Salo koki kovimmat iskut Nokian romahduksessa – lähes 80 prosenttia ex-nokialaisista on työllistynyt

2
Nokia kertoi 8.2.2012 työntekijöilleen karuja uutisia: Salon matkapuhelintehtaan toimintaa supistetaan ja noin puolelta työntekijöiltä loppuvat työt.

Suomi on noussut Nokian romahduksesta ja koko ICT-alan rajusta rakennemuutoksesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan uusi tutkimus. Lähes 80 prosenttia ex-nokialaisista on tuoreimpien tietojen mukaan työllistynyt. Valtaosa on töissä palvelusektorin yrityksissä.

Tutkimus kertoo myös, että työllistymisessä on sekä alueellisia että koulutustasosta johtuvia eroja: parhaiten ovat työllistyneet ylemmän korkeakoulututkinnon omaavat henkilöt, joista töissä on liki 84 prosenttia. Vähemmän koulutetuilla töitä on yli 73:lla prosentilla. Korkeakoulutetuista yli 70 prosenttia löysi työpaikan vuoden kuluessa lähdöstä, muilla vastaava luku oli 57 prosenttia.

Työttöminä on enää alle kymmenen prosenttia ex-nokialaisista.

ETLA

Heikoimmin ex-nokialaiset työllistyivät Varsinais-Suomessa eli Salossa, parhaiten Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Tämä selittyy sillä, että vain Salossa oli matkapuhelinliiketoiminnan loppumisen aikaan tehdas ja tuotannon työntekijöitä, joiden koulutustaso oli keskimäärin muita matalampi.

– Alueelliset erot ovat vuosien saatossa pienentyneet. Heti alussa alueelliset erot olivat suuremmat. Negatiiviset vaikutukset pysyivät pisimpään Varsinais-Suomessa, Salossa, jossa toimipisteen työt olivat sangen erilaiset, Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö totesi Etlan nettitiedotustilaisuudessa maanantaina.

Ali-Yrkön, Natalia Kuosmasen ja Mika Pajarisen tutkimuksessa todetaan, että Salon tilannetta selittää myös kaupungin pieni koko ja sitä kautta muiden työllistymismahdollisuuksien vähäisyys verrattuna muihin Nokia-paikkakuntiin.

– Nyt voi todeta, että kaiken kaikkiaan Suomi selvisi sangen mallikkaasti ICT-alan rakennemuutoksesta. Vaikka varmasti ex-nokialaisilla on ollut hyvinkin vaikeaa, he ovat lopulta työllistyneet sangen hyvin, Ali-Yrkkö summaa.

Etlan tutkimus kertoo, että ruhjottu ICT-alakin on nyt palautunut kooltaan samalle tasolle kuin vuosikymmen sitten alan muiden yritysten kasvun ansiosta.

Nokialta lähti ICT-alan rakennemuutoksen ja koko Suomen kriisivuosien 2009–2014 aikana peräti 21 300 työntekijää.

Nokia ilmoitti helmikuussa 2012, että Salon matkapuhelintehtaan toimintaa supistetaan ja myöhemmin kesäkuussa, että se lakkautetaan. Vuonna 2015 Microsoft päätti lakkauttaa tuotekehityksen Salossa.

Tutkimuksen mukaan nokialaisten työuran kesto oli keskimäärin 11 vuotta. Kaksi kolmasosaa tutkituista ex-nokialaisista oli miehiä, ja tutkittujen keski-ikä oli 40 vuotta. Liki kolmannes oli töissä Salossa, 38 prosenttia pääkaupunkiseudulla, 18 prosenttia Tampereella ja 16 prosenttia Oulussa.

Ali-Yrkön mukaan on yllättävää, että työuran pituus vaikutti työllistymisen nopeuteen alussa negatiivisesti, mutta myöhemmin positiivisesti.

– Tässä todennäköisesti eropaketeilla on ollut vaikutusta: pitkään Nokialla olleilla eropaketit saattoivat olla vuodesta kahteen pitkiä, heillä ei ollut kiire työllistyä, totesi tiedotustilaisuuteen osallistunut entinen Suomen pääministeri Esko Aho.

Ahon mukaan on ylipäätään mielenkiintoista, että työllistymisprosentti on jäänyt alle 80:een, sillä Nokian Bridge-ohjelmiin osallistuneista ainakin 60 prosenttia työllistyivät jo Nokialla yhä ollessaan.

Toinen mielenkiintoinen seikka on Ahon mukaan se, että Harvardin yliopiston tutkimuksen mukaan hyvin moni ex-nokialainen siirtyi yrittäjäksi.

– Yhteensä syntyi 420 yritystä heti alkuvaiheessa, ja näistä suuri osa, 220, Ouluun, jossa ICT-alan kehitys onkin ollut erityisen merkittävää. Suurta osaa nokialaisista ei pidetty yrittäjähenkisinä, silti noin moni lähti yrittämään, Aho totesi.

Ahon mukaan olisi tärkeää tutkia, miten nokialähtöiset yritykset ovat pärjänneet ja moniko on yhä toiminnassa.

Ali-Yrkön mukaan tutkimus ei vastaa tähän kysymykseen, mutta aiheeseen palataan, kunhan siitä saadaan tuoretta tilastotietoa.

ETLA

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kiinnittää huomiota siihen, että pisimpään Nokialla työskennelleillä työllistyminen on sujunut parhaiten.

– Se on tutkimuksen positiivisin piirre: mitä kauemmin oli Nokialla, sitä positiivisempi oli sen vaikutus. Sehän tarkoittaa, että Nokian vaikutus on pysyvää ja kertoo, että Nokialla tehtiin jotain oikein, Kangasharju sanoo.

Eniten ex-nokialaisia on työllistänyt palveluala. Kaksi kolmasosaa yritysektorin ex-nokialaisista on löytänyt uuden työpaikan palveluista, ja tärkeimpänä rekrytoijana on ollut ICT-palveluja tuottava ala, joka on työllistänyt noin kolmanneksen.

Teollisuus on myös ollut merkittävä työllistäjä: liki kolmannes on työllistynyt teollisuuteen.

Erityisesti isot, vakiintuneet yritykset ovat rekrytoineet paljon nokialaisia: noin 40 prosenttia ex-nokialaisista on yli 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä töissä.

Juttua on muutettu 19.1.2020 klo 9.25 ja 10.05: Salon matkapuhelintehdas lakkautettiin  vuonna 2012. Vuonna 2015 Microsoft päätti lakkauttaa tuotekehityksen eikä matkapuhelintehdasta.
2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
E-ukko
10 kuukautta sitten

Onhan se 80 prosenttia kova luku, mutta joku jäi 100-prosenttisen työttömäksi sen jälkeen – se on vielä kovempi luku.

En yrittänyt
10 kuukautta sitten

Moni alkoi yrittäjäksi – sen aikaa, kun starttirahaa riitti. Ja sen jälkeen uusi yritys uudella starttirahalla.