Henkilöauto upposi jäihin Halikonlahdella Salonjoen suistossa sunnuntaina. Auton kyydissä olleet kaksi ulkomaalaista henkilöä ehtivät pelastautua ennen kuin auto vajosi ohuen jääpeitteen läpi pohjaan.
– Jokisuistossa on aina virtausta, eikä jää muodostu kovienkaan pakkasten aikana välttämättä kovin vahvaksi. Nyt sellaisia paikkoja on runsaasti, koska lumipeite on estänyt teräsjään muodostumista, muistuttaa päivystävä palomestari Riku Koskinen.
Varsinais-Suomen pelastuslaitos ehti paikalle noin puoli tuntia uppoamisen jälkeen. Pelastushenkilökunta tavoitti autossa olleet henkilöt rantatöyräältä ja eristi uppoamiskohdan.
– Ylipäänsä suosittelisin välttelemään jokisuistoja, salmia ja muita virtauspaikkoja. Jos jäälle menee, pitää tuntea vesistöt. Nyt tuntuu, että moni eteläsuomalainen on unohtanut parin vuoden jäätauon jälkeen, miten jäillä oikein kuuluu liikkua. Naskalit ehdottomasti mukaan ja matkapuhelin muovitaskuun, Koskinen vinkkaa.
Kyse ei ole ensimmäisestä kerrasta, kun kaksi ulkomaalaista upottaa kulkupelinsä Halikonlahdelle. Edellisen kerran vastaava sattui maaliskuussa 2009, kun kaksi japanilaismiestä upotti vuokra-autonaan toimineen Audi A4:n Vuohensaaren edustalle.
Tuolloin soppaa selvitettiin niin vakuutus- kuin vuokrayhtiön kanssa, mutta tällä kerralla kyse on omistajan ja viranomaisen välisestä asiasta.
– Auton nosto on omistajan vastuulla, ja oletettavasti nostamisen suunnittelu alkaa heti huomenna maanantaina, Koskinen sanoo.
Vaikka jää pettikin sunnuntaina auton alta, ei Koskinen silti suosittele välttämään jäillä liikkumista talvipäivien aikana.
– On paikkoja, joissa jäätä on reilusti 30 senttiä ja sitten on paikkoja, joissa ei ole kuin muutaman sentin jääpeite. Kunhan tietää, missä liikkuu, ei ole hätää, hän korostaa.
No tämmöistä on sattunut aikaisemminkin. Eräs kuplavolkkari pullahti samoihin paikkoihin. Olin sukeltamassa sitä ylös.
Päinvastoin kuin tuo palomestari, en suosittele jäälle menoa.
Lehdessä sanottiin aivan oikein, että jäälle voi mennä, mutta olosuhteet pitää tuntea. Minusta on surullista, jos ihmiset pelotellaan pois jäiltä siksi, että virtaavassa paikassa voi olla heikkoa jäätä.
Ei niin kauas luonnosta saa vieraantua, ettei tällaisia perusasioita kuin jäätilanteen lukemista osata. Sellainen elämäntapa passivoi ihmiset uusavuttomiksi, jollaisten varassa tämä yhteiskunta ei pärjää missään olosuhteissa.
Tämänkään uutisen auto ei jäihin uponnut siksi, että jäät ovat heikkoja.
Kirjoitat, että tämäkään auto ei jäihin uponnut siksi, että jäät ovat heikkoja. Miksiköhän se sitten upposi?
Siksi, että kavereilla ei ollut käsitystä siitä, missä jäällä voi liikkua ja missä ei. Jos oletetaan, että jäälle voi mennä vasta, kun siellä voi täysin sokkona liikkua missä tahansa miten tahansa, ei jäälle voi mennä koskaan.
Sellaisenko yhteiskunnan haluatte rakentaa, jossa perinteisesti luonnossa liikkumaan tottuneet suomalaiset vieraannutetaan luonnosta, ja torin viereinen puisto on villeintä luontoa, missä ehkä uskaltaa liikkua. Uimahallissakin pitää olla pelastusliivit kaulassa.
Kun sitten joku ei osaa, pitää muiltakin vaarallisuuden takia asioita kieltää. Tarvehan on päinvastainen, jos joku ei osaa. Silloin pitää kannustaa opettelemaan.
Onko se luonnosta vieraantumista, jos ajaa jäihin autolla? Pikemminkin se autolla ajo on itsessään luonnosta vieraantumista.
Ei sinne jäälle ole pakko mennä, voi liikkua luonnossa ihan maata jalkojen alla. Sattuu olemaan tällä hetkellä heikohko jäätilanne, niin pitäisi neuvoa olemaan menemättä.
Onko se luonnosta vieraannuttamista jos varoitetaan heikoista jäistä?
Kyllä Salossa muuallakin voi luonnossa liikkua kuin meren jäällä tai torin viereisessä puistossa. Tietysti maastoissakin voi olla karhuja, susia tai muita eläimiä, joita ehkä pitää varoa.
Markolle ja Keijolle yhteinen vastaus. Luonnosta vieraantumista on se, että ajaa autolla heikoilla jäillä. Sen verran pitää ymmärtää, voiko autolla ajaa jäällä vai onko jää siihen tarkoitukseen liian heikkoa. Tai jalan liikuttaessa osaa tunnistaa paikat, jossa jää on heikkoa. Kyse ei tässä luontoyhteydessä ole siis autosta tai autoilusta, vaan jäästä ja sen kestävyydestä. Se on luonnollinen asia. Jäälle ei tietenkään ole pakko mennä, jos ei halua. Itse pidän harmillisena sitä, että edes kestävälle jäälle ei voisi mennä, koska samaan aikaan jossain muualla on myös heikkoa jäätä. Onko mielestänne väärin kehottaa ihmisiä opettelemaan tunnistaman paikat, jossa jää voi olla heikkoa vai… Lue lisää »
Mistä tuo uimahalli tuli, onko siellä nykyään jäätä? Kyllä on hakemalla haettu nyt syy tuohon vieraantumiseen luonnosta.
Jää on aina petollinen. Jos on vähänkään epävarma, niin ei kannata mennä. Ei se ole luonnosta vieraantumista, jos on varovainen. Turhaa syyllistämistä.
Se taas on tyhmyyttä, kun tunkee heikolle jäälle. Asiaa voi kysyä vaikka merivartiostolta, kun naaraavat näitä sanakareita kuiville. Urpohan voi mennä merkkaamaan ne turvalliset paikat jäällä liikkumiseen, niin ei tarvitse vieraantua.
Uimahalli tuli mukaan riskeistä varoittelun esimerkkinä. Moni hukkuu vuosittain, joten vedessä on vaarallista. Ettei olisi, hallitaan vesiympäristön riskit esim. uimataidon opettelulla. Vaihtoehtona on pysytellä turvallisen matkan päässä vedestä. Jos jälkimmäinen vaihtoehto on sinulle ok periaate, minä voin vain koittaa kertoa toisenlaisenkin lähestymistavan olemassaolosta. Sinun mielestä nyt pitää olla menemättä jäille, koska saaristossa on heikkoja kohtia. Sellaista vuotta ei ole minun elinaikanani ollut, etteikö heikkoja kohtia olisi ollut. Eli koskaan ei pidä jäille mennä. Kyse on siitä, että osaa tunnistaa heikot kohdat. Mutta kun jatkuvasti varoitellaan ja kaivataan heikkojen kohtien merkitsemistä, millä kukaan voi jäätilannetta oppia tunnistamaan? Tulee mieleen kaukaa lennätetyt… Lue lisää »
Miksi minun pitäisi mennä jäälle?
Ei sinun tarvitsekaan mennä. Olet kuitenkin sitä mieltä, että muitakin kuin sinua pitäisi neuvoa olemaan menemättä jäälle. Tätä en ymmärrä.
Miksi mielestäsi ei pidä kannustaa jäätilanteen tunnistamisen opettelua, jotta voi tarvittaessa liikkua jäällä?
Kyllä tosiasia on se, että se on luonnosta vieraantumista, jos ei ymmärrä luonnon realiteettejä. Tämä on kyllä fakta.
Toiseksi kaikki ihmisen rakentamat esimerkiksi maksulliset paikat kuten kuntosali, uimahalli ja pallohalli lisäävät ihmisten vieraantumista luonnosta. Sekin on fakta. Nämä kaikki ovat täysin tarpeettomia.
Kertokaapa, kenen mielestä ne ovat tarpeellisia. Miten ennen elettiin ilman näitä kaupallisia rakenteita?
Elettiin agraaritaloudessa, tehtiin raskasta työtä 24/7. Nyt eletään kaupungeissa, istutaan työpäivät ja illat kotona. Maailma muuttuu ja silleen. Eikä kaikilla ole mahdollista ostaa autoa ja ajella Lappiin luontoon, joku pääsee vain bussilla töihin.
Urheilupaikkoja on kyllä rakennettu vuosituhansia, eivät ne ole nykypäivän ilmiö.
En minäkään aivan noin jyrkästi ihmisen rakentamiin paikkoihin suhtaudu. Ei ennen ollut päällystettyjä teitäkään, kärrypolkua kuljettiin Turkuun ja matkalla yövyttiin kievarissa.
Mutta haluatko Marko vielä vastata sinulle esittämääni kysymykseen?
Ne, missä ihmiset asuvat, ovat omia valintoja. Urheilupaikkoja on aina tehty ja paranneltu ulkotiloissa. Se, että esimerkiksi uida pitää läpi vuoden, ei ole järkevää. Ihmisten olisi syytä elää ja toimia monipuolisemmin, mikä parantaa sosiaalista elämää ja rikastuttaa. Vuoden aikojen mukaan. Esimerkiksi tuttavat asuvat maalla, kaksi lasta ja omasta maasta tulevat omenat, luumut, kirsikat, porkkanat, perunat, punajuuret, sipulit, tomaatit ym. Kaikki luomua. Iso piha leikkiä, tehdä majoja ja telmiä. Tämä on nykyään lasten ja osaksi aikuistenkin paratiisi. Tämän parempaa kasvuympäristöä ei lapsi saa. Säälittää nämä lapset, jotka tulevat kerrostalon ovesta ulos kadulle ilman luonnollisia virikkeitä. Teitä on aina ollut ja tulee… Lue lisää »
Oliko tarkoituskin, että auto uppoaa, kun niin nopeasti ulos pääsivät?
On aivan sama, putosiko jäihin tai olemattomaan sellaiseen. Ihmisiä ei enää tarvitse passivoida uusavuttomiksi, koska ovat jo pitkään sitä olleet.
Luonnosta vieraantuminen voi mennä yksi yhteen tuon realismista vieraantumisen kanssa.
Tässä oli kyseessä Salon kaupungin kartoituksesta avata merenalainen yhteys Viroon. Tavoitteena oli mahdollistaa kulku ilman tunnelia.
Verrattain halpa koe. Salon rannat eivät soveltuneet.
Kävin lähimmän vesistön jäätä kokeilemassa. Hitaan virtauksen paikassa alle sentti oli eikä kestänyt edes suksensauvalla tökkäisyä.
Voimakkaamman virtauksen kohdissa ei ole jäätä ollenkaan. Virtaamaton järvivesi on 10-20cm paksun jääpeitteen alla. Henkilöautolla turvallinen liikkuminen vaatii 20cm teräsjäätä. Enpä uskaltaisi meren tai varsinkaan tai joen jäälle lähteä autolla tai edes jalkaisin.
Poikkesin Vuohensaaressa sunnuntaina, ja noita auto-urhoja näkyi olevan melko paljon liikkeellä. Ei autossa ole mitään mahdollisuuksia havaita jään laatua.
Kuvasta päätellen uppoamispaikka oli lähellä sitä paikkaa, missä muut ajoivat kaislikon ympäri. Halikonlahdelle laskee kaksi jokea. Niiden virtaama vaihtelee vuosittain.
Jäihin tippuu vuosittain kokeneita rantojen asukkeja. Sitten ihmetellään, että ”ei tuossa aiemmin sulaa ollut”.