Asuntokauppa ei ole säikähtänyt Salossa koronaa. OP Koti Lounaismaan myyntijohtaja Jarkko Nikanderin mukaan vuosi 2020 oli asuntokaupan näkökulmasta jopa aavistuksen parempi kuin vuosi 2019.
– Ja sekin oli jo selvästi parempi vuosi kuin muutamat edeltävät. Uskon, että asuntokaupassa oli jo olemassa sellaista patoumaa, joka on purkautunut koronasta huolimatta, Nikander sanoo.
Hänen mukaansa erityisesti omakotitalot menevät nyt Salon seudulla kaupaksi. Valtteina ovat luonto ja hintataso pääkaupunkiseutuun verrattuna.
– Korona on vauhdittanut sitä muutosta, että töitä voi tehdä myös kotona. Ja se on ehkä avannut aika monen ihmisen ajatusmallia siitä, että tehdäkseen töitä pääkaupunkiseudulla ei välttämättä tarvitse asua Kehä 3:n sisäpuolella. Salon valtteina ovat sekä luonto että edullisempi hintataso pääkaupunkiseutuun verrattuna, Nikander näkee.
Myös TT-Välityksen toimitusjohtaja Toni Tammi kertoo vuoden 2020 olleen ”selvästi odotuksia parempi”.
– Jos miettii niitä uhkakuvia, joita maaliskuussa oli ilmassa, oli mennyt vuosi oikein hyvä. Voi sanoa, että asuntokauppa on niitä harvoja voittajia korona-ajassa, hän miettii.
Suomen Kiinteistövälittäjien hintaseurantapalvelusta saa tukea Tammen ajatuksille. Sen mukaan Salossa tehtiin viime vuonna yhteensä 742 asunto-, toimitila- tai tonttikauppaa, kun vuotta aiemmin lukema oli 761. Omakotitalokauppojen määrä nousi puolestaan vuodessa 248:sta 258:aan.
– Jos miettii, että maaliskuun lopulta toukokuun puoliväliin oli erittäinkin hiljaista, oli vuoden 2020 jälkimmäinen puolisko oikein hyvä. Oma tuntuma on, että kauppaa tehtiin vuoden viimeisenä seitsemänä kuukautena selvästi enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Myös koko vuoden tilasto tukee sitä ajatusta, Tammi miettii.
Sen sijaan kerrostaloasunnoissa myynti laski aavistuksen vuoden 2019 lukemista.
– Sekin johtui pitkälti siitä, että alun koronashokin aiheuttama taantuma kesti kerrostaloasuntokaupassa pidempään kuin omakoti- ja vapaa-ajan asunnoissa. Loppuvuoden ja talven aikana myös kerrostaloasuntokauppa on vilkastunut, muistuttaa Jarkko Nikander.
Viime vuoden lukemat kuulostavat yllättäviltä, koska koronaviruksen aiheuttama talousahdinko on riivannut useaa alaa jo pian vuoden. Samanaikaisesti ihmiset ovat olleet kuitenkin valmiita tekemään kenties elämänsä tärkeimpiä ja suurimpia ostopäätöksiä.
– Se voi kuulostaa uskomattomalta, mutta ehkä juuri siitä syystä en puhuisi pelkästään koronasta. Isommassa kuvassa on nähtävissä myös muita ilmiöitä, jotka tukevat asuntokaupan kasvua. Ihmiset haluavat panostaa enemmän kotiinsa ja ylipäänsä kodin merkitys on kasvanut jo pidemmän aikaa. Korona on ehkä vain nopeuttanut muutosta, Nikander miettii.
TT-Välityksen Tammi vertailee viime vuosien noin 750 asunto-, toimitila- ja tonttikaupan lukemia niihin lukemiin, joissa Salossa oltiin Nokia-ajan jälkeen. Vuosina 2012–2014 toteutuneet kaupat pyörivät 500–600:n välimaastossa, kun taas 2000-luvun alkuvuosina päästiin parhaina vuosina jopa noin 900 kaupan tuntumaan.
– Noin 750 kauppaa on hyvä lukema Salolle, kun ottaa huomioon, että ero Nokia-ajan vuosiin on vielä ostovoiman ja kuluttamisen takia melkoinen, Tammi miettii.
Solid Housen kiinteistönvälittäjä Janita Eloranta on havainnut, että asuntokauppa on ollut alkuvuoden odottavassa tilassa. Se käy ilmi myytävien kohteiden määrästä.
– Kohdemäärät ovat laskeneet, eikä ostajilla ole samalla tavalla valinnanvaraa kuin esimerkiksi vuosi sitten tähän aikaan. Luulen, että keväästä ja kesästä tulee meille kiireinen, kun tämä lähtee purkautumaan, hän veikkaa.
Elorannan mukaan kysytyimpiä ovat edelleen melko uudet remonttivapaat omakotitalot.
– Tällä hetkellä etsitään varsinkin uudempia omakotitaloja, joissa ei tarvitse heti lähteä remontoimaan tai tekemään isoja muutoksia. Hinnoissa ei ole näkynyt kehitystä tai laskua viime vuotiseen verrattuna.
Helsinkiläisten koti löytyi Hajalan kesämökiltä
Anne-Mari Pohjanlehdon ja Juha Moision ei pitänyt koskaan päätyä Saloon asumaan, mutta viime kevään koronaeristys muutti hetkessä kaiken. Kerrostaloneliöt Helsingin Pakilassa Kehä I:n tuntumassa alkoivat tuntua etätyöpäivinä ahtailta, ja niinpä pariskunta alkoi etsiä itselleen sopivaa kesäasuntoa.
Parissa viikossa he seisoivat hajalalaisen 1900-luvun alkuvuosina rakennetun omakotitalon pihamaalla, ja rakastuivat näkemäänsä oitis.
– Se tunne tuli oikeastaan heti tuossa pihalla. Olen aina haaveillut oman pihan ja metsän omistamisesta, ja täällä siihen aukesi mahdollisuus. Kävimme katsomassa taloa ennen kuin Uusimaa eristettiin muusta Suomesta, mutta kaupat tehtiin huhtikuussa etäyhteydellä koronakuplan sisältä Helsingistä, Pohjanlehto muistelee.
Uudenmaan rajat aukesivat, ja vapun alla kaksikko pääsi viimein mökkeilemään. Kun punaisessa tuvassa ja pihamaalla oli seurattu kevään etenemistä kaksi viikonloppua, alkoi tuore mökki tuntua kodilta.
– Se kävi todella nopeasti. Aloimme remontoida taloa sellaiseksi, että täällä voisi asua ympärivuotisesti. Kesällä muutimme tänne pysyvästi asumaan, Moisio kertaa.
Sekä Pohjanlehto että Moisio tekevät kumpikin töitä pitkälti etänä, joten asuminen Hajalassa on tuntunut luontevalta alusta asti. Myös kyläyhteisö otti Helsingin tulokkaat vastaan avosylin.
– Ei mennyt kuin muutama päivä muutosta, ja meille tuotiin pihalle kylätoimikunnan tervehdys. Välittäminen ja lämpö on tuntunut ihan uskomattomalta, kun vertaa Helsinkiin, he miettivät.
Konkreettinen esimerkki salolaisesta ystävällisyydestä tuli vastaan rautakaupassa, kun Moisio oli hakemassa tarvikkeita remonttia varten.
– Kaupassa kysyttiin, voidaanko tarvikkeet kantaa suoraan autoon. Ei sellainen olisi tullut kuulonkaan Helsingissä. Kassalta ei olisi saanut siellä kuin kuitin käteen, Moisio naurahtaa.
He kertovat ihastuneensa Hajalassa nimenomaan luontoon. Pihapiiriä ympäröi sekä metsä- että peltopalstoja, ja näkymä olohuoneen ikkunasta kantaa parin kilometrin päähän yli lumisen laakson.
– Mieti nyt, teet tässä tietokoneella etätöitä ja samalla voi katsella maisemaa kilometrien päähän. Eihän parempaa voi olla, Pohjanlehto heittää.
Aivan vieras paikka Salo ei Pohjanlehdolle ja Moisiolle entuudestaan ollut, sillä Pohjanlehto oli työskennellyt Salossa 2000-luvun alkuvuosina ja Moisio puolestaan mökkeillyt aiemmin Kiskossa.
– Sanotaanko, että Salon läntinen puoli oli entuudestaan täysin vieras. Olemme kyllä tykänneet valtavasti asua täällä. Kesällä suosikkipaikkojamme ovat tori, jossa käymme usein kahvilla ja Mathildedal, jossa on aina mukava piipahtaa. Ei täältä ole huonoja paikkoja löytynytkään, he hymyilevät.
He toivovat, että paikallinen kyläkoulu pysyy käytössä vielä pitkään, sillä lapsiperheet ovat kuitenkin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi viime vuonna valitun Hajalan tulevaisuus.
– Se ei suoranaisesti vaikuta meihin, mutta on ymmärrettävä, että toimiva kyläyhteisö tarvitsee kaiken ikäisiä perheitä ja ihmisiä. Siksi koulun pysyminen täällä on aivan ensiarvoisen tärkeää, Moisio muotoilee.
