Pikkumies ”autoilemassa” Perniön Osuuskaupan edustalla vuonna 1954. Kuva: Museovirasto/Kansatieteen kuvakokoelma/Pekka Kyytisen kokoelma/Pekka Kyytinen
Museovirasto on avannut Finna-palvelussa yli 200 000 kokoelmakuvaa painolaatuisina kuvatiedostoina kaikkien vapaasti käytettäväksi.
Joulukuussa tehdyllä uudistuksella Museovirasto tukee kulttuuriperinnön saavutettavuutta sekä avointa ja laajaa käyttöä. Kyseessä on Suomen suurin kuvallisten kokoelmien avaaminen vapaaseen käyttöön.
– Olemme saaneet tästä todella hyvää palautetta, ja kuvia on ladattu paljon. Ihmiset ovat pitäneet tätä isona tekona, sanoo yli-intendentti Ismo Malinen Museovirastosta.
– Monet ihmiset ovat nyt ensimmäistä kertaa huomanneet, mitä kaikkea aineistoa meillä on tarjolla. Lisäksi olemme saaneet ihmisiltä monista kuvista täydentävää tietoa. Olemme saaneet myös korjattua virheellisiä tietoja, Malinen jatkaa.
Vapautuneita kuvia pääsee katsomaan ja hakemaan uudessa verkkopalvelussa, joka löytyy osoitteesta museovirasto.finna.fi
Hakuja voi tehdä esimerkiksi paikkakuntien nimillä tai eri aihesanoilla. Sivuilla on tarjolla myös valmiita teemanostoja, joissa voi katsella kuvia esimerkiksi 20-luvun Suomesta ja entisaikojen koulunkäynnistä.
Museoviraston arkistoimien vanhojen valokuvien lisäksi mukana on kuvia Museoviraston arkeologisista esinekokoelmista ja Suomen kansallismuseon kokoelmista.
Salon Seudun Sanomat etsi vapautuneista kokoelmakuvista salonseutulaisia kuvia, joita löytyy myös sadoittain. Tämän artikkelin yhteydessä on katsottavissa muutamia niistä.
Museovirastolla on yli 18 miljoonan kuvan ja miljoonien esineiden kokoelma. Finnassa on tähän mennessä julkaistu noin 300 000 arkisto- ja esinekuvaa, joista yli 200 000:sta on nyt tarjolla korkearesoluutioinen kuva, joita aiemmin sai vain maksullisesti.
Museoviraston kokoelmista on siis digitoitu ja avattu verkkoon toistaiseksi vain murto-osa. Palveluun avataan lisää aineistoa vuosittain.
– Lisää digitoidaan koko ajan, ja perusperiaatteena on, että ne julkaistaan verkossa mahdollisimman laajoin käyttöoikeuksin, Malinen kertoo.
Museovirasto on avannut kuvia painolaatuisina versioina pääsääntöisesti CC BY -lisenssillä. Sellaisella merkittyjä kuvia voi ladata ja käyttää vapaasti esimerkiksi verkkosivuilla, kirjoissa, oppimateriaaleissa ja sisustustuotteissa. Pienessä osassa kuvia on rajoitetummat käyttöoikeudet, mutta siitä on mainittu kuvien yhteydessä.
Kuvien käytön yhteydessä on mainittava kuvaajan tai tekijän nimi, kokoelman nimi sekä kokoelman omistaja eli Museovirasto tai Suomen kansallismuseo.
Perniön Osuuskaupan autokorjaamo kuvattuna 14. kesäkuuta vuonna 1946, juuri sotien jälkeen. Kuva: Museovirasto/Kansatieteen kuvakokoelma/Pekka Kyytisen kokoelma/Pekka Kyytinen10. elokuuta vuonna 1958 DC-3-koneesta otetussa ilmakuvassa levittäytyy Salon kauppala ympäristöineen. Etualalla Uskelan kirkonmäki. Kuva: Museovirasto/Kansatieteen kuvakokoelma/Matti PoutvaaraRuisleipiä nostetaan vartaalle Kuusjoenperässä 1940-luvulla. Kuva: Museovirasto/Historian kuvakokoelma/Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma/Pekka KyytinenMannerheimin metsästysseurue Särkisalon Petussa vuonna 1930. Kuvassa kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim (vas.), kenraali Harald Åkerman, runoilija, vapaaherra Bertel Gripenberg, vuorineuvos Petter Forsström ja tunnistamaton herra. Kuva: Museovirasto/Historian kuvakokoelmaKaksi iäkästä naista kuvattuna kirkon seinustalla Halikossa vuonna 1951. Kuva kertoo hyvin, millaisessa asussa kirkossa käytiin. Kuva: Museovirasto/Kansatieteen kuvakokoelma/Matti PoutvaaraMyöhäiset syyskynnöt meneillään Hongiston kylässä Kiskossa vuonna 1955. Kuva: Museovirasto/Kansatieteen kuvakokoelma/Pekka Kyytisen kokoelma/Pekka KyytinenHärkä vetää rekeä Perniön Suomenkylässä 110 vuotta sitten, vuonna 1911. Kuva: Museovirasto/Kansatieteen kuvakokoelma/Salon Uusi ValokuvaamoNuortenvaateliike Teinitalon avajaiset Salossa 17. syyskuuta 1971. Esiintymässä muun muassa Erkki Liikasen Trio. Kuva: Museovirasto/JOKA Journalistinen kuva-arkisto/Kari Pulkkisen kokoelma/Kari PulkkinenIhmisiä tulossa ulos Vesseli-myymälästä Salon Turuntien varrella. Kuva on otettu noin vuosina 1973–1974. Kuva: Museovirasto/Historian kuvakokoelma/Teuvo KanervaJuusen talon karjapiha kuvattuna Uskelan Anjalassa vuonna 1912. Rakennuksissa on vielä olkikatot. Kuva: Museovirasto/Kansatieteen kuvakokoelma/K. Allén & A. J. TenhovaaraLahnajärven vesipuisto Suomusjärvellä loistonsa päivinä, noin 1982–1986. Kuva: Museovirasto/Historian kuvakokoelma/Teuvo KanervaHalikonjoen ylittävä silta, nykyinen museosilta, vuonna 1908. Kuva: Museovirasto/Historian kuvakokoelma/M. L. Carstensin kokoelma/M. L. Carstens, kustantajaNainen ja lapsi ylittävät suojatien Turuntien ja Annankadun risteyksessä noina 1973–1974. Kuva: Museovirasto/Historian kuvakokoelma/Teuvo KanervaMaanviljelijä Juho Alen äestää hevosilla Kiskossa Bergvikin kylässä 14. toukokuuta 1957. Kuva: Museovirasto/JOKA Journalistinen kuva-arkisto/Maaseudun Tulevaisuus/Erkki VoutilainenSalolaista torielämää kesältä 1968. Kuva: Museovirasto/Historian kuvakokoelma/Teuvo KanervaPerniön ensimmäinen kylmätiski. Myyjä paloittelee lihaa. Kuva vuosien 1950–1955 väliltä. Kuva: Museovirasto/Kansatieteen kuvakokoelmaHevosta ja niittokonetta kuljetetaan veneen vetämällä lautalla Suomusjärvellä, Enäjärven länsipuolella vuonna 1953. Kuva: Museovirasto/Kansatieteen kuvakokoelma/Hilkka VilppulaTorielämää Salossa kuvattuna 1957–1961, takana näkyy Uskelan kirkko. Kuva: Museovirasto/Historian kuvakokoelma/Teuvo Kanerva