Toivo Kärjen sävelten viemänä – Somerolainen Pentti Koskimaa levytti säveltäjämestarin tuntemattomampaa tuotantoa

0
Pentti Koskimaa toivoo koronapandemian hellittävän niin, että uuden levyn kunniaksi olisi loppusyksystä mahdollista järjestää konsertti. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Somerolainen lauluharrastaja Pentti Koskimaa on yhteistyökumppaneineen julkaissut toisen levyllisen Toivo Kärjen (1915–1992) sävellyksiä, joista osa on kokonaan ennen julkaisemattomia.

Koskimaa lauloi ensimmäiset kymmenen Kärjen jäämistöstä kaivettua sävellystä levylle pari vuotta sitten. Wanhan hywän ajan laulu -levyn julkistamiskonsertissa isänsä elämästä ja tuotannosta puhunut musiikintutkija Kalervo Kärki huomautti, että levyttämättömiä sävellyksiä on vielä runsaasti. Hän lupasi, että Koskimaan levy saa jatkoa, jos se on hänestä kiinni.

Koskimaa ja hänen levyjensä äänityksestä vastannut tuottaja Timo Salmenoja tarttuivat innokkaina tarjoukseen, Päätös seuraavan levyn teosta syntyi kevättalvella 2019, jolloin kaksikko alkoi valita Kalervo Kärjen toimittamasta aineistosta uusia kappaleita.

– Ihan sen mukaan, mikä korvaan kuulosti mukavalta, Koskimaa toteaa.

Loimaan Mellilässä Musapalvelu Salmenojalla äänitetty levy sisältää 12 kappaletta. Ennen julkaisemattomista sävellyksistä levylle päätyivät Toiveet taskussani, Ei kenenkään maa, Luonasi onneni on ja Nähdä voin kauniin maan.

Levyn muut kappaleet on levytetty aiemmin, mutta niitä on harvoin kuultu. Osa on levytetty eri sanoin ja eri tahtilajeissa. Esimerkiksi Toivo Kärjen serkun Auvo Kurvisen sanoittaman valssin Liian kaunis melodia jalostui aikanaan levylle Tapio Kullervo Lahtisen sanoittamaksi tangoksi: Köyhä laulaja on Henry Theelin ikimuistoisimpia tulkintoja.

– Kalervo halusi, että sävellys levytetään nyt alkuperäisessä tahtilajissa, Koskimaa kertoo.

Pentti Koskimaa luonnehtii jazzmusiikilla uransa aloittanutta Toivo Kärkeä suomalaisen viihdemusiikin ja vanhan tanssimusiikin ikoniksi.

– Kaikkien aikojen säveltäjämestarilla olisi ollut mahdollisuuksia maailmalaajuiseen uraan, jos sotaa ei olisi tullut, hän arvioi.

Koskimaa muistuttaa, että Kärki voitti vuonna 1939 englantilaisen Rhythm -lehden kansainvälisen sävellyskilpailun.

– Amerikkaan lähtö jäi, kun Kärki joutui sotahommiin viideksi vuodeksi.

Osan uudelle levylle päätyneistä kappaleista tulkitsee naantalilainen jazzlaulaja Tuula Kuitunen ja osan Koskimaan laulajakavereineen muodostama Erimieskvartetti, jossa lauloivat Olli Urmas, Leif Lindberg ja kesällä edesmennyt Hannu Laakso. Studiossa soittivat pianisti Pekka Leppälä, viulisti Siiri-Sofia Kanerva, klarinetisti Heikki Syrjänen, basisti Pentti Vesala ja rumpali Antti Roos. Myös levyn tuottaja Salmenoja soittaa levyllä harmonikkaa, pianoa, koskettimia ja bassoa.

Toivo Kärjen jäämistöstä löytyy edelleen ammennettavaa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Toivo Kärjen perikunta on ollut mukana kustantamassa levyä, josta on tehty 300 kappaleen painos.

– Vanha tanssimusiikki ei edusta valtavirtaa, mutta teimme levyn rakkaudesta taiteeseen. Kappaleet löytyvät myös Youtubesta ja Spotifystä.

Koskimaa iloitsee levytysprojektista, joka on ollut musiikillisesti monipuolinen ja kaikin puolin mielenkiintoinen.

– Olen päässyt näkemään, mitä kaikkea levyn tekoon liittyy.

Toivo Kärki oli musiikin laaja-alainen ammattilainen, joka sävelsi noin 1 700 laulua. Hänen elinaikanaan niistä levytettiin noin 1 330.

– Osa levyttämättömistä on ihan raakileita, osassa on täysi sovitus ja osasta puuttuvat sanat, sanoo Koskimaa, joka arvelee, että kolmas levy voi vielä syntyä, mutta tuskin enää enempää.

– Toivossa on hyvä elää. Kalervo Kärki on valmis jatkamaan yhteistyötä.

Pentti Koskimaa laulaa kolmessa kuorossa: Someron Laulumiehissä, Forssan Kamarikuorossa ja forssalaisessa viihdekuorossa Kehrät. Koronapandemia on muuttanut 77-vuotiaan Koskimaan kuoroharrastusta aika lailla: viime vuoden ainoaksi keikaksi jäi Erimieskvartetin esiintyminen Koskella Naistenpäivän konsertissa maaliskuussa ja treenejä on pidetty etäyhteyksien avulla keväästä asti.

– Kuulun koronan suhteen riskiryhmään neljää eri reittiä, joten en ole osallistunut lähiopetukseen silloinkaan, kun sitä on ollut tarjolla, Koskimaa kertoo ja arvelee etäopetuksen yhä jatkuvan omalta osaltaan.

– Se onnistuu, kun kaikki osallistujat sulkevat mikkinsä, ja kuuntelevat opettajan soittoa ja ohjeistusta. Etäopetus ei tietenkään vastaa lähiopetusta, mutta se on parempi kuin ei mitään. Siinä pystyy kuitenkin harjoittelemaan stemmoja ja pitämään tuttuja biisejä muistissa. Lisäksi on kiva nähdä kavereita ja vaihtaa mielipiteitä nykytekniikkaa hyödyntäen.