500 – Perttelin Peikkojen kasvatti Jesse Mäntylä nousee tänään monien liigalegendojen seuraan

0
Jesse Mäntylä juhli ilmavasti Salon Piivolleyn puolivälierävoittoa VaLePasta keväällä 2009. (kuva: SSS-arkisto/Marko Mattila)

Jesse Mäntylällä oli jo nuorena koululaisena aavistus, mitä tulevaisuus toisi tullessaan.

– Yläasteella piti kirjoittaa, mitä luulee tekevänsä isona. Laitoin paperiin, että pitäisi päästä pelaamaan Cuneoon (italialainen 1990-luvun huippuseura) tai jos kutsua ei ulkomaille tule, niin sitten minusta tulee liigajyrä. Aika lähellä varmaan tuota jälkimmäistä ollaan, Perttelin Peikoissa lentopallo-oppinsa saanut Mäntylä naurahtaa.

Aivan mahtijoukkue Cuneoon asti Mäntylän tie ei lentopalloilijana vienyt, mutta toisaalta liigajyrä ei sanana tee oikeutta Suomen EM-kisajoukkueessakin mukana olleelle liberolle.

Jos mitään odottamatonta ei tapahdu, Mäntylä saa tänään torstaina täyteen 500 liigaottelua, kun hänen edustamansa Etta kohtaa Savo Volleyn Siilinjärvellä. Mäntylästä tulee 16:s miespelaaja, joka saavuttaa Suomessa 500 ottelun rajapyykin.

Lisäksi Mäntylä on vasta toinen libero, joka yltää 500 liigaotteluun. Se ensimmäinen, tilaston kärkinimi ja Savo Volleyn nykyinen päävalmentaja Timo Tolvanen pelasi aikoinaan hurjat 706 ottelua.

Tolvanen on vain yksi kova nimi ottelumäärän top-listalla, joten Mäntylä nousee 500 pelillään todellisten liigalegendojen seuraan. Aktiivipelaajista Mäntylä on pelimäärissä VaLePan Anssi Vesasen ja Savo Volleyn Petteri Penttisen jälkeen kolmantena.

– Onhan 500 peliä erikoisen paljon. Täytyy olla kiitollinen, että olen pystynyt pelaamaan kauan ja suurimmaksi osaksi terveenä. Ja ura jatkuu vieläkin, ensi kuussa 34 vuotta täyttävä Mäntylä summaa.

– Siistiltä tuntuu myös se, että olen vasta toinen libero tuolla listalla.

Mäntylän ura liigassa alkoi lokakuussa 2006, joten menossa on jo 15. kausi pääsarjatasolla. Libero on edustanut Salon Piivolleyta, Hurrikaani-Loimaata sekä nyt ensimmäistä kauttaan oululaisseura Ettaa.

– Joku peli on ollut pakko mennä hyvinkin, jos näin kauan pelaa. Itse en jaksaisi vuodesta toiseen pelkkää rämpimistä. Aina on ollut tarkoitus kehittyä. Nyt kokeneempana pelaajana on mukaan tullut myös nuorten joukkuekavereiden auttaminen, Mäntylä kertoo.

Piivolleyssä vierähti viisi kautta ennen seuran ajautumista konkurssiin. (kuva: SSS-arkisto/Marko Mattila)

Mäntylää Piivolleyssa ja Hurrikaanissa valmentanut Ismo Tuominen kokee pelaajan intohimon lajia kohtaan mahdollistaneen näin pitkän uran.

– Toiset tekevät hommia yhdellä kädellä, Jesse on tehnyt töitä koko ajan täysillä. Kunnioitettava asia on myös se, että Jesse on pystynyt tekemään pitkän uran päätoimisena lentopalloilijana liberon tontilta, Tuominen muistuttaa.

Vielä junioripeleissä Mäntylän rooli oli passari, mikä on tuonut yhden lisäulottuvuuden liberopelaamiseen.

– Passipelaamisessa Jesse on ollut aina muita suomalaisliberoita edellä, Tuominen korostaa.

Mäntylä on ollut pelillisten taitojensa ohella myös arvostettu persoona fanien ja joukkueen keskuudessa.

– Jessen kanssa on helppo tehdä töitä. Jesseen voi aina luottaa, sillä sen verran kovalla tasolla hän suorittaa päivästä toiseen, Hurrikaanissa Mäntylän kanssa yhdessä pelannut Eemeli Kouki sanoo.

Kouki on myös yksi Mäntylän ystävistä kentän ulkopuolella. Kouki jopa asui Mäntylän luona Ypäjällä viime kauden aikana.

– Jessellä oli iso kämppä siellä, ja sain oman huoneen. Saimme purkaa tuntoja toisillemme, jutella ja keittää paljon hyvää kahvia. Olemme molemmat sellaisia kahvihifistelijöitä, Kouki paljastaa.

Pitkästä ja menestyksekkäästä urasta huolimatta Mäntylältä on jäänyt puuttumaan mestaruus cupissa ja liigassa. Koukin mukaan asiasta on puhuttu pariinkin otteeseen kaksikon kesken.

– Totta kai urheilussa kaikki haluavat voittaa, mutta ei Jesselle puuttuvat mestaruudet ole jääneet painamaan mieltä. Olemme todenneet, että jokaisella kerralla kirkkaimpaan mitaliin mahdollisuudet ovat olleet olemassa, mutta toisaalta vastustajalla on ollut äärimmäisen kova joukkue. Harvat pelaajat pääsevät toistuvasti mitalipeleihin ja finaaleihin, niin kuin Jesse on päässyt, Kouki muistuttaa.

Kouki näkee, että Mäntylä pystyy Ettassa omalla esimerkillään auttamaan muita pelaajia neuvoillaan.

– Jesselle maiseman vaihto teki hyvää. Hän sai lisää intoa uusista ympyröistä. Olisi toki kiva pelata vieläkin samassa joukkueessa, sillä Jesseä vastaan on ärsyttävä pelata. Hänet joutuu yleensä kiertämään lyönneillä, Kouki hymähtää.

Mäntylän matka Peikkojen junioritreeneistä Kaivolan koulun salilta 500 liigaottelun pelaajaksi on ollut antoisa. Kaivolaakin erityisemmäksi paikaksi Mäntylä kuitenkin nostaa Halikon liikuntahallin, jossa Peikkojen liigajoukkue harjoitteli ja pelasi 1990-luvulla. Isä-Jouni toimi Peikkojen managerina, joten Jesse pääsi jo varhain seuraamaan läheltä liigajoukkueen arkea.

– Sieltä se kipinä esikuvista lähti, kun katseli parimetristen äijien kovia lyöntejä. Markus Niinemägi, Vitalis Birjukovs ja Andrei Tolotshko olivat suosikkipelaajiani. He tekivät lähtemättömän vaikutuksen, Mäntylä muistelee Peikkojen kivenkovaa ulkomaalaiskolmikkoa.

JESSE MÄNTYLÄ

Liigassa jo lähes 15 vuotta

Syntynyt 24. maaliskuuta 1987 Halikossa.
Kasvattajaseura: Perttelin Peikot
Pelipaikka: Libero.
Pituus: 176 cm.
1. liigaottelu: 7. lokakuuta 2006 Piivolley–Sampo.
Liigaura: 2006–2011 Piivolley, 2011–2020 Hurrikaani, 2020– Etta.
Parhaat saavutukset: Viisi SM-hopeaa, neljä SM-pronssia, viisi Suomen Cupin hopeaa, kauden tulokas 2009, liigan tähtiseitsikossa 2012, 70 A-maaottelua, EM-kisat 2011.
Perhe: Vaimo ja vuoden ikäinen tytär.

Vastaanottotehtävissä viime lauantaina ottelussa Ducks-Etta. (kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa)

Ettassa ei mitalipelien pakkoa

Täksi kaudeksi Ettaan siirtynyt Jesse Mäntylä viihtyy mainiosti uudessa seurassa ja kotikaupungissa yhdessä Emmi -vaimonsa ja vuoden ikäisen Enni-tyttärensä kanssa.

– Kaupunki on mukava ja harjoitusolosuhteet ovat hyvät. Myös asunto, jonka ostimme viime keväänä etänä, oli nappihankinta, Mäntylä iloitsee.

Hurrikaani-vuosien jälkeen Mäntylä on totutellut uuteen aikaan Ettassa, sillä seura ei kuulu Mestaruusliigan suuriin.

– Hurrikaanissa meillä oli aina sellainen porukka, että oli pakko olla neljän sakissa. Täällä ei ole sellaista pakkoa. Totta kai kaikki haluavat aina menestyä ja mahdollisuudet meilläkin ovat mihin vain, Mäntylä sanoo.

Etta sijoittuu runkosarjassa seitsemänneksi tai kahdeksanneksi.

– Ihan ok tämä kausi on mielestäni mennyt. Syksyllä pelaamisemme oli tosi vahvaa, mutta koronatauon jälkeen olemme hakeneet joukkueena peliämme.

Mäntylä uskoo, että joukkue voi päästä samanlaiseen vahvaan vireeseen kuin syyskauden aikana.

– Intoa täynnä lähdemme pudotuspeleihin. Iso vuori on edessä puolivälierissä (Savo Volley tai VaLePa), mutta suosikeilla on myös pakkovoiton paineet niissä peleissä, Mäntylä tietää kokemuksesta.

Mäntylä pääsi täksi kaudeksi pelaamaan Olli Kuoksan alaisuuteen.

– Ettassa harjoittelun rytmi on ollut tosi järkevä. Pelin lukemisessa olen pystynyt tällä kaudella kehittymään. Olli on antanut hyviä ajatuksia siihen.

Mäntylä on ehtinyt kohtaamaan tällä kaudella jo myös ex-seuransa Hurrikaanin kahteen otteeseen.

– Ensimmäinen peli täällä Oulussa oli hankala, kun toisella puolella oli pitkäaikaisia kavereita. Oli vaikeaa tuulettaa pisteitä siinä pelissä. Loimaalla pelattu ottelu ei sykähdyttänyt enää niin paljon. Toki olisin toivonut, että yleisö olisi päässyt siihen otteluun paikan päälle.

PELATUT MIESTEN SM-OTTELUT

Tilanne keskiviikon jälkeen

1) Timo Tolvanen libero 706
2) Aki Riihimäki passari 693
3) Sami Juvonen passari 685
4) Anssi Vesanen keskitorjuja/hakkuri 622*
5) Antti Esko passari 557
6) Tuukka Anttila keskitorjuja 551
7) Tuomas Tihinen yleispelaaja 550
8) Ilmo Natunen passari 542
9) Olli Kunnari yleispelaaja 528
10) Normunds Veinbergs yleispelaaja 523
11) Petteri Penttinen passari 513*
12) Jussi Niemelä hakkuri 509
13) Jari Salokangas keskitorjuja 507
14) Sami Heikkiniemi keskitorjuja 506
15) Jussi Jokinen keskitorjuja 501
16) Jesse Mäntylä libero*, Kalle Määttä passari, Eduard Venski keskitorjuja 499.

*= Aktiivipelaaja

Tämän kauden Etta on sekoitus kokemusta ja nuoruutta. Löytyy nelikymppistä Juha Ahoa ja vastaavasti useita 2000-luvulla syntyneitä pelaajia. (kuva: Mestaruusliiga)