Metsähallitus ennallistaa suota Miiluholman lähellä

0
Ammattiopisto Livian metsuriopiskelijat Timi Sulavuori (oik.) ja Magnus Heino kävivät katsomassa tulevaa työmaataan maanantaina. Ojalinjojen raivausta ohjeisti Metsähallituksen erikoissuunnittelija Petri Loikkanen. Kuva: SSS/Vesa Käiväräinen

Metsähallitus jatkaa soiden ennallistamista Teijon kansallispuiston alueella.

Töitä tehdään lähiviikkoina Kurvassuolla Miiluholman lähellä vajaan 11 hehtaarin alueella.

Ammattiopisto Livian metsuriopiskelijat Timi Sulavuori ja Magnus Heino kiertävät jo ammoin ojitetun suon ojalinjat läpi ja kaatavat puut viisi metriä leveältä alueelta.

Myöhemmin ojalinjoille tulee järeä kaivinkone, joka tukkii ojat.

– Kaadetut puut jäävät lahoamaan luontoon. Tarkoituksena on luoda olosuhteet mahdollisimman hyviksi soistumiselle, erikoissuunnittelija Petri Loikkanen Metsähallituksesta kertoo.

Ojalinjat raivataan auki noin viiden metrin leveydeltä, jotta kaivinkone pääsee tukkimaan ojat. Puita ei saa jättää ojien päälle, ja Timi Sulavuorikin sai pätkiä kaatamansa männyn ja nostaa pätkät metsän puolelle.

Soiden ennallistamista on tehty Teijolla käytännössä koko 2000-luku, ensin retkeilyalueella ja sittemmin kansallispuistossa.

Luonnontilaan on palautettu yli 450 hehtaaria soita. Kaikkiaan ennallistettavaa suota on viitisensataa hehtaaria. Metsiä Teijolla on ennallistettu niin ikään satoja hehtaareita.

– Meillä on työssämme yksi fokus, ja se on luonto. Luonto on kokonaisuus, johon kuuluu metsiä, järviä ja soita. Suunnittelemme toimenpiteitä kokonaisuutena, seuraamme niiden vaikutuksia kymmeniä vuosia ja pyrimme ajattelemaan suunnittelussa satoja vuosia eteenpäin, Loikkanen kertoo.

Suon ennallistamisessa tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuutta ja luoda uhanalaisille lajeille edullisia olosuhteita.

Suot muodostavat hiilipankkeja, jotka sitovat hiiltä ja hidastavat osaltaan ilmastonmuutosta.

Kaupan päälle Hamarijärven veden tila paranee, kun järveen laskevat ojat eivät enää tuo mukanaan humusta.

Suon ennallistamisen jälkeen vedenpinta alueelle nousee joksikin aikaa. Sitten suokasvillisuus palautuu, alkaa pidättää vettä ja muodostaa uutta turvetta.

– Ihmiset usein pelkäävät, että vesi nousee ja rikkoo paikat. Me seuraamme tilannetta kuitenkin tarkoin, ja teemme tarvittaessa korjauksia, Petri Loikkanen huomauttaa.

Työssä otetaan huomioon muut maanomistajat, eikä esimerkiksi reunaojia suljeta. Lähialueen metsätaloudelle ei haluta aiheuttaa haittaa.

– Jos töillämme on vaikutusta, teemme suunnittelussa yhteistyötä maanomistajien kanssa.

Soidan ennallistamisessa otetaan huomioon myös keliolosuhteet. Esimerkiksi viime syksy oli niin märkä, ettei ojia tukkivaa kaivinkonetta voi ottaa maastoon lähiaikoina.

Petri Loikkasen mukaan kone voi tulla tekemään oman osuutensa ensi syksynä tai vasta vuonna 2022.

– Ihmiset voivat kauhistua ajatusta, että tuodaan tänne raskas kone rikkomaan suota. Todellisuudessa koneen jättämistä jäljistä ei ole haittaa, Loikkanen selvittää.

Metsähallitus tekee soiden ennallistamista Helmi-rahoituksen turvin. Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-elinympäristöohjelman tarkoituksena on muun muassa vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta. Samalla hillitään ilmastonmuutosta.

Soiden ennallistamisen ja suojelun lisäksi ohjelmassa kunnostetaan muun muassa lintuvesiä ja kosteikoita, pienvesiä ja metsäisiä elinympäristöjä sekä hoidetaan perinnebiotyyppejä.

– Nykyisen hallituksen rahoitus on tullut äärimmäiseen tarpeeseen, ja olemme siitä kiitollisia, Petri Loikkanen sanoo.

 

 

 

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments