Salo harjoittelee osallistuvaa budjetointia – kaupunkilaiset päättävät 100 000 euron käytöstä

25
Osallistuvan budjetoinnin ehdotukset liittyvät usein rakennettuun ympäristöön. Kuva: SSS/Marko Mattila

Salossa kokeillaan tänä vuonna osallistuvaa budjetointia. Siinä kaupunkilaiset saavat ideoida, esittää ja päättää, mihin rahaa käytetään.

Tälle vuodelle tarkoitukseen on varattu 100 000 euroa.

Salon viestintäpäällikkö Teija Järvelä kertoo osallistuvan budjetoinnin olevan osa useamman vuoden kattavaa hyvinvointisuunnitelmaa, jota valmistellaan parhaillaan.

Osallistuvan budjetoinnin kanssa on tarkoitus päästä liikkeelle helmikuussa.

– Ensimmäisessä vaiheessa avataan haku. Sen aikana kaupunkilaiset saavat esittää kohteita, joihin budjetoitua rahaa käytetään. Toisessa vaiheessa ehdotukset käydään läpi ja valitaan ne, joista kaupunkilaiset pääsevät äänestämään.

Karsintaa tapahtuu Järvelän mukaan muun muassa sillä perusteella, onko jonkin esityksen toteutukselle esimerkiksi kaavallisia esteitä.

Kolmannessa vaiheessa kaupunkilaiset äänestävät toteutettavista hankkeista.

– Sekä esityksiä tehtäessä että äänestettäessä täytyy olla mahdollisuus osallistua muutenkin kuin verkossa. Pitää myös varmistaa, että äänestystä ei pysty manipuloimaan netissä, Järvelä sanoo.

Salon kokoisessa kaupungissa on tässäkin asiassa otettava huomioon myös alueellinen tasapuolisuus.

Muista kunnista saatujen kokemusten perusteella osallistuvan budjetoinnin ehdotukset liittyvät yleensä rakennettuun ympäristöön kuten puistoihin.

– Ehdotuksissa voisi olla paljon muutakin, esimerkiksi palveluita.

Osallistuva budjetointi kirjattiin kuntalakiin vuonna 2017. Joissakin kunnissa siitä on jo ehditty saada kokemuksia.

Riihimäellä osallistuvaa budjetointia (osbu) on käytetty jo kahdesti. Viime syksynä ideointikierroksen tulokset julkaistiin joulun alla. Hankkeet toteutetaan tänä vuonna.

Jaettava summa on sama kuin Salossa, 100 000 euroa.

Äänestyksessä oli mukana 17 asukkaiden ehdotuksista laadittua suunnitelmaa. Äänestykseen saivat osallistua vähintään 12-vuotiaat kaupunkilaiset, ja ääniä annettiin 740.

– Se on aika pieni osa kaupunkilaisista. Korona varmasti vaikutti tähänkin, sanoo Riihimäen hallintopäällikkö Katja Törrönen.

Riihimäellä on runsaat 28 000 asukasta.

Suosituin esitys oli röntgenin hankkiminen kaupungin eläinlääkäriin 40 000 eurolla. Lisäksi hankitaan katujen varsille roska-astioita 10 000 eurolla ja torjutaan espanjansiruetanoita 30 000 eurolla. Myös ulkoilmakonsertteja järjestetään ja jaetaan ilmaisia kondomeja toisen asteen kouluissa.

Ensimmäisellä kerralla riihimäkeläisiä valmisteltiin asiaan muun muassa ikäihmisten tapaamisilla ja yhteyksillä nuorisovaltuustoon. Kaupoissakin oli ihmisiä esittelemässä uutuutta, kertoo Törrönen.

– Meillä oli käytössä sähköinen alusta, mutta myös paperiset lomakkeet. Toisella kerralla osallistuminen oli mahdollista vain verkossa, mutta siihen annettiin apua esimerkiksi kirjastossa.

– Sen opimme, että tarvitaan kunnollinen tekninen alusta, jolla kaupunkilaiset voivat keskustella ideoista ja kannattaa niitä. Viranhaltijoille pitää myös varata kunnolla työaikaa asioiden käsittelyyn ja valmisteluun.

Riihimäki jatkaa ja kehittää osallistuvaa budjetointia. Määrärahaa on vielä jäljellä, sillä sitä on varattu kaikkiaan miljoona euroa.

Osallistuvan budjetin rahoilla toteutetaan kertaluonteisia hankkeita, joista ei aiheudu kustannuksia seuraaville vuosille.

– Tarkoitus on ottaa asukkaat tiiviisti mukaan myös toteutusvaiheeseen ja työpajoihin ennen uuden osbun avaamista, sanoo Törrönen.

 

Osallistuva budjetointi

  • motivoi asukkaita osallistumaan ja ottamaan myös itse vastuuta
  • parantaa valmistelun ja päätöksenteon laatua ja avoimuutta sekä vahvistaa kansalaisten osallisuutta ja luottamusta hallintoon ja päätöksentekoon
  • edellyttää budjetin avoimuutta ja talousasioiden ymmärrettävää esittämistä
  • edellyttää, että hallinto ja poliitikot ottavat asukkaat aidosti mukaan suunnitteluun ja päättämään (Lähde: Kuntaliiton osallistuvan budjetoinnin opas)

Laki velvoittaa tarjoamaan kuntalaisille vaikutusmahdollisuuksia

Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet eivät ole makuasia tai mielipidekysymys. Kuntalaki velvoittaa valtuustoa huolehtimaan, että asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on monipuoliset mahdollisuudet vaikuttaa kunnan toimintaan.

Lakiin on kirjattu muun muassa keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, palvelujen käyttäjien edustus kunnan toimielimissä sekä asukkaiden ja järjestöjen oma-aloitteisen toiminnan tukeminen.

Perinteisin tapa vaikuttaa on osallistua poliittiseen päätöksentekoon äänestämällä tai asettumalla itse ehdolla. Tämä mahdollisuus on käytettävissä taas tulevana keväänä.

Kunta voi järjestää neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Niistä päättää valtuusto.

Kuntalaisella on myös oikeus tehdä aloitteita.

Vaaleilla suoraan tai välillisesti valittavien valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien lisäksi kunnissa on muitakin lakisääteisiä elimiä, joilla lisätään kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Niitä ovat vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto.

Salossa nuorisovaltuustolla on myös edustajansa lautakunnissa.

Salossa on valittu lisäksi maahanmuuttajaneuvosto, romanityöryhmä ja veteraaniasiain neuvottelukunta.

Seuraparlamentilla pidetään yhteyttä kaupungin ja urheiluseurojen välillä, ja kulttuurikumppanit toimii vastaavasti kulttuurin kentällä.

25 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Z.Z.Zalolainen
1 kuukausi sitten

Satkulla ei kaupungissa saa oikein mitään aikaiseksi. Mutta pari raskaampaa lumiauraa olisi paikallaan. Nykyisissä puutarharaktoreissa ei riitä voima eikä paino tuuppaamaan lumia tiensivuun. Jokainen lumitalvi tiet vain kapenevat ja kapenevat, asumalähiöissä.

Repa
1 kuukausi sitten

Tällä rahalla kannattaa ehdottomasti aloittaa kaupungin talouden tervehdyttäminen.

Vepsä
1 kuukausi sitten

Tämä on hyvä juttu! Tuo raha on pikkusumma kaupungin talouden tasapainottamisessa, mutta sillä voi olla valtava merkitys asukkaiden viihtyvyyteen.

Kohde on selvä
1 kuukausi sitten

Kyllä 100 000 euroa pitäisi investoida merenrantatonttien kaavoitukseen, jotta saataisiin nopeasti työllistäviä rakennushankkeita ja heti perään uusia vakituisia asukkaita eli veronmaksajia.

Salon ongelma on nimenomaan se, että rantaa on, mutta sinne ei saa rakentaa. Tänä päivänä kukaan ei rakenna ”melkein rantaan” eli keskustan liepeille, kun aivan rannassakin on tilaa. Silloin hankkeet menevät niihin kuntiin, joissa rannalle saa muodostaa tontteja ja rakentaa.

Ottakaa tämä huomioon kuntavaaleissa.

Jerppu
1 kuukausi sitten

Juuri katselin, taas kerran, meren ja joen rantaa Kärkän ja Viitannummen alueella ja ihmettelin, ettei sitä vieläkään ole millään tavalla hyödynnetty asukkaiden houkutteluun. Jos Viitannummen kohdalle olisi tehty jo alussa heti venelaiturit ja uimaranta asukkaille, niin eiköhän olisi tontit menneet kaupaksi aivan sukkana, hintakin olisi saanut olla korkeampi. Kaikkein kalleimmilla tonteilla voisi olla oma rantaviiva ja mahdollisuus rakentaa laituri ja sauna rannan tuntumaan. Pelkästään Kärkässä on rakentamatonta joenrantaa ilta-auringon suuntaan yli kilometri ja sen jatkona merenrantaa myös yli kilometri ennen kuin löytyy ensimmäinen käytössä oleva rantakaistale. Haminalahdesta eteenpäin kohti Teijoa on jälleen monta kilometriä täysin rakentamatonta ja käyttämätöntä rantaviivaa. Vain… Lue lisää »

Olli
1 kuukausi sitten
Reply to  Jerppu

Viitanummen rantaan ajettiin alueen rakennusvaiheessa kuormakaupalla soraa, siellä se on pohjattoman Halikonlahden mutakerroksissa, eli taitaa uimarannan tekeminen olla jonkin verran vaikeaa. Tosin lapsena käytiin ko. paikassa uimareissulla, silloin siinä oli kaksi melkein uponnutta proomua täynnä vettä, joka oli Halikonlahteen verrattuna kirkasta ja ilmeisen puhdastakin.

Eipä silloin ollut Vuohensaareen tietäkään, torin rannasta kulkivat venevuorot. Vuohensaaren tiepohjaa käytettiin kaatopaikkana vielä 60-luvun alkupuolella. Mitäköhän tavaraa sinne on haudattu?

Jerppu
1 kuukausi sitten
Reply to  Olli

Hiekkaahan tarvitsee vain ihan lähellä rantaa, kun jalat ei enää yllä pohjaan, ei pohjan laadulla enää ole väliä. Ruoppaus ja kangas alle estämään hiekan uppoaminen saveen. Onhan noita tehty siellä sun täällä.

Vesi on savista, mutta muuten kai melko puhdasta? Onhan kyseessä lohijoki ja myös simpukat viihtyvät. Sateet huuhtovat toisinaan pelloilta ravinteita jokeen, jolloin veden laatu on heikompi. Kuitenkin se vesi käsittääkseni näyttää pahemmalta kuin on. Onhan vieressä Vuohensaaressakin uimaranta.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Jerppu

Mene katsomaan sitä rantaa. Ehkä heräät?

Jerppu
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Juurihan sanoin katsoneeni. Mikä siinä vikana? Kaislikko l. järviruoko lähtee ruoppaamalla, ja jyrkimmät kohdat voi jättää käyttämättä tai vaikka rakentaa kallion kylkeen laituritason.

Joen osalta suurin haitta lienevät vastarannan pienteollisuuskiinteistöt, mutta kai niitäkin vähän saisi siistittyä ja pahimpia romukasoja piilotettua. Salossa on kyllä osattu sijoittaa teollisuusalue harmilliseen paikkaan.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Jerppu

Milläs ruoppaat, kun Halikonlahti on keskeltä metrin syvä ja savea on 40 metriä, onnea yritykseen! Teollisuusalueet ovat aikoinaan syntyneet vesistöjen varsille, kun tavarat on saatu maailmalle vesitse.

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Helppo ruopata, kun ei tule kova heti vastaan. Ongelmana on se, että joki työntää savea ja kohta tarvitaan uusi toimintasatatonninen, kun pitää ruopata uudestaan. Siinä menee hiekat ja kankaat. Kun uimapaikka tuossa tuskin siis on parhaimmillaan, alueella olisi potentiaalia puistomaiseksi luontokohteeksi polkuineen ja grillikatoksineen. Riittää, kun pienveneellä pääsee rantaan eli ruokopuskat voi niittää Korvenmäen kattilan ruoaksi. Minun veneelle riittää 35 cm ja kun on tuota matalampaa, voi soutaa loppumatkan. Kajakille riittää 5 cm. Lammassaareen saakka olisi tilaa ja sen kohdalla näkyy olevan joutilas niitty metsitettäväksi hiilensidontatalkoisiin. 40 ha alue kaislikot mukaanlukien olisi tarjolla. Hieno pisto Salo-Teijo retkeilyreitin varrella yhdessä viitankruunun… Lue lisää »

MDI
1 kuukausi sitten
Reply to  Jerppu

Joen molemmille rannoille pitäisi tehdä kävelytiet, eli Sokerisillan kautta voisi tehdä kävelylenkin. Myös jokirannat pitäisi siistiä, ehkä pengertääkin ja vanha sokeritehtaan laiturirotisko pitäisi hävittää.

Joen ruoppauskin olisi tarpeen veneilyn ja jopa jäiden takia. Joku veneturistikin saattaisi tulla käymään torilla siistiä jokea pitkin.

Jokimeloja
1 kuukausi sitten
Reply to  MDI

Voisi laittaa muutaman nosto- tai laskutasanteen jokirantaan kanootille ja kajakille.

Aika monelta löytyy noita vesipelejä autotallista, mutta niillä on yllättävän vaikea päästä Salon- tai Halikonjokeen. Rannat ovat jyrkkiä ja korkeita. Muutama paikka on mennyt umpeen.

Olisi pikkuhomma, kunhan joku kiinnittäisi huomiota.

Jerppu
1 kuukausi sitten
Reply to  Jokimeloja

Tuo on oikeasti hyvä idea, eikä edes kallis. Itsekin olen joskus melonut kumpaakin jokea. Vuohensaaren penkereeltä kyllä pääsee hyvin laskemaan kajakin, mutta olisihan se hienoa päästä suoraan keskustasta vesille (tai vesiltä nousemaan vaikka torikaffeelle). Ehkä myös voisi olla nosto- ja laskupaikat sekä veto- tai kantoreitti Moisionkosken ohi, niin pääsisi kosken ylä- ja alapuolen välillä siirtymään. Aika pitkän pätkän siitä pystyisi kai yläjuoksun suuntaan melomaan suuremmitta ongelmitta, onko seuraava kivikko vasta Haukkalan kohdalla? Ehkä voisi jopa tehdä opastetun melontareitin, jos koskipaikkojen ohitus olisi järjestetty, ja markkinoida sitä? Myös Halikonjoessa tyssää eteneminen ensimmäiseen koskipaikkaan, mutta muuten melottavaa olisi vaikka kuinka ja pitkälle.… Lue lisää »

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Jerppu

Muutaman kerran olen keskustaan veneellä tullut. Kaikuluotaimen perusteella ongelmia ei ollut kuin korkeintaan Halikonlahdella joen suun läheisyydessä (väylältä ei pidä mataluuden takia poiketa yhtään), mutta pitkä matka moottoriveneellä sinänsä tarpeellisen nopeusrajoituksen vuoksi tuskastuttavan hidasta vauhtia kyseenalaistaa matkan mielekkyyttä. Kaikki tuskin jaksavat tuota matkaa riittävän hitaasti ajaa. Kertoihan eräskin skootterilla ajava Salkkarissa muutama vuosi sitten, miten hienosti pohja pöllyää, kun päästelee menemään. Melontaan, soutuun yms. satsaaminen kuulostaa paljon houkuttelevammalta. Kantoreitti Moisionkosken ohi sopii hienosti siihen ajatukseen, eikä maksa paljon. Seudun melontareittejä jo nyt markkinoidaan kaupungin nettisivuilla ja melkoisen kiinnostavia vaihtoehtoja sieltä löytyykin. Kun Turussa ajellaan jokea edestakaisin vuokrattavilla isokokoisilla jokiveneillä, ehkä… Lue lisää »

Mä vaan
1 kuukausi sitten
Reply to  Jokimeloja

Laitureita on tehty ihan EU-tuella. On vaan pahasti kasvillisuuden seassa ainakin Viurilan lähellä oleva.
Eikös Salonjoessa ole ollut kelluva laituri varta vasten ainakin joinain kesinä?
Hienoahan se olisi jos riippusillalle asti pääsisi kesäaikaan melojat. Sinne voisi laittaa vielä yhden kesäkahvilan.

Vapaa Kanaherra
1 kuukausi sitten
Reply to  Jokimeloja

Tämä olisi hyvä homma, hyvä kun toit esille. Olen nyt muutaman vuoden kaupungissa asunut ja ihmetellyt miksei näitä ole. Kiinnostelisi kovasti myös.

Marko
1 kuukausi sitten

Kävelysillan vieressä on ollut kanoottilaituri. Se pitäisi vaan vähän ehostaa, toinen kiinnitysketju oli viime kesänä poikki ja laituri oli turhan kaukana reunasta. Toinen samanlainen kiitos, eikä varmastikkaan maksaisi 100 000.

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Kerrotteko tarkempia koordinaatteja Viurilan laiturista? Jos tuollainen on vielä käyttökelpoinen, eiköhän se saataisi käyttöön vaikka talkootyönä. Joko ruovikon niittoa tai sitten laiturin siirto. Vapaa-ajan toimisto vaan antaa hankkeelle siunauksen ja ilmoittaa paikan ja ajan, jolloin hommaan ryhdytään.

Kaupungin nettisivujen mukaan tosiaan keskustassakin on laituri, joka lienee talveksi nostetu jäiltä turvaan. Sitten Halikonjoella vanhan sillan vieressä on kyltti, jossa puhutaan kanoottilaiturista, mutta laituria en sieltä viime kesänä löytänyt.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

Halikon kunnan rakentama kivilaituri. Wiurilantietä pitkin kun ajelee, niin löytyy. Siinä kohtaan on pidetty ylämaankarjaa.

Sinne kaupungin nettisivuille on yritetty tunkea kaikki mahdollinen ja mahdoton, sekavaa on.

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Tuon paikan tiedänkin. Kivilaituri tuskin melontaa tms. vesillä liikkumista palvelee, koska Vuohensaareen johtavan vien varressa on valmiina hyviä rantoja. Lähinnä onkijoille ja lintubongareille tuo soveltuu. Muuten aluetta voisi kyllä ehostaa ja mahdollisuuksia on paljon, vaikka suojelualueen status rajoitteita asettaakin.

En tiedä, mikä se töhritty katos alueella on, mutta jokin nuotiopaikka, laavu tai grillikatos sopisi tuonne hyvin. Toki näin helposti saavutettavissa olevan, mutta riittävän syrjäisen paikan ongelmana on houkutella porukkaa, jolle käyttäytymisen perusasiat ovat vieraita.

Autoilla ja mopoilla alueen tuntumaan pääsyn estävä portti voisi auttaa eli parkkipaikka pitäisi poistaa. Se taas veisi suuren osan asiallisistakin käyttäjistä muualle. Hankala yhtälö.

Mä vaan
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

En löytänyt minäkään. Siinä olis kiva istua ongella.

Mä vaan
1 kuukausi sitten

Jos kasvulaatikoita tai säkkejä ja multaa sais kaupungilta ja voisi sijoittaa joutomaille tai taloyhtiöiden tonttien kulmille? Nimetyt vapaaehtoiset hoitajat.
Olis pieni ja näkyvä ele kaupunkilaisille joilla ei kaikilla ole mahdollisuutta pitää puutarhapalstaa. Tasapuolisesti joka kaupunginosaan. Ei kaikissa rivitaloissakaan ole kunnon takapihaa vaan vain terassit

Jerppu
1 kuukausi sitten
Reply to  Mä vaan

Nykyisillä vuokrapalstoilla on kyllä pari ongelmaa, niin kivoja kuin ovatkin. Niitä on vain muutamassa kaupunginosassa. Ne ovat hyvin kysyttyjä ja siten vapaita palstoja ei yleensä ole saatavilla. Palstaa ei pysty oikein valvomaan mitenkään, joten ilkivalta ja varkaudet ovat yleisiä. Palsta on aina noin aarin kokoinen. Toisille se on aivan liian iso ja jotkut kaipaisivat vielä suurempaa. Aarin palstan hoitaminen vaatii käytännössä lähes välttämättä konevoimaa, eli jyrsimen. Sitä ei ihan jokaiselta löydy. Tai runsaasti aikaa ja ruista ranteesta. Kaikenlainen kaupunkiviljely olisi kyllä suositeltavaa. Tulee mieleen, että ehkä juuri tuollaiset laatikot tai aivan pienet ”minipalstat” voisivat olla monelle henkireikä. Tai ehkä uudenlainen… Lue lisää »

Epäilijä
1 kuukausi sitten
Reply to  Jerppu

Ei huono ajatus.
Mutta kaupunki on muuallakin kuin Salon Salossa.
Toivoisin että tuo summa voitaisiin käyttää kaupunkialueiden tasapuolisempaa kohteluun.
Viljelypalstathan ovat nimenomaan vain Salon Salossa. Siksi ajatus viljelylaatikoista ns joutomaille olisi kuntalaisten kohtelua enemmän tasapuolisesti.