Analyysi: Mitä nyt, Susijengi?

0
Monipuolinen ja urheilullinen Elias Valtonen murtautui viimeistään viime viikonloppuna Susijengin vakiomiehistöön.

Susijengi päätti pandemian vuoksi paikoin omituisiksi muuttuneet EM-karsinnat 78–70-voittoon Georgiasta.

Panokseton ja osin varamiehisenä pelattu ottelu oli osin toisinto perjantain Sveitsi-ottelusta. Susijengi pelasi taas loistavan ja vapautuneen avauspuoliajan, jonka aikana johto venyi parhaimmillaan 22 pisteeseen (44–22).

Tauolla ottelu muuttui täysin, kun Georgian puolustus ei antanut enää helppoja koreja ja toisessa päässä Susijengi joutui virhevaikeuksiin isompiaan vastaan. Georgia tuli ottelussa tasoihin ennen päätösneljännestä.

Ilman Petteri Koposta ja Mikael Jantusta pelannut Susijengi oli tällä kertaa päätösminuutit kypsä ja onnistui hyydyttämään Georgian fyysisen hyökkäyksen ilman virhesumaa.

Nyt kun EM-kisaputken jatkuminen on varmaa, on katsottava eteenpäin. Katse on luotava kauas, sillä EM-kisojen alkuun on vielä 556 päivää.

Seuraavat panokselliset ottelut Susijengi pelannee vasta marraskuussa, mikäli MM-karsinta vuoden 2023 kisoihin tuolloin edes alkaa.

Mutta millainen Susijengin versio 2.0 tulee olemaan?

Susijengin 2010-luvun ydinryhmästä Tbilisin EM-karsintakuplassa olivat mukana Sasu Salin, Shawn Huff, Matti Nuutinen sekä vain toisen ottelun pelanneet Petteri Koponen ja Mikko Koivisto.

Lopettamisella flirttaillut Koponen jatkanee uraansa EM-kisoihin asti, vaikka ura onkin ollut jyrkässä luisussa – potkut ovat tulleet niin Barcelonasta kuin Bayern Münchenistä. Koponen on silti halutessaan Susijengin avauksen takamies vielä muutaman vuoden.

Myös tämän hetken ainoa Euroopan absoluuttisella huipputasolla pelaava suomalainen, Salin, pysyy terveenä ollessaan varmasti Susijengin aloitusviisikossa.

Nuutisen, Koiviston ja Huffin tilanne on vaikeampi, sillä nuorempi polvi on rynnimässä heidän ohitseen kovaa vauhtia.

33-vuotias Koivisto putosi jo EM-paikan ratkaisseen Sveitsi-ottelun kokoonpanosta, eikä 36-vuotias Huff ole tuonut lähelläkään samanlaista lisäarvoa parketille kuin vielä 2–3 vuotta sitten.

Vaikea tilanne on myös nilkkavamman vuoksi Tbilisin matkan väliin jättäneellä Jamar Wilsonilla, joka täyttää maanantaina 37 vuotta. Wilson pystyy pelaamaan Korisliigaa korkealla tasolla vielä vuosia, mutta kansainvälisissä otteluissa liike ei enää ole riittävällä tasolla – puhumattakaan heittovoimasta.

Samat sanat pätevät susipuolustuksen lukkoon Tuukka Kottiin, joka saa 40 vuotta mittariin maaliskuussa.

Wilsonin paikan Koposen rinnalla toisena pelintekijänä on ottanut Edon Maxhuni. Koiviston minuutit ropisevat Elias Valtoselle ja Topias Palmille, Huffin minuutit Mikael Jantuselle ja Alex Murphylle.

Kotin roolin johtavana sentterinä ottaa Alexander Madsen, jota sparraavat Daniel Dolenc ja Tuukka Jaakkola.

NCAA:ssa pelaavista nuorukaisista lyhyellä aikavälillä mielenkiintoisin pelaaja on hyvätasoisessa Daytonin yliopistossa hyvää tulokaskautta pelaava 20-vuotias Mustapha Amzil, joka olisi saatava mahdollisimman nopeasti Susijengin mukaan.

Mielenkiintoista on myös nähdä, pääseekö sivuraiteille jäänyt Okko Järvi vielä susijunan kyytiin. Järven näytöt ovat olleet jo pitkään riittävät, eikä samaan rooliin valitut susijengiläiset ole olleet häntä parempia koripalloilijoita.

Toinen mielenkiintoinen asia on niin sanottu ”kotijenkki”. Useat Euroopan maat ovat hankkineet jo vuosia kilpailuetua junailemalla koripallokansalaisuuksia Euroopassa pelaaville amerikkalaisille, kuten Georgia Thaddus McFaddenille, Slovenia Anthony Randolphille ja Puola A.J. Slaughterille.

Asetelmaa voi moralisoida loputtomiin tai sitten kysyä rehellisesti, onko muiden maiden jenkkirekrytoinneilla merkittävästi eroa esimerkiksi Murphyn veljesten tai Jamar Wilsonin tilanteeseen?

Joka tapauksessa asemiaan menettäneen Susijengin tulevaisuudesta pitää olla huolestunut, mikäli uuden sukupolven sudet eivät etene urallaan eteenpäin Euroopan top 5 -sarjoihin ja mielellään vielä sellaisiin joukkueisiin, jotka pelaavat myös eurocupeja.

Henrik Dettmann on toiminut Suomen päävalmentajana vuodesta 2004.

Toki arvokisoissa Susijengillä on hihassaan kaiken muuttava jokerikortti nimeltään Lauri Markkanen, mutta hänen varaansa ei voi laskea karsinnoissa.

Sen sijaan sen varaan voi laskea, että Henrik Dettmannin ilmeisesti ikuinen päävalmentajasopimus jatkuu juuri niin pitkään kun Dettmann itse haluaa.

Mutta kuinka kauan esimerkiksi Strasbourgin päävalmentajana toimiva Lassi Tuovi tyytyy olemaan Susijengissä ”pelkkä” Dettmannin apuvalmentaja?

34-vuotias Tuovi on kuulunut Susijengin valmennustiimiin jo 11 vuotta.

Susijengin kokoonpanoa tärkeämpi asia on kuitenkin koripallon asema suomalaisessa urheilussa.

Leijonien ja Huuhkajien asema maajoukkuehierarkiassa on entistä ylivoimaisempi ja kuten perjantai-ilta osoitti, myös naisten jalkapallomaajoukkue Helmarit on siirtynyt ohituskaistalle. Susijengin mediahuomio on laskenut selvästi ja esimerkiksi television katsojaluvut ovat edelleen murto-osa lumilajeihin verrattuna.

Mainettaan kovatasoisempi Korisliigakin ylittää valtamedian kynnyksen edelleen vain negatiivisissa valossa, kuten Pohjanmaan liigaseurojen amatöörimäisillä viestintäturauksilla.

Nyt Koripalloliitolla olisikin loistava tilaisuus siirtää markkinointi-, viestintä- ja hallintopanostuksia Korisliigaan ja kehittää päätuotettaan. Aikaa ja resursseja riittäisi, mutta riittääkö aitoa halua?

Vai tyydytäänkö taas odottamaan suden seuraavaa ulvahdusta?

 

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments