Eläkeläisissä on nykyisyys, nuorissa sittenkin tulevaisuus

0
Palkintokorokkeelta ei kokemusta puuttunut: vasemmalla Kaisa Mäkäräinen, keskellä Riitta-Liisa Roponen, oikealla Laura Mononen. (kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa)

Naisten iät ovat tunnetusti arka puheenaihe. Menköön nyt, kun lukuja tarvitaan tämän jutun pihvin raaka-aineeksi.

Naisten maastohiihdon 10 kilometrin SM-mitalistien yhteisikä on 116 vuotta. Yhtä hiihtäjää kohti se merkitsee lähes neljääkymmentä.

Mestari on 42-vuotias vaihtelevasti harjoitellut urheilija. Hopeamitalisti on 38-vuotias eläköitynyt – toki yhä hyväkuntoinen – ampumahiihtäjä.

Varsinkin Suomen naisten hiihdon taso on todella karu lajiin satsattaviin euroihin suhteutettuna.

Joo, lauantain kisasta puuttuivat Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkosken. Ei, hekään eivät 32- ja 30-vuotiaina ole mukana ikuisuuksia.

Ennen kuin manataan Suomi-hiihto menestyskuolemaan, luodaan katse nuorten MM-hiihtoihin. Valonpilkahdukset ovat tulleet tärkeään aikaan.

Suomalaishiihtäjät saavuttivat nuorten MM-kisoista 2017–2020 kaksi hopeaa ja neljä pronssia. Mitaleista neljä tuli Lahden laduilla 2019. Karua.

Tänä vuonna saldo on jo nyt aiempaan verrattuna erinomainen yhdellä kullalla ja kahdella hopealla. Olkoonkin, että taas puhutaan kotikisoista. Sunnuntaina voi tulla vielä lisää mitalitulosta yhteislähdöistä.

Hiihto-Niilo Moilasessa ja Alexander Ståhlbergissa Suomella on pitkästä aikaa miesten ”tulevaisuuden toivot”. Alle 20-vuotiaiden mitalit ovat tietyllä tapaa merkittävämmät kuin alle 23-vuotiaiden, sillä jälkimmäisistä tuppaa puuttumaan maailman huipulle jo nousseita urheilijoita.

Mikään ei silti ole niin varmaa kuin epävarmuus. Edelliset nuorten MM-mitalit saavuttivat Anita Korva ja Eveliina Piippo. 21-vuotias Korva pohti haastattelussa ennen joulua sitä, miten kilpailuvire on mystisesti kadonnut. Piippo kävi tammikuussa 22-vuotiaana selkäleikkauksessa.

Suomen hiihtoyleisö toivoo hartaasti Moilaselle ja Ståhlbergille Korvaa ja Piippoa valoisampaa lähitulevaisuutta.