Neljänneksen vähennys ilmastopäästöissä – Salossa päästövähennys jää keskiarvosta

6
Salossa kuoli maaliskuussa enemmän ihmisiä kuin syntyi.

Varsinais-Suomen uuden ilmastokartan mukaan maakunnan ilmastopäästöt ovat vähentyneet keskimäärin neljänneksellä (26%) vuosina 2007–2018.

Salossa vähenemiskehitys jää niukasti alle kuntien keskiarvon ja on reilu viidennes, 23 prosenttia. Suomen kaikkien kuntien keskiarvo päästövähennyksessä on 24 prosenttia.

Salon päästöt muodostavat 14 prosenttia koko maakunnan päästöistä, ja Turun seudun päästöt muodostavat yli 50 prosenttia.

– Kuntavertailut eivät tavallaan ole reiluja, sillä paljon riippuu kunkin kunnan elinkeinorakenteesta. Salon lukuja korottaa maatalous, jossa päästöväheneminen on ollut hitaampaa ja jonka tarkka laskeminen on vaikeaa, sanoo Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen.

Valonia on 25:n varsinaissuomalaisen kunnan yhteinen kestävän kehityksen organisaatio.

Leskinen korostaa, ettei myöskään ole relevanttia osoitella maataloutta sormella, sillä ruoka on jokaisen suomalaisen asia ja on tärkeää, että sitä voidaan tuottaa puhtaasti Suomessa.

– Peltoviljelystä aiheutuu päästöjä, ja peltoja on Salossa paljon. Maatalouden päästömittaus on keskimääräistä eikä peltokohtaisia tietoja ole saatavissa, Leskinen lisää.

Varsinais-Suomen päästöistä yli kolmannes aiheutuu lämmityksestä, neljännes tieliikenteestä, kymmenesosa kulutussähköstä ja 15 prosenttia maataloudesta.

Toinen suuri Salon kuntakohtaisia päästöjä kohottava tekijä on lämmitys ja etenkin vielä tällä hetkellä paljolti fossiilisia polttoaineita hakkeen lisäksi hyödyntävä kaukolämpö.

– Salossa ollaan jo tänä vuonna korvaamassa fossiilisia polttoaineita kierrätyskelvottoman jätteen poltolla kaukolämmön tuotannossa. Tämä tulee vähentämään kunnan päästöjä merkittävästi, Leskinen sanoo.

Vuonna 2018 julkaistun CO2-raportin mukaan Salon lämmitys ja kaukolämpö tuottivat kolmanneksen suuremmat päästöt kuin vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Saman tutkimuksen mukaan Salo oli 80 kaupungin ja kunnan tutkimuksessa peränpitäjä asukaskohtaisissa kasvihuonepäästöissä, tuolloin juurikin kaukolämpötuotannon turpeen, kivihiilen ja öljyn käytöstä johtuen.

Tilanne muuttuu jo tänä vuonna, kun Korvenmäen kaukolämpö- ja jätevoimalaitos aloittaa toimintansa: Lounavoiman mukaan kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt puolittuvat liki 50 000 tonnista noin 25 000 tonniin. Kevättalvella käynnistyvä jätevoimalaitos tulee tuottamaan noin 90 prosenttia Salon kaukolämpötarpeesta energiajätteillä.

Salolle on ominaista myös kaupungin laajuus ja taajamien moninaisuus.

– Hajanaisuus ja laajuus aiheuttaa haasteita, mutta se on myös mahdollisuus. Salossa ei kannattane suunnitella yhtä keskitettyä energia- ja muita ratkaisuja, vaan enemmänkin paikallisia ja pienempiä ratkaisuja, Leskinen sanoo.

Voi kysyä, lisääkö kasvava energiajätteen poltto Salossa kuntakohtaista hiilijalanjälkeä? Keskitetty maakunnallinen jätteenpoltto lisää Salossa liikennettä ja myös jätevoimala tuottaa päästöjä, joskin Lounavoiman mukaan uuden teknologian ansiosta savukaasujen puhdistus on sangen tehokasta.

– Korvenmäellä kehitetään myös hiilidioksidin talteenottoa savukaasuista, mikä on maailmankin mittakaavassa uraauurtavaa, Leskinen muistuttaa.

Valonian Riikka Leskisen mukaan ainakin muutama asia on selvä: jätteenkuljetukset eivät merkittävästi lisää Salon hiilijalanjälkeä, eikä lisää myöskään moottoritien ohikulkuliikenne. Jätteiden tuotto jää niiden syntymäkuntien tilastoihin ja jätekuljetukset jakautuvat alueperusteisesti.

– Jätteen polton päästöt jäävät Saloon. Samalla pitää muistaa, että vanhan fossiilisia polttoaineita käyttävän kaukolämpölaitoksen päästöt poistuvat. Ja kaikenlaiset kaukolämmön polttoaineet vaativat kuljetuksia, Leskinen sanoo.

Vaikka jätevoimalaitoksella saadaankin Salon päästöjä vähennettyä, ei jätteiden polttaminen ole sinänsä tavoiteltavaa.

– Tavoite on materiaalien uusiokäyttö. Toki on kestävämpää polttaa itse omat jätteensä kun viedä ne ulkomaille.

Salon kaukolämpöä tuotetaan vielä hetken Kärkän voimalaitoksessa, mutta pian Korvenmäen uudessa jätevoimalaitoksessa. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen

Valonian Riikka Leskisen mukaan muita tehokkaita toimia kunnissa yleisesti ovat energiatehokkuuden kehittäminen ja erillislämmitysratkaisujen muuttaminen vähäpäästöisiksi.

– Eli pois öljystä, ja tähän omakotitalojenkin omistajille on tarjolla avustusta.

Myös älykkään liikenteen, liikkumisen palveluiden sekä sähkölatausverkoston kehittäminen tuottaa nopeasti tuloksia.

– Maataloudessa tärkeää on monitahoinen yhteistyö ja se, että suomalainen ruokaketju pysyy elinvoimaisena. Yhtä ainoaa keinoa ei maatalouden päästöjen vähentämiseen ole, Riikka Leskinen sanoo.

Lähde: Varsinais-Suomen ilmastotiekartta – Tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2030 (Tammikuu 2021) -raporttia ovat olleet tekemässä Varsinais-Suomen liitto, Valonia ja Varsinais-Suomen ely-keskus.

Hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä

Varsinais-Suomen maakunnan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitevuotta on raportin mukaan valmius aikaistaa, kun tieto valittujen toimenpiteiden vaikuttavuuspotentiaalista lisääntyy.

Ilmastotiekartta listaa kymmeniä konkreettisia toimenpiteitä, millä tiekartta johtaa maaliin, hiilineutraaliuteen. Toimenpiteet jakautuvat eri sektoreille. Ne ovat energia, liikenne ja maatalous. Tiekarttaa päivitetään ja seuraavaksi tarkastellaan yhdyskuntarakenteeseen, rakentamiseen, maankäyttöön ja hiilinieluihin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä.

– Tiekartta on nyt tehty ja olen siitä ylpeä. Liikenne, maatalous ja energiakysymykset eivät ole helppoja, mutta olemme listanneet joukon konkreettisia toimenpiteitä, ja jos ne toteutetaan, niillä on todellista vaikutusta ilmastonmuutoksen hidastamiseen, toteaa johtaja Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.

Lue lisää ilmastokartasta 

6 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Että Mää Ihmettele
1 vuosi sitten

Salon keskusta on maantieteellisesti vaikeasti notkossa eli matalapaineen vallitessa savut ja pakokaasut ym epäpuhtaudet laskeutuvat alas notkoon.

Marko
1 vuosi sitten

Ilmastopäästöt eivät synny maan muodosta johtuen. Samat päästöt täällä syntyisi, vaikka Salo olisi kukkulan laella.

Missä se vihreä Salo on, mitä kaupungin strategiassa on vuosia mainostettu? On tainnut jäädä jalkoihin huonon taloudenpidon seurauksena.

Olli
1 vuosi sitten

Miten mahtaa käydä, kun jätteenpolttolaitos käynnistyy?

Marko
1 vuosi sitten
Reply to  Olli

Saastuttaa monta kertaa vähemmän kuin Vapo vanhassa sokeritehtaassa. Kaikki tieto löytyy kyllä sieltä netistä kun viitsii vaan hakea, ei tarvitse arvailla.

Repa
1 vuosi sitten
Reply to  Marko

Koko raportti on enemmän tai vähemmän arvailua, kuten haastateltavakin toteaa raportoinnin olevan vaikeaa ja epäreilua, kuitenkin raportin tulokset on saatu prosentin tarkkuudella.

Jutun lopuksi Elyn johtaja arvioi itse oman virastonsa työtä ja iloitsee sekä kehuu sitä. Eikö jonkun muun pitäisi arvioida sitä, ei hankkeen johtajan.

Kaikki tieto saattaa löytyä netistä, mutta sen todenperäisyyteen kannattaa suhtautua suurella varauksella.

Merkonomi
1 vuosi sitten
Reply to  Olli

Luulisi tulevan aika mustaa savua korsteenista, kun jätepussiemme polttoa ryyditetään polttoöljyllä – eikö öljyn poltosta pitänyt juurikin päästä eroon – ja sekaan nakataan esim loppuun käytettyjä renkaita höysteeksi.