Talous, terveys ja koulut ovat valtuutettujen vaaliteemoja, ulkoistukset ja maahanmuutto eivät

0
Nykyisten valtuutettujen mielestä talous ja velkaantuminen ovat tärkeimmät teemat kevään kuntavaaleissa. Niitä seuraavat terveys- ja vanhuspalvelut, peruskoulut ja lasten päivähoito.

Talous ja velkaantuminen ovat tärkeimmät teemat kevään kuntavaaleissa. Niitä seuraavat terveys- ja vanhuspalvelut, peruskoulut ja lasten päivähoito. Myös työllisyys on tärkeä aihe. Tällainen on nykyisten valtuutettujen listakärki Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) kyselytutkimuksen mukaan.

Terveydenhoito ja vanhuspalvelut ovat pinnalla siitä huolimatta, että ne ovat ensi valtuustokauden aikana siirtymässä kuntien päätösvallan ulkopuolelle maakunnallisille hyvinvointialueille – jos sote-uudistus toteutuu. Toisaalta kyse on niin olennaisista palveluista, että tulevaisuudessa kunnat joutuvat lobbaamaan niiden puolesta hyvinvointialueen hallintoa.

Kaksin kyselyssä häntäpäässä ovat kuntaliitokset, maahanmuutto sekä palvelujen kilpailuttaminen ja ulkoistaminen. Nykyiset valtuutetut eivät usko, että näitä teemoja tullaan pahemmin käsittelemään vaalikampanjoissa. Myöskään kulttuuripalvelut eivät nouse esille vaalien alla, mikäli valtuutettuja on uskominen.

Kaksin myöhemmin tällä viikolla julkistettavan tutkimuksen ennakkotietojen perusteella äänestäjien arvojärjestys noudattelee päättäjien näkemyksiä.

Kaks kysyi vaalikauden lopulla myös, miten kuntien valtuutetut ovat mielestään onnistuneet. Varsinaissuomalaisista valtuutetuista kaksi kolmesta on sitä mieltä, että kokonaisuutena arvioiden kausi on mennyt hyvin ja että he ovat enimmäkseen saavuttaneet omat tavoitteensa.

Enemmistön mielestä kotikunta on myös kehittynyt parempaan suuntaan, joskin puolet on myös sitä mieltä, että valtuustossa ei ole pystytty katsomaan kunnan tai kaupungin kokonaisetua. Edelleen joka toinen on sitä mieltä, että päätöksiä on tehty merkittävistä asioista sen sijaan, että olisi käsitelty epäolennaisuuksia.

Kunnallisalan kehittämissäätiön valtakunnallisen selvityksen mukaan Varsinais-Suomessa päättäjät ovat kriittisempiä omaa työtään ja saavutuksiaan kohtaan kuin valtuutetut maassa keskimäärin.

Kaks kysyi myös, luottavatko suomalaiset valitsemiinsa päättäjiin. Luottamuson lisääntynyt,mutta silti vain alle puolet suomalaisista luottaa kotikuntansa tai valtakunnan tason päättäjiin.

Kaks julkaisi alkuvuodesta valtakunnallisia lukuja ja tiistaina maakunnallisia luottamusprosentteja. Varsinaissuomalaiset ovat tässäkin asiassa kriittisempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Yli puolet vastasi marraskuussa tehdyssä kyselyssä, että ei luota oman kotikunnan päättäjiin lainkaan tai ei ainakaan kovin paljon.

Kaksin asiamies Antti Mykkänen selittää tulosta sillä, että vastatessaan ihmiset arvioivat asiaa puhtaasti omasta näkökulmastaan. – He luottavat päättäjään, jota ovat itse äänestäneet, mutta eivät muihin, hän sanoo.

Sote-uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2023 alussa. Kaksin kyselyn mukaan varsinaissuomalaisista reilu neljännes kannattaa uudistusta. Lähes kolmannes ei osannut ottaa kantaa asiaan ja vielä useampi vastustaa koko hanketta. Valtuutetuista sote-uudistuksen takana on yli puolet.

Valtuutetuista Kaksin Webropol-kyselyyn vastasi 134 Varsinais-Suomen 873 valtuutetusta. Koko maan 8 999 valtuutetusta kyselyyn osallistui 1 362. Kuntalaiskyselyssä haastateltiin 359 varsinaissuomalaista. Koko maassa vastaajia oli 4 516.

 

Pormestareita ja palkkapuheenjohtajia

Turkuun valitaan tänä vuonna kuntavaalien jälkeen pormestari, mutta muuten malli ei ole saavuttanut suosiota Suomessa. Pormestareita on nykyään kuudessa kunnassa: Helsingissä, Kärkölässä, Pirkkalassa, Puolangalla, Tampereella ja Tuusulassa.
Lahdessa piti siirtyä pormestarimalliin tänä vuonna, mutta hanke kaatui.

Kuntatutkijan, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun lehtorin Jenni Airaksisen mukaan pormestareja ei ole, koska suomalaiset ovat tyytyväisiä nykyiseen virkajohtajamalliin.

– Meillä on huikeita johtajia, hän hehkuttaa.

Airaksinen puhui toimittajille Kunnallisalan kehittämissäätiön koulutustilaisuudessa.

Vaikka pormestareita ja apulaispormestareita on vähän, suurimmissa kaupungeissa on osa- tai kokopäiväisiä hallituksen puheenjohtajia.

– On kohtuuton vaatimus, että puheenjohtajuutta pitäisi pystyä hoitamaan muualla tehtävän päivätyön päälle, Airaksinen sanoo.