Nokia iski kovaa Saloon

0
Nokian tehdasalue hiljeni, kun matkapuhelinvalmistus päättyi Salossa. Uutta elämää löytyi kuitenkin nopeasti, kun tilat ostettiin paikallisiin käsiin.

Tuore tutkimus vahvistaa, että Nokian matkapuhelinvalmistuksen kaatuminen iski erityisen voimakkaasti Saloon. Nokiasta lähtemään joutuneet työllistyivät pääosin melko hyvin, mutta Salossa uuden työn löytyminen oli vaikeampaa.

Kaikkiaan Suomi selvisi elektroniikka-alan suuresta rakennemuutoksesta hyvin. Lähes 80 prosenttia entisistä nokialaisista on löytänyt uutta työtä. Työttömänä on edelleen lähes kymmenen prosenttia, ja eläkkeelle on siirtynyt runsaat neljä prosenttia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan uuden tutkimuksen mukaan Suomi nousi Nokian matkapuhelinbisneksen romahduksesta yleisesti ottaen hyvin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten entiset Nokian työntekijät ovat työllistyneet.

Kaikkiaan Nokiasta lähti rakennemuutosvuosina yli 21 000 työntekijää. Nokialaisten työuran kesto oli tutkimuksen mukaan keskimäärin 11 vuotta. Työntekijöiden keski-ikä oli 40 vuotta, ja kaksi kolmasosaa oli miehiä.

Uutta työtä on löytynyt palvelualalta ja erityisesti ICT-palveluista. Teollisuudesta uutta työtä on löytynyt lähes kolmannekselle. Moni entinen nokialainen on palkattu suureen yli 250 henkilöä työllistävään yritykseen.

Ura Nokiassa koettiin työnhaussa sekä ansioksi että haitaksi. Vastaavanlaisia työtehtäviä ei ollut paljon tarjolla muissa yrityksissä. Pitkän työuran tehneiden työllistämistä hidastivat myös pitkät eropaketit, joiden ansiosta uuden työn etsimisellä ei ollut kiire.

Moni entinen nokialainen siirtyi myös yrittäjäksi. Näiden yritysten menestymistä nyt tehdyssä tutkimuksessa ei selvitetty. Tästä olisi kiinnostavaa saada vielä tutkittua tietoa. Osa yrityksistä on pärjännyt hyvin, osa taas on joutunut lopettamaan toimintansa.

Etlan tutkimus paljastaa paikkakuntakohtaisia eroja. Jo etukäteen oli tiedossa, että rakennemuutoksen kovin isku osui Saloon. Nokian muissa toimipaikoissa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulussa palkkalistoilla oli runsaasti korkeasti koulutettua henkilökuntaa, joiden osaamisella oli kysyntää.

Salossakin oli koulutettua väkeä, mutta matkapuhelintehtaalla työskenteli paljon myös vähemmän koulutettuja työntekijöitä. Heidän työllistymisensä on ollut vaikeampaa. Lisäksi Salon talousalueella oli vähemmän työllistymismahdollisuuksia kuin suurissa kaupungeissa.

Tilanne tiedetään Salossa tuskallisen hyvin ilman tutkimustakin.

Vaikeista vuosista on kuitenkin päästy hyvin eteenpäin, ja pahimmat työttömyysvuodet ovat jääneet taakse. Nopea toipuminen kovasta iskusta on vahva näyttö Salon elinvoimaisuudesta ja muutosvalmiudesta.