Kuntien talous koheni hetkeksi koronatuilla – ehdokkaiden ei kannata luvata mitään, sanoo Kuntaliiton Minna Karhunen

1
Salon kaupunginjohtaja Tero Nissinen muistuttaa, että kun ylimääräiset koronatuet karsitaan pois, Salon kaupungin menot ovat tuloja suuremmat. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kuntavaaleissa ei kannata luvata yhtään mitään, neuvoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Hän viittaa tokaisullaan siihen, että kunnat ovat tehneet poikkeuksellisen hyviä tuloksia enimmäkseen siksi, että valtio on antanut niille koronan takia ylimääräistä apua. Tukea on saatu enemmän kuin mitä pandemia on vaikuttanut kuntien talouteen.

Syytä riemuun ei silti ole.

– Kunnissa on paljon kattamatonta alijäämää, ja edessä on heikkoja vuosia. Tuen on riitettävä pidemmälle kuin vain yhdelle vuodelle, sanoo Karhunen.

– Ainoatakaan kuntatalouden rakenteellista ongelmaa ei ratkaista kertaluonteisilla koronatuilla, eikä koronan loppulaskua edes tiedetä, säestää varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kuntaliitto esitteli keskiviikkona kuntien tilinpäätösten ennakkotietoja.

– Vuosi 2019 oli mittaushistorian huonoin, ja vuodesta 2020 toivottiin hengähdystaukoa, sanoo Karhunen.

Koronan takia kunnissa saatiin henkäistä helpotuksesta syvempään kuin odotettiin.

Ensimmäiset kuntatalouden koronahavainnot olivat sellaisia, että ”syöksytään synkkiin lukemiin”, sanoo Karhunen.

Yli puolet Suomen kunnista säästi henkilöstömenoista. Yt-neuvotteluja käytiin, ja joissain kunnissa otettiin käyttöön harvinainen palkanmaksun keskeytys. Niin tehtiin Salossakin.

Valtio reagoi nopeasti ja teki päätöksiä kuntien tukemisesta, ja nyt koko kuntatalous on tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Valtion tuet ovat kahden vuoden aikana yhteensä kolme miljardia euroa.

Valtionosuuksien lisäksi viime vuoden tilannetta paransi, että kunnat saivat aiempaa suuremman osuuden yhteisöveron tuotosta. Edelleen viime vuonna kunnille tilitettiin edellisvuonna tilittämättä jääneitä kunnallisveroja.

– Myös kuntien menot kasvoivat hyvin maltillisesti, eikä syömävelkaa otettu juuri lainkaan, sanoo Karhunen.

Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan koronatuista on päätetty niin monessa yhteydessä, että ”ei ole helppo listata, mikä kohdentui vuoteen 2020 ja mikä vuoden 2021 puolelle”.

– Myös koronamenetysten määrää on vaikea kaivella tilinpäätösten ennakkotiedoista. Tämä analyysi on vielä tekemättä.

Sen verran tiedetään, että menetykset ovat olleet sekä kunnissa että kuntayhtymissä kohtuullisen vähäisiä.

Salon kaupungin tilinpäätöksestä on tulossa positiivinen. Viime vuoden budjetissa ennakoitiin 14 miljoonan euron alijäämää.

– On hyvä pitää kirkkaana se, että kun ylimääräiset karsitaan pois, tilanne on ennallaan, sanoo kaupunginjohtaja Tero Nissinen.

Salossa ennallaan olo tarkoittaa, että menot ovat reippaasti tuloja suuremmat.

– Meillä on edelleen taloudessa noin 10 miljoonan euron rakenteellinen alijäämä

Nissisen mukaan viime vuoden hyvä tulos ei johdu pelkästään valtion tuista. Säästöä syntyi, kun palveluja suljettiin.

– Myös kustannuksia on hallittu. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö on ollut arvioitua maltillisempaa. Hyvä uutinen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä on, että viime vuodelta ei ole siirtymässä tälle vuodella kohtuutonta hoitovajetta.

Huhtikuun kuntavaaleissa valittava valtuusto aloittaa työnsä kesäkuussa. Ensimmäisiä asioita on muun muassa strategian teko.

– Minun tulokulmani on sellainen, että strategian kanssa samaan aikaan valmistellaan kestävän talouden ohjelmaa. Elinvoima- ja kärkihankkeiden rinnalla pitää tehdä palvelustrategia, joka on taloudellisesti hallittavissa, sanoo Nissinen.

Kuntaliiton Minna Karhunen kehottaa ehdokkaita olemaan lupaamatta mitään. Tero Nissinen on hieman sallivampi:

– Luvatkaa kohtuudella ja miettikää, millä lupaukset rahoitetaan.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Oispa korona ainainen
1 vuosi sitten

Vaikuttaa siltä, että korona on ollut Salolle siunaus.