin mennessään.

Koskinen valjasti miehensä Reijon remontin rakennusmestariksi ja puusepäksi.

– Reijo teki mökin seinät. Mittasi, hyppäsi pyörän selkään ja meni verstaalle sahaamaan. Ja taas sama homma alusta.

Yhteinen askarteleminen ja käsitöiden tekeminen oli pariskunnalle jo entuudestaan tuttua.

– Luovuus värittää lähes jokaista päivääni. Virkkaan, neulon, ompelen, askartelen tai sisustan, aina on joku pikkuprojekti meneillään.

– Reijo on aina kannustanut minua harrastuksissani. Kun aikaisemmin nikkaroin verstaalla, sain häneltä rutkasti apua ja vinkkejä esimerkiksi koneiden käytössä, Koskinen kertoo.

Seiniin kului pyörökeppiä 32 metriä. Väriksi vedettiin kerros harmaata lakkaa.
Nallelan sängyt ja sohvat syntyivät hankaussienistä.
Nukkekoti koko muodonmuutoksen, kun remontissa purettiin yläkerran väliseinä ja yksi ikkuna laitettiin umpeen. Katto sai uudet ”pellit” hopeaspraylla.

 

SORMINÄPPÄRYYDEN lisäksi nukkekodin sisustaminen ja kalustaminen on vaatinut rutkasti mielikuvitusta sekä leikkimielisyyttä. Jäätelöäkin on saanut syödä paljon, sillä jäätelötikut ovat nukkekodissa oivaa rakennusmateriaalia.

– Kun tein kahvikupit, minulla ei ollut mitään tietoa, mistä ne teen. Aloin vaan penkoa laatikoita ja työkalupakkia, ja sieltä löytyi abikoliittimiä. Huomasin, että sehän on täydellinen kahvimukiin. Samoin kun sattumalta löysin irronneen vetoketjun vetimen, niin sehän oli ilmiselvä Nokia 6021.

Sohva ja sängyt syntyivät hankaussienistä, niihin ohje löytyi netistä. Miniatyyreista lumoutunut Koskinen vinkkaakin netistä löytyvän kaikenlaisia miniatyyri-ideoita sekä tarvikkeita.

– Myös blenderin teko-ohjeen näin netissä, ja sitten vaan etsimään siihen sopivia pieniä osia. Mutta myönnettävä on, että olen aika huono seuraamaan teko-ohjeita, on paljon mukavampaa antaa mielikuvituksen lentää.

Mittasuhteista tuli Koskisen mukaan omat haasteensa hommaan.

– Esimerkiksi tiskiallas oli tehtävä itse, sillä valmiit olivat liian isoja.

Hella, jääkaappi, takka ja tuolit ostettiin, ja jotakin pientä tavaraa myös. Näitä Koskinen löysi muun muassa nukkekotimessuilta.

 

Nallet herkuttelemassa. Täytekakku on tehty askartelufoamista ja nonparelleista.
Makuuhuoneen yöpöydät syntyivät naruista ja askartelutikuista. Mökin rullaverhot Virpi Koskinen ompeli ja liimasi.
Kahvikupit on tehty abikoliittimistä.
Mimi-kissa kurkkaa ikkunasta. Nallelan ulkoseinä on päällystetty kontaktimuovilla.
Puiston Koskinen teki puutarhanhoidosta innostuneen äitinsä muistoksi. Kukat ja kivet ovat ostotavaraa.
Virpi Koskisen mies Reijo teki auton rungon, Virpi lamput, penkinpäälliset ja muun viimeistelyn.

 

NUKKEKODIN remontissa uusittiin myös sähköt.

– Vanhoissa pistorasioissa oli melkoista säätämistä, mutta lopputulos on kyllä tunnelmallinen. Mökki on soma valopilkku ja myös hauska sisustuselementti olkkarissa, ja sitä kyllä jaksaa katsella. Illan pimetessä mökin tunnelma vaan paranee, Koskinen tunnelmoi ja kertoo, että Nallela pysyy mummolassa aarteena, joka aina odottaa pientä leikkijää.

Kesällä kolme vuotta täyttävä Tinja-tyttönen puhuu myös mummolasta nallelana. Nukkekodin valmistuessa hän oli vielä liian pieni sillä leikkimään, mutta nimet hän on saanut keksiä tunturimökin asukkaille. Virpi-mummi myös videoi Tinjalle tarinatuokioita Nallelan arjesta.

Viime keväänä Koskinen ajatteli Nallelan sisustuksen olevan valmis, mutta seuraavaksi hän loihti nukkekodille äidin muistoksi puiston ja joulun lähestyessä Nallelaan tuli talvi.

– Äiti oli uskomaton viherpeukalo. On niin surullista, ettei hän nähnyt millainen Tinjan tunturimökistä tuli. Mutta uskon, että äiti tuolta jostakin Nallelaa hymyillen katselee.

 

Saunan lattia ja kaakeliseinä syntyivät kartongista, lauteet puupalikoista ja askartelutikuista, suihku alumiinilangasta, neppareista ja helmistä, kiuas metalliverkosta ja hiekoitusorasta. Vessapaperi on aitoa Emboa, pönttö puuta ja askartelufoamia.

Leikkipuistossa hiekkalaatikko on Reijon käsialaa, muut Virpi Koskisen. Muovinen kanto, kiipeilyteline ja polkupyörä löytyivät legolaatikosta.
Sukset Virpi Koskinen on ostanut, mutta suksitelineen hän teki itse.
Punana-nalle ja Karhua-koira leikkisillä. Matto ja petivaatteet ovat myös itse tehtyjä. Tiilinen portaikko syntyi kartongista.
Nallelan tunturimökki on saanut vaikutteita Lapin hirsimökeistä. Se toimii myös somana sisustuselementtinä odotellessaan pientä leikkijää mummolaan kyläilemään.

 

Teksti: Marika Timonen.

Kuvat: Virpi Koskinen. 

 

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Helipee
1 kuukausi sitten

Upea! Itselläni ei kärsivällisyys eikä mielikuvitus riittäisi. Arvostan.