Nuorten rohkeus puhua ja esiintyä ilahduttaa palkittua Kaisa Häkkistä

0
Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnolla, 35 000 eurolla, palkittu akateemikko Kaisa Häkkinen sanoo, että raha on mukava, mutta kunnia lämmittää enemmän. Kuva: Robert Seger

Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnolla palkittua emeritaprofessori, akateemikko Kaisa Häkkistä ilahduttaa nuorten rohkeus esiintyä ja puhua.

– Nuoret haluavat ja kykenevät esiintymään. Se on ilahduttava kulttuurin muutos. Nuorilla on paljon roolimalleja, eikä nykyopettaja ei ole enää hirmuinen auktoriteetti.

Hän sanoo, että on paljon nuoria, jotka hallitsevat suomen kielen koulussa hienosti. Silti he voivat vapaa-ajalla chattailla ja käyttää erilaista, lyhenteitä ja omia merkityksiä sisältävää some-kieltä.

– Siinä mielessä olen huolissani sosiaalisessa mediassa käytetystä kielestä, jos se jää ainoaksi tavaksi käyttää kieltä. Elämme järjestäytyneessä yhteiskunnassa, jossa annetaan esimerkiksi koronaohjeita. Pitää olla kyky ymmärtää ja kirjoittaa yleiskieltä, se koskee kaikkia, myös vanhempia ihmisiä.

Oma lukunsa ovat erikoisalojen kielet.

– Jos kuuntelen skeittaajia tai räppäreitä, sanasto on ihan outoa. Tai kun katsoin televisiosta tietokonepelikilpailua, en ymmärtänyt mitään. Huvittava tunne. Oppisin kyllä, jos harrastaisin lajia.

Suomen kielen uusista sanoista useimmat syntyvät yhdistämällä olemassa olevia sanoja yhdyssanoiksi. Toinen väylä on lainata sanoja muista kielistä. Monet lainasanat ovat yleiseurooppalaisia, ja kun koko maailma kommunikoi, sanoja on helppo lainata.

– Toivon, että suomen kieltä arvostettaisiin. Se ei ole pieni ja mitätön kieli niin kuin usein sanotaan, vaan kuuluu suurimpien kielten joukkoon. Maailman 7 000 kielestä suomen kieli on suuruusjärjestyksessä sijalla 160, Häkkinen toteaa.

Hänen kirjoittamansa, yli 1 600-sivuinen Nykysuomen etymologinen sanakirja ilmestyi vuonna 2004. Kulttuurirahasto luonnehtii kirjaa jokaisen suomen arkikielen käyttäjän aarrearkuksi.

Kirjan päivitetty ja täydenny versio on jo sähköisessä muodossa Helsingin yliopiston kielipalvelussa. Toiveissa on, että se saadaan pian myös Turun yliopistoon.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi 35 000 euron palkinnon Kaisa Häkkiselle kielen kerrosten kuorinnasta ja sanojen selityksestä.

Suurpalkinnon merkittävistä kulttuuriteoista saivat lauantaina myös pelimanni ja viulupedagogi Mauno Järvelä ja taidemaalari, professori Kuutti Lavonen .

Palkinnon perusteluissa Häkkisen akateemista uraa kielitieteen, fennistiikan ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen alalla kuvataan huikeaksi. Hän on kertonut suomalaisille, mitä kieltä käytämme ja mistä kielemme sanat tulevat.

– Palkinto on ainutlaatuisen suuri, ja Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yhteisö. Raha on mukava, mutta kunnia lämmittää enemmän, Häkkinen sanoo.

Haaveita palkinnon käyttämiseksi on vähän, mutta hetken mietinnässä sellainen löytyy.

– Oikein mukava loma lämpimässä paikassa perheen ja lasten perheiden kanssa.

Häkkinen on saanut tunnustusta työstään monta kertaa. Viime marraskuussa tasavallan presidentti myönsi hänelle akateemikon arvonimen.

– Minulle se merkitsi valtavaa, virallista tunnustusta, kun tutkija miettii aina, onko työllä merkitystä. Professoreista aina vitsaillaan, hän naurahtaa.

Kaisa Häkkinen jäi eläkkeelle 2015 Turun yliopiston suomen kielen oppiaineen esimiehen ja suomen kielen professorin virasta. Eläkkeellä hän ei suinkaan ole, vaan keskittyy vapaaseen tutkimustyöhön.

Tekeillä on Agricola-sanakirja. Sanakirjaan tulevat kaikki suomen kirjakielen isän käyttämät sanat, joita on noin 10 000. Monen vuoden työ on reilusti yli puolivälin.

Häkkinen on kouluttanut muutaman tutkijan suomen vanhimman kirjakielen tutkimiseen 1500-luvulta. Latinaksi ja ruotsiksi olevat kirjoitukset ovat Agricolankin teoksia vanhempia.

– Vanhimman kirjakielen tutkimusperinne oli katkeamassa. Se olisi ollut vahinko.

Tutkimustyön lisäksi on pienempiä töitä. Kaisa Häkkinen kirjoittaa artikkeleita eri teoksiin ja Tiedelehdessä on hänen Omat sanat -palstansa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Lilja-lehdessä julkaistaan hänen kolumnejaan.

– Eläkkeellä kukaan ei aseta rajoja minulle. Toivon, että ikää ja terveyttä riittää.

Kaisa Häkkinen

Suomen kielen emeritaprofessori, tieteen akateemikko.
Syntynyt Kouvolassa vuonna 1950, asuu Paimiossa.
Tutkinut suomen kielen kehitystä ja sanojen etymologiaa.
Työskennellyt useissa tehtävissä Turun yliopistossa, Åbo Akademissa ja Suomen Akatemiassa.
Jäi eläkkeelle 2015 Turun yliopistosta suomen kielen oppiaineen esimiehen ja suomen kielen professorin virasta.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2005 kirjasta Linnun nimi. Muita merkittäviä teoksia Nykysuomen etymologinen sanakirja ja Kielitieteen perusteet.
Professoriliitto valitsi Vuoden professoriksi 2007.
Tasavallan presidentti myönsi akateemikon arvonimen 2020.
Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinto 2021.