Fortumin lantapalvelun loppuminen tuli talleille yllätyksenä lyhyellä varoitusajalla – Halikkolainen Mervi Lahtela sai tällä viikolla sopimuksen paikallisen viljelijän kanssa

0
Mervi Lahtelan 12 hevosen tallin suurin asukas on hänen oma hevosensa. Valentina on 900-kiloinen eestinraskasvetohevonen. Nelivuotias työhevostamma on ollut Lahtelalla puolivuotiaasta asti. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Fortumin joulukuinen ilmoitus hevostallien kuivike- ja lantahuoltopalvelun loppumisesta aiheutti monille talliyrittäjille sydämentykytystä. Lannalle pitää löytää jo helmikuun loppuun mennessä uusi loppusijoituspaikka. Yksi Fortumin sopimuskumppaneista on ollut Halikon Hajalassa toimiva Talli Böks.

– Tällä viikolla sain vuokrattua uuden siirtolavan ja solmittua sopimuksen lannanluovutuksesta. Sen ottaa pertteliläinen maanviljelijä, jonka tilalla on lehmiä ja paljon peltoja, talliyrittäjä Mervi Lahtela kertoo.

Hän on tyytyväinen saatuaan viime tingassa asian järjestymään.

– Fortum ilmoitti toiminnan lopettamisesta pienellä varoitusajalla, sillä tieto tuli vasta joulukuun puolivälissä. Siinä tuli hätä tuli käteen. Monille isoille talleille tuottaa suuria ongelmia järjestää lannankäsittely näin nopeasti, Lahtela tietää.

Yksityishevosille täysihoitoa tarjoava Talli Böks on toiminut Hajalassa yksitoista vuotta. Tallissa on 12 hevosta.

– Minulla ehti olla Fortumin kanssa sopimus kolmesta neljään vuotta. Lanta haettiin joka toinen kuukausi; kesäaikaan harvemmin, Lahtela kertoo.

Fortumin asiakkaina on ollut noin 300 tallia Etelä-Suomesta.

Halikossa Talli Böksiä pyörittävä Mervi Lahtela joutui noin 300 muun talliyrittäjän tavoin etsimään hevosenlannalle uuden osoitteen, kun Fortum ilmoitti puolitoista kuukautta sitten, ettei enää helmikuun jälkeen ota lantaa vastaan. – Tuli kiire. Onneksi sain juuri tehtyä sopimuksen pertteliläisen viljelijän kanssa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Suuri osa muista Salon seudun talleista on jo toimittanut lantaa paikallisille viljelijöille käytettäväksi lannoitukseen ja maanparannukseen. Halikon Vaskiolla sijaitsevan Onnenperän tallin 30 hevosen lanta käytetään tilan omilla pelloilla.

– Meillä ei ole ongelmaa lannan hyödyntämisessä. Varastoimme sen lantalassa ja levitämme kerran vuodessa pelloille, yrittäjä Riitta Kilpiö sanoo.

Melkkilän tallilla Perniössä osa lannasta menee omille pelloille ja osa muille viljelijöille.

– Myymme lantaa muun muassa puutarhoille ja kotiperunamaille, yrittäjä Anna-Maija Melkkilä kertoo.

Muurlassa toimivan Salon Ratsastuskeskus Mertlitzin hevosten lanta menee muutamien naapuritilojen maanviljelijöille.

– He hakevat sen itse traktoreillaan ja me hoidamme lastauksen. Hevosenlanta on kuulemma parasta pelloille, eikä etenkään märkinä kesinä pärjättäisi ilman turvelantaa,

yrittäjä Eliisa Merivirta tietää.

Puoli vuotta Anisten ratsastuskeskuksessa Salon keskustassa MW-tallia pitänyt Maija Weckman peri ratsastuskoulun aiemmilta yrittäjiltä lannanluovutussopimuksen paikallisen maanviljelijän kanssa.

– Lantaa syntyy merikontillinen kuukaudessa, hän toteaa.

Mervi Lahtela odottaa, että Fortum noutaa siirtolavansa pois tallilta lähipäivinä. – Sain tällä viikolla vuokrattua uuden siirtolavan, joka täytyy saada saman tien paikalle, kun vanha lähtee. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Fortum on ottanut vastaan lantaa vuodesta 2015 ja tuottanut siitä energiaa Järvenpään voimalaitoksella. Fortum päätti lopettaa HorsePower-liiketoimintansa, kun se myi Järvenpään ja Tuusulan alueiden kaukolämpöliiketoiminnan viime kesänä Vantaan Energian ja sen kumppaneiden yhteenliittymälle. Voimalaitos siirtyi uudelle omistajalle elokuussa.

Koivumäen tallin Karoliina Nieminen-Poutanen ei alunperinkään uskonut Fortumin projektin pitkäaikaisuuteen ja päätteli, ettei ison pörssiyhtiön kiinnostus tallien toimintaan kestä kauaa. Vaskiolla sijaitsevalla tallilla syntyvä lanta on jo vuosia mennyt paikallisen viljelijän käyttöön 500 metrin päähän tallista.

– Hän hakee lannan itsenäisesti silloin, kun haluaa, Nieminen-Poutanen kertoo ja toteaa, että lantasopimus kannattaa kuljetuskustannusten minimoimiseksi tehdä mahdollisimman lähellä sijaitsevan viljelijän kanssa.

– Meillä on olkikuivitus, joka vie lantalassa tilaa, mutta on hevosille tosi mukava. 32 hevosta tuottaa jäätävän määrän lantaa, hän hymähtää.

Suomessa on noin 75 000 hevosta, jotka tuottavat lantaa arviolta 1,2 miljoonaa kuutiota vuodessa. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan hevosenlantaa voi levittää suoraan peltoon sellaisenaan ilman kompostointia.

Energiayhtiö Vapo tarjoaa lannankierrätyspalvelua vähintään viiden hevosen talleille. Myös jotkut mullan ja lannoitteiden tuottajat kuten Biolan ottavat vastaan hevosenlantaa.

Kaatopaikoille lantaa ei saa viedä, mutta joillain jätekeskuksilla ja pienemmillä toimijoilla kuten maanrakennusyrityksillä on lupia lannan käsittelyyn. Lantaa saa polttaa korkeintaan 50 megawatin energiantuotantolaitoksessa ilman jätteenpolttolupaa.