Korona-ahdistuksen lääkkeet löytyvät läheltä – Salon Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja antaa vinkkejä selviytymiseen

0
Jos on huolissaan läheisen jaksamisesta, hyvä keino on soittaa ja kysyä, mitä kuuluu, vinkkaa Salon Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Tuula Stenström. Kriisikeskus Etapissakin asiakkaita kohdataan tällä hetkellä pääasiassa puhelimitse ja videon välityksellä sekä jonkin verran myös kasvokkain, turvatoimet huomioiden. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Alakuloinen mieli ja näköalaton olo. Koronapandemia on jatkunut jo kohta vuoden, ja poikkeusolosuhteet rajoituksineen ovat vaikuttaneet jokaisen elämään.

Pitkittyessään korona-aika on vaikuttanut myös yhä useamman ihmisen mielenterveyteen, mikä nähdään muun muassa Salon Mielenterveysseurassa ja Salon Kriisikeskus Etapissa.

– Eniten koronan vaikutus ihmisten mielenterveyteen näkyy valtakunnallisessa kriisipuhelimessa, jota hoitavat myös salolaiset työntekijät ja vapaaehtoiset. Marraskuun loppuun mennessä soittojen määrä oli lisääntynyt noin 40 prosentilla, kertoo Salon Mielenterveysseuran uusi toiminnanjohtaja Tuula Stenström.

– Puheluissa kuuluvat koronatartuntojen ja altistumisten pelot, huoli läheisistä, huoli konkursseista ja taloudellisesta selviytymisestä, tunteet yksinäisyydestä, hän luettelee.

 

Stenström toteaa, että ahdistuksen ja yksinäisyyden tunteet ovat tavallisia, kun ihmisten sosiaaliset kontaktit ovat vähentyneet.

– Ihminen tarvitsee sosiaalista vuorovaikutusta, se on kannatteleva tekijä, Stenström korostaa.

– Nyt on tärkeää pitää yhteyttä ystäviin. On hyvä olla pieni 3–4 hengen kaveriporukka, jonka kanssa voi tavata turvallisesti, ohjeistuksia noudattaen. Ja jos ei voi kohdata kasvokkain, pitää yrittää keksiä muita keinoja. Nyt kannattaa tarttua puhelimeen. Myös etäyhteyksiä ja sosiaalista mediaa voi hyödyntää, hän kannustaa.

Eräs tärkeä asia poikkeusoloista selviytymiseen on rutiineista kiinni pitäminen. Epävarmassa tilanteessa mielenterveyttä tukee, että säilyttää tavalliset toimet ja niiden aikataulun mahdollisimman samanlaisina kuin ennenkin.

– Herää aamulla ajoissa, pukee päälle, ruokailee ja käy nukkumaan säännölliseen aikaan, Stenström kuvailee.

 

Tärkeää olisi myös pitää oma mieliala positiivisena. Se voi olla nyt vaikeaa, mutta siihen pitäisi Stenströmin mukaan kuitenkin pyrkiä.

– Hankalia tunteita ja epävarmuutta voi tulla, mutta ne on vain hyväksyttävä. On yritettävä muistaa, että tämä tilanne ei jatku loputtomiin.

– Hyvää mieltä voi hakea esimerkiksi ympäristön tietoisella havainnoimisella ja etsimällä omasta arjestaan asioita ja tekemistä, joista nauttii. Myös ulos meneminen ja luonnossa liikkuminen virkistävät mieltä, Stenström neuvoo.

Toiset hakevat hyvää oloa ja huojennusta päihteistä, mutta se tie vie helposti ojasta allikkoon.

– Päihteiden käyttö tuppaa lisäämään ahdistusta ja pahaa oloa, Stenström muistuttaa.

 

Jos ahdistavat asiat tuntuvat pyörivän jatkuvasti mielessä, niitä voi hallita esimerkiksi pitämällä kerran päivässä huolihetken.

– Tarkoitus on varata tietty aika huolten ajatteluun, ja silloin voi kirjoittaa niitä vaikka ylös. Muuna aikana pyritään olemaan ajattelematta niitä asioita, Stenström vinkkaa.

Korona ei pääse helposti unohtumaan, sillä tiedotusvälineistä tulee jatkuvasti siihen liittyvää uutisointia. Jos kriisiuutisiin tuntee uppoutuvansa liikaa, kannattaa välillä pitää taukoa ja seurata uutisia vaikka vain kerran päivässä.

– Tietoa koronasta kannattaa myös lukea vain luotettavista lähteistä, Stenström muistuttaa.

 

Mutta vaikka kuinka yrittää tsempata, olo voi silti olla apea, kun ihmisiä ei voi tavata, mitään ei tapahdu, eikä tilanteen muuttumisen ajankohdasta ole tietoa.

Omasta pahasta olostaan voi tuntea myös syyllisyyttä, kun jotkut toiset porskuttavat läpi poikkeusolojen ilman mitään vaikeuksia. Stenström muistuttaa, että syyllisyyden kokeminen on täysin turhaa.

– Selviytymiskyky on erilainen eri ihmisillä, ja kyse on pitkälti biologiasta, hän sanoo.

– Mutta psyykkistä selviytymiskykyään voi vahvistaa eri keinoilla, kuten hakemalla keskusteluapua, etsimällä elämästä positiivisia asioita ja nauttimalla pienistä hetkistä. Alakulosta kärsivä voisi miettiä, mitkä asiat auttavat eteenpäin porskuttavaa kaveria jaksamaan, Stenström neuvoo.

Aika näyttää, milloin koronarajoituksia voidaan löysätä ja elämämme alkaa normalisoitua. Stenström huomauttaa, että paha olo saattaa tulla vasta myöhemmin, olojen helpottumisen jälkeen.

– Helpotus voi purkautua pahana olona, mutta sekin on ihan normaalia, eikä sitä pidä pelästyä.