Arja Maunuksela
Lumi pöllyää kaarteessa, kun Joni Halme kiihdyttää Escortillaan näytteeksi autotallin ympäri kotipihallaan Perttelissä. Halme on rakentanut sprinttiautoaan neljä vuotta. Ensimmäisen kerran auto pääsi käymään kilparadalla viime syyskuussa Tammisaaressa
Nyt takana on ensimmäinen talvikisa, laskiaissunnuntaina ajettu SWM Marttila Sprint. Se oli HaMun eli Harrastemoottoriurheilun keskusjärjestön kilpailu, joka koronatilanteen vuoksi järjestettiin ilman yleisöä.
– Sprintissä on kesä- ja talvikisoja. Eri kilpailunjärjestäjien radat ovat erilaisia, on jäätä, soraa ja asfalttia, Halme kuvailee lajia.
Marttilassa ajettiin reilun neljän kilometrin rata, jolle lähdettiin puolen minuutin välein. Kelloa vastaan ajettiin kaksi erillistä kierrosta, joiden yhteisaika ratkaisi.
– Kisa meni oikein hyvin, pääsi ottamaan lisää tuntumaa autoon. Aurinkoinen sää suosi, ja Korpiahon rata oli hienossa kunnossa, Halme kertoo.
– Toisella kierroksella paikoitellen syventyneet urat toivat haastetta ajoon. Escortissa oli takana uudet piikkipyörät, jotka tuntuivat purevan jäiseen rataan hyvin ja pitoa löytyi riittävästi puhtaalla pohjalla.
Joni Halme oli oman luokkansa toinen ja kaksivetoisten 18/85. Kilpaluissa ajoi samaa autoa myös hänen vaimonsa Annukka Halme, joka vei luokkavoiton ainoana naisena.
– Sijoitusta tärkeämpänä hän piti sitä, että ajo sujui puhtaasti ja aika parani toisella kierroksella, ja ennen kaikkea sitä että oli hauskaa. Lisää kilometrejä vaan alle molemmille, niin eiköhän se vauhti sieltä kasva auton tullessa tutummaksi, Joni Halme sanoo.
Joni Halme on asunut samalla kylällä Perttelissä koko ikänsä. Lapsuudenkotiin on kilometri hänen perheensä nykyisestä talosta. Autoharrastuskin on jatkunut lapsesta asti.
– Kylän pojat yllyttivät, hän sanoo.
– Sain mahdollisuuden ajaa ja pääsin mukaan katselemaan kisoja. Sitten pitikin ruveta ajamaan kisoissa itse ja rakentamaan.
Kaveriporukka on säilynyt, ja Halme kertoo saavansa edelleen paljon teknistä apua. Itse hän puolestaan voi tarjota kavereille tilaa korjata autoa lämpimässä tallissa nosturilla. Vanhaan ulkorakennukseen tehdyssä autotallissa on ollut hyvä harrastaa tämän talven pakkasilla.
Autoista on tullut Halmeelle myös ammatti: hän työskentelee kuorma-autokorjaamossa.
Nyt valmistunut Escort on hänen ensimmäinen sprinttiautonsa. Aiemmin hän ajoi jokkista eli jokamiesluokkaa.
– Minulla on ollut muutama jokkisauto. Myin ne, ja niistä saadut rahat olen käyttänyt tähän, jota olen rakennellut pikku hiljaa sen mukaan kun työt ja vapaa-aika ovat antaneet periksi.
Auton rakentamiseen saa helposti uppoamaan ajan lisäksi rahaa, mutta jokamiesluokassa sitä ei kannata käyttää liikaa. Lajin ideana on, että kaikki autot ovat kilpailuissa myynnissä 1500 eurolla, jos joku haluaa ostaa.
Sprinttiautoa sen sijaan ei tarvitse myydä, vaan siitä voi tehdä pitemmällä tähtäimellä itselle mieluisan. Lajeissa on eroa myös kilpailupaikoissa.
– Jokkista ajetaan aina radoilla. Sprintissä pääsee ajamaan erilaisia pätkiä tietä, se on enemmän rallin tyyppistä, Joni Halme vertaa.
– Molempia ajetaan samalla porukalla. Tämäntyyppisiä autoja on tällä kylällä nyt neljä.
Katsotaanpa tarkemmin autoa. Siinä on monta erikoisuutta, joiden tarkoituksena on parantaa kisasuoritusta. Yksi niistä näkyy selvästi ulospäin: pinta ei ole peltiä.
– Pinta on vaihdettu lasikuituun, koska se on köykäisempää. Ainoastaan katto on vanha, Halme kertoo.
Hän aloitti projektin hankkimalla 1980-luvun Escortin korin, uudemman kahdesta korityypistä.
– Se on hiekkapuhallettu ja maalattu, ja sitten on soviteltu moottoria.
Escortin lasikuituisen konepellin alla murisee Volvon moottori. Halme valitsi sen, koska Volvon tekniikka oli hänelle ennestään tuttua. Tällainen yhdistely on kilpailuissa sallittua, kunhan noudatetaan sääntöjä moottorin kuutiotilavuudesta. Se on tässä autossa 2200 cc.
– Tällä pääsee noin 160 km/h, ja se riittää. Neljä vaihdetta on välistetty sen mukaan, Halme kertoo.
Hän esittelee moottoritilaa, jossa on edessä tyhjää. Jäähdytin on siirretty takakonttiin tuomaan takavetoiseen autoon lisää painoa taakse. Takakontissa ovat myös akku ja bensatankki.
– Etupäähän on sovitettu moottoripyörän jarrut. Se oli erilainen kokeilu, joka onnistui.
Vaikka kaikki olisi periaatteessa valmista, aina voi tulla yllätyksiä. Kilpailua edeltävä lauantai-ilta oli jännittävä:
-–Tuli pieni käyntihäiriö, jota korjailtiin koko ilta. Kisapaikallakaan auto ei toiminut täydellisesti, mutta ajamaan päästiin. Talli-iltoja on siis luvassa, että saadaan selville, missä vika on, Halme kertoo.
Kilpa-autossa on tietysti sääntöjen mukaiset turvakaaret. Turvavarusteet tarkastetaan ennen kisoja. Sprinttiä ajetaan yksin, joten autossa on vain yksi penkki. Entä missä on ratti?
Halme näyttää, että penkille melkein lattiatasoon ei pääse pujottautumaan, jos ratti on paikallaan. Siksi ohjauspyörä on irrotettavaa mallia.
Hän laittaa ratin paikalleen ja kiinnittää turvavyöt. Pitkän urakan jälkeen harrastukseen kuuluu nyt rakentamisen lisäksi ajaminen. Kumpi on parempaa?
– Molemmat, ja kaikkein parasta on yhteishenki, kun perhe ja kaverit ovat harrastuksessa mukana.
