Lastensuojelu pelasti Susanna Salinin koulutyttönä, aikuisena hän hakeutui asiakkaaksi äitinä

0
Kaisa Oksanen (vas.) ja Susanna Salin valmistuivat lastensuojelun kokemuskumppaneiksi viime syksynä. – Haluamme hälventää pelkoja lastensuojelun toimenpiteitä kohtaan ja tuoda esille palvelun positiiviset puolet, sillä lastensuojelu on ihana asia. Aiemmin lastensuojelua varten on koulutettu kokemuskumppaneiksi huostaanoton läpikäyneitä nuoria toisten nuorten tueksi. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Salon, Turun, Kaarinan ja Naantalin lastensuojelupalveluissa kokeillaan uutta toimintamuotoa, joka nostaa asiakasvanhempien ääntä kuuluviin ja lisää heidän osallisuuttaan. Perhekuntoutuskeskus Lausteen koordinoima Asiakkaasta kumppaniksi -hanke koulutti syksyllä ensimmäiset kokemuskumppanit, jotka ovat itse vanhempina olleet tekemisissä lastensuojelun toimien kanssa. Salolaiset Susanna Salin ja Kaisa Oksanen valmistuivat yhdessä yhdeksän muun kanssa.

– Huostaanottoa tehtäessä lapsesta huolehditaan, mutta vanhempi jää kriisitilanteessa usein vaille tukea, Oksanen tietää.

– Kokemuskumppani tukee vanhempia ja pyrkii selvittämään tilannetta ymmärrettävästi molempiin suuntiin. Viranomaiset ja vanhemmat eivät välttämättä puhu samaa kieltä, joten väliin tarvitaan tulkki estämään väärinkäsityksiä.

Salin tietää, että sosiaalityöntekijän ammattikieli voi asiakkaasta kuulostaa täysin käsittämättömältä jargonilta.

– Kokemuskumppani on avuksi, koska hän näkee omien kokemustensa ansiosta tilanteet ja osapuolten viestit eri tavalla.

– Asiat eivät muutu voivottelemalla eivätkä kauhistelemalla, vaan toimimalla, sanoo Susanna Salin, joka haluaa muuttaa maailmaa kohtaaminen kerrallaan. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Susanna Salin otettiin huostaan lapsena, kun hän itse pyysi sosiaaliviranomaisia pelastamaan hänet perheeltään. Naiset pahoittelevat, että monesti lastensuojelu koetaan mörkönä, vaikka palvelulla nimenomaan suojellaan lapsia.

– Itse olisin kuollut lapsuudenkotiini, jos olisin sinne jäänyt. Olin kuullut koulussa sosiaalityöntekijöistä, ja 13-vuotiaana ymmärsin pyytää apua, Salin kertoo.

Hän oli onnellinen päästyään lastenkodin turvaan, jossa ei tarvinnut herätä päihdevanhemman huutoon eikä pelätä väkivaltaa. Päiviin tuli rutiineja ja tyttö sai keskittyä koulunkäyntiin.

Espoolaissyntyisen Salinin lapsuuden perheessä elämä oli kaoottista. Alkoholisti-isän elämäntapa aiheutti useita häätöjä ja muuttoja. Tämä vangittiin taposta, kun tytär oli kaksivuotias. Kuvaan tuli isäpuoli, joka hänkin oli alkoholisti, ja sama ralli jatkui. Perhe muutti Lappiin, jossa tyttö varttui kokien seksuaalista, fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa.

– Minua pidettiin menetettynä tapauksena, josta ei pitänyt tulla mitään, mutta elämä on ihmeitä täynnä ja lastensuojelun ansiosta nousin jaloilleni, Salin korostaa.

– Olin huostaan otettaessa rääkätty ja runneltu. Lastenkodin työntekijät olivat myötätuntoisia, hyväksyviä ja auttoivat arjessa. Rikkinäisen pikkutytön tähtihetkiä olivat ensimmäiset kehut. Ne ruokkivat hyvää kehitystä.

Salinin saamat traumat perheensä päihde- ja mielenterveysongelmista sekä monimuotoisesta väkivallasta aktivoituivat hänen omien lasten synnyttyä. Silloin hän oli lastensuojelun asiakkaana äitinä.

Salin on uhmannut kieltoja kertoa lapsuuden perheessään tapahtuneista asioista kellekään ja purkanut häpeän traumaansa pitkään.

– Asiat pitää kohdata, sillä vaikeneminen ylläpitää sukupolvien yli periytyviä ongelmia. Isoisäni tappoi itsensä, ja kuopukseni tappoi itsensä päihdepsykoosissa. Päihderiippuvuus periytyy.

Salin huokaa voivansa hyvin kerrottuaan kaiken. Hän on tehnyt voitavansa itsensä suhteen ja haluaa käyttää nyt voimavarojaan muiden hyväksi.

– Haluan kertoa voimatarinani niille, jotka kokevat kuolemanuhkaa tai hautovat itsemurha-ajatuksia.

Salin on käsitellyt kokemuksiaan terapiassa ja vertaisryhmissä. Kokemuskumppanina hän katsoo asiaa monesta perspektiivistä, sillä hänellä on kokemusta lastensuojelusta myös sosiaalityöntekijänä.

Salin on kouluttautunut koulunkäynninohjaajaksi, lähihoitajaksi, sosionomiksi ja sosiaalityön kandidaatiksi. Hän on työskennellyt sosiaalityöntekijänä perheiden kanssa sekä kunnallisella että yksityisellä puolella.

– Otsikoissa näkyvät yleensä vain lastensuojeluun liittyvät tragediat, ja siksi ihmisiillä on pelkoja lastensuojelun toimenpiteitä kohtaan. Haluamme tuoda palvelun positiiviset puolet esille, Kaisa Oksanen korostaa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kaisa Oksanen painottaa, että ratkaisut voidaan löytää avopalvelujen avulla, kunhan lastensuojelulliseen ongelmaan havahdutaan ennen kuin asioiden korjaaminen vaatii raskaita toimia. Hän sanoo itse aikoinaan hyötyneensä juuri avopuolen palveluista.

– Meidät ohjattiin lastensuojelutarpeen kartoituksen kautta perheneuvolaan, eikä meistä tullut pidemmälti lastensuojelun asiakkaita.

Alkoholistin ja narkomaanin läheisenä Oksasen elämään on mahtunut henkistä väkivaltaa, masennusta, ahdistuneisuutta ja paniikkikohtauksia. Eteen on tullut myös vauvan kuolema, avioero ja yksinhuoltajuus.

Oksanen on kerännyt lähes 20 vuoden työkokemuksen koulunkäynninohjaajana erityisluokissa, erityisluokanopettajan sijaisuuksissa ja musiikin tuntiopettajan töissä. Parhaillaan hän vetää Salon A-klinikalla läheisryhmää ja Somerolla sosiaalisen kuntoutuksen ryhmää.

Kokemuskumppanit ovat voineet vuoden alusta lähtien toimia lastensuojelun asiakasvanhempien vertaistukihenkilöinä. Heidät on koulutettu avuksi ja tueksi myös lastensuojelun ammattilaisverkostoille.

Neljä kuukautta kestävässä kokemuskumppanikoulutuksessa osallistujien oma tarina otetaan työvälineeksi. Samalla paneudutaan lastensuojelun lakiperusteisiin, arvoihin, etiikkaan ja palvelujärjestelmään. Puolivuosittain toteutettavaan koulutukseen on jatkuva haku. Hanke kestää vuoden 2022 loppuun.

Kuluvan kevään ajan hanke maksaa kumppaneiden palkkiot, mutta sen jälkeen kunnat saavat ostaa palvelun suoraan kokemuskumppaneilta. Myös hankkeen ulkopuoliset kunnat voivat hankkia palveluja. Lohjan kaupunki on jo tehnyt Susanna Salinin kanssa sopimuksen yhdestä asiakkaasta. Kaisa Oksasella on hankkeen kautta ensimmäinen asiakas Turussa.

Kokemuskumppanien työ on lähinnä asiakasvanhemman rinnalla kulkemista. Salin kehittää myös kokemuskumppanuuden dokumentointia.

– Tiedot päätyvät Kantaan, joten kirjausten on oltava eettisesti kestävää, läpinäkyvää ja vaikuttavaa tekstiä.

Salolaiset Kaisa Oksanen (vas.) ja Susanna Salin, jotka ovat keränneet lastensuojelun asiantuntemusta kokemuksillaan. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Salo lisää asiakasvanhempien osallisuutta

Salon vs. perhesosiaalityön päällikkö Birgitta Halmetkangas sanoo, että Salon oli luonteva osallistua Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeeseen, koska asiakkaiden osallisuuden lisääminen on jo pitkään ollut perhetyössä kehittämiskohteena.

– Tämä on yksi tapa lisätä asiakasvanhempien osallistumista entisestään. Vertaistukea tulee samankaltaisen prosessin läpi käyneiltä ihmisiltä.

Salossa vertaistukea on jo aiemmin hyödynnetty muun muassa sijoituslasten vanhempien ryhmässä ja lastensuojelun jälkihoidon asiakasraatitoiminnassa.

Salossa kokemuskumppanien käyttämistä on kaavailtu etenkin palvelujen nivelvaiheisiin kuten silloin, kun palvelutarpeen arvioinnista siirrytään lastensuojelun avohuollon asiakkaaksi.

– Siinä tulee väistämättä työntekijävaihdoksia, jolloin kokemusasiantuntijan käyttö voi olla avuksi ja vertaistuki hyödyksi.

Halmetkangas toteaa, että kaikki hankkeen puitteissa koulutetut ovat kuntien käytössä; eivät pelkästään omassa kunnassa asuvat kokemuskumppanit.

– Joskus voi olla parempikin hyödyntää muualla asuvia, joilla on etäisyyttä paikkakuntaan.