Peuroja kaatui enemmän kuin koskaan – ennätykset paukkuivat koko Suomessa

9
Metsäkauris on Suomen pienin hirvieläin.

Peurajahti ylitti tänä vuonna odotukset, ja samalla paukkuivat myös aiemmat ennätykset eläinten kaatomäärissä.

Suomen riistakeskuksen mukaan koko maassa kaadettiin syksyn jahdissa 69 000 valkohäntäpeuraa (valkohäntäkaurista), ja Varsinais-Suomessa luku nousi yli 22 500:n.

Vertailun vuoksi koko maan luku oli viime vuonna noin 60 000. Varsinais-Suomessa kaadettiin vuosi sitten runsaat 19 000 peuraa, ja sitäkin pidettiin huipputuloksena.

Lopulliset lukevat nousevat todennäköisesti vielä hiukan suuremmiksi, sillä jahti päättyi maanantaina. Saaliita on mahdollista ilmoittaa seitsemän vuorokautta sen jälkeen.

– Luku kasvaa ehkä sadalla, kahdella. Tämä on jo nyt uusi ennätys, ihan heittämällä, Suomen riistakeskuksen hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne arvioi.

Peura lisääntyy tehokkaasti, ja Varsinais-Suomessa kannan kasvu on ollut erityisen vauhdikasta hyvän ruokatilanteen ansiosta.

Peurojen aiheuttamien vahinkojen pienentämiseksi kaatolupia on myönnetty vuosi vuodelta enemmän.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa kaadettiin kaudella 2017–2018 noin 13 000 peuraa. Seuraavana vuonna määrä nousi 17 000:ään, sitten 19 000:ään ja yli 22 000:n.

Nyt päättyneellä jahtikaudella peurakannan kasvua yritettiin jarruttaa kaatamalla erityisesti naaraita. Siinä myös onnistuttiin.

– Vasojen osuus on 52 prosenttia, ja aikuisista peuroista 46 prosenttia oli uroksia. Tämä on hyvä tilanne. Vasoja tuottavia naaraita on saatu poistettua. Ihme on, jos tämä ei ala näky peurakannassa, Antti Rinne sanoo.

Hän sanoo odottavansa mielenkiinnolla Luonnonvarakeskuksen uutta arviota peurakannasta. Se julkaistaan viikolla 11.

Peurojen metsästystä on hankaloittanut viime vuosina lumen puute. Tänä vuonna lunta tuli hyvin tammikuussa, mutta metsästäjät eivät jääneet odottamaan sitä.

– Riistanhoitoyhdistyksissä on ollut ohjeistus, että aloitetaan jahti aikaisemmin. Metsästäjät myös toimivat näin: saalismäärät lähtivät heti alkukaudesta kasvamaan nopeammin kuin viime vuonna, Antti Rinne kertoo.

Peuroja jahdattiin alkusyksystä erityisesti teiden varsilta ja viljelymailta. Ajatuksena oli vähentää peurakolareita ja peurojen aiheuttamia haittoja viljelyksille.

– Tästä on ollut hyötyä esimerkiksi liikenteelle loppuvuoden aikana, Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö sanoo.

Peurajahdissa on Perkkiön mukaan nähtävissä tapakulttuurin muutosta. Vanha metsästysperinne on ajalta, jolloin peuroja ammuttiin murto-osa nykyisestä määrästä.

Nykyisiin lupamääriin yltääkseen metsästäjien on aloitettava jahti jo alkusyksystä. Seuroihin on otettu mukaan uusia metsästäjiä, ja suuret seurat ovat järjestäneet jahteja myös vieraille.

– Korona haittasi suuria jahteja, jotka olivat jo viriämässä. Tiedän, että Salon seudullakin useampi iso seura on tehnyt päätöksen, ettei vieraita kutsuta jahtiin tänä vuonna ollenkaan, Perkkiö kertoo.

Toiminnanohjaajan mukaan paikalliset riistanhoitoyhdistykset tekivät hyvää työtä. Kaatolupien käyttäminen 90–95 -prosenttisesti on hänen mielestään ”maksimaalinen suoritus”.

– Täytyy huomioida, että lupia lisättiin selkeästi viime vuodesta. Väittäisin, että nämä rupeavat olemaan käytännössä maksimiprosentteja. Sataan prosenttiin luvista harva yltää.

Kaatomääriä Salon seudulla

  • Salon seudun riistanhoitoyhdistys: 1407 valkohäntäpeuraa, 95,6 % kaatoluvista
  • Someron riistanhoitoyhdistys: 1308 peuraa, 95,5 %
  • Kiskon piirin riistanhoitoyhdistys: 1223 peuraa, 91,1 %
  • Perniön seudun riistanhoitoyhdistys 789 peuraa, 87,0 %
  • Yhteensä 4727 valkohäntäpeuraa.
  • Luvut eivät ole lopullisia, sillä saalismääriä voi ilmoittaa seitsemän vuorokauden ajan jahdin päättymisestä.

Lähde: Suomen riistakeskus

 

Artikkelin kuvan kuvatekstiä muokattu 18.2.2021 klo 10.35: kuvassa on metsäkauriita, ei peuroja.

9 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Peurat kuriin
1 vuosi sitten

Peurakanta jatkaa silti kasvuaan. Järjetön talviruokinta pitää kieltää. Metsästysseurat kaipaavat vain riistavarmuutta, niillä ei ole enää keinoja tai haluja ratkaista ongelmaa.

Peurojen aiheuttamat tuhot liikenteelle, puutarhoille, metsille ja ihmisille (punkit) ovat tolkuttomia.

Pete
1 vuosi sitten
Reply to  Peurat kuriin

Onneksi ainakin vielä toistaiseksi päätökset näistä asioista perustuvat faktoihin eikä mutu-tuntumaan ja kauhukuvien maalaamiseen.

Katsokaa tilastoja
1 vuosi sitten
Reply to  Pete

Fakta on eläinonnettomuuksien määrä, joka kasvaa vuosi vuodelta.

Urpo
1 vuosi sitten
Reply to  Pete

Jos tarkkoja ollaan, päätökset nimenomaan eivät perustu faktoihin, vaan yleensä alimitoitettuihin kanta-arvioihin. Tietoja peurojen määristä korjataan tilastoihin takautuvasti parin vuoden viiveellä, kun tarkempaa tietoa kannoista saadaan. Mutta ne tiedot eivät siis vaikuta kaatolupien määriin.

Tällä hetkellä täkäläiset metsästäjät urakoivat tosissaan peurojen määrän kasvun pysäyttämiseksi. Sitä työtä ei kenenkään kannata kadehtia. Kiinnostus pitää suunnata siihen, mikä on mahdollistanut tilanteen kehittymisen nykyiseksi eli mitä muutoksia yhteiskunnassa tarvitaan. Miksi riistapolitiikan tavoitteena on levittää tämä vieraslaji yhä uusille alueille Suomessa ja vahvistaa sen kantoja pahimpien tihentymäalueiden ulkopuolella. Ja miksi esimerkiksi luontojärjestöt ovat asiasta hiljaa.

Marko
1 vuosi sitten
Reply to  Urpo

Täkäläiset metsästäjät voisivat lopettaa vaikka aluksi talviruokinnan, ja luontojärjestöt eivät metsästä.

Noihin paikkakunnan metsästysporukoihin on todella vaikea päästä, ovat vissiin korvamerkinneet kaiken riistan itselleen ja sukulaisilleen. Ei ihme, että seurat ukkoutuvat ja keski-ikä on sitä luokkaa, että metsästys onnistuu vain ruokintapaikoilta, kun jalka ei kanna.

Ei se ole minkään politiikan seurausta se kannan leviäminen, ammutaan liian vähän ja vääriä yksilöitä, metsästetään valikoidusti.

Urpo
1 vuosi sitten
Reply to  Marko

Luontojärjestöt ottavat herkästi kantaa esimerkiksi metsätalouteen, vaikka eivät metsiä hakkaa. Peurojen määrän kasvu ja sen seuraukset luonnolle eivät kuitenkaan kiinnosta. Haitallista vieraslajia kun ei voi torjua kieltämällä eläinten tappamista. Se on järjestöille ylitsepääsemätön ongelma, jonka selvittämisessä luonto ei ole tärkeysjärjestyksessä ykkönen. Peurojen, kuten myös hirvien kanta on nimenomaan riistapolitiikan seurausta. Linjaukset tehdään maa- ja metsätalousministeriössä. Tässä onkin konkreettinen esimerkki epäonnistuneen politiikan seurauksista. Kannatusongelmiensa parissa painiva keskusta ei ole halunnut tai kyennyt sitä ratkaisemaan, vaikka pitää valtaa ministeriössä. Sen sijaan puolue on johdonmukaisesti torjunut muiden ratkaisuyritykset. Nähtäväksi jää, miten syvälle pitää mennä, jotta asenne puolueessa muuttuu. Metsästäjien nimittely niin pahasti ukkoutuneiksi,… Lue lisää »

Marko
1 vuosi sitten
Reply to  Urpo

Metsästysseurat ovat aivan itse, telkkaria myöten sanoneet ukkoutuvansa. Ruokintapaikalta metsästys on lahtausta ei metsästystä, ota selvää. Urpon pitäisi sisäistää sellainen asia, että mielipide ja totuus ovat kaksi eri asiaa.

Peurakannan saa vähenemään kahdella tavalla, sallitaan ympärivuotinen metsästys tai sitten siihen iskee jokin tauti kuten hylkeeseen aikoinaan. Vai onko mielessäsi joku poliittinen päätös, millä peura poistuu noin niin kuin itsekseen, muuttaa vaikka naapuriin?

Urpo
1 vuosi sitten
Reply to  Marko

Nyt meni kommentointisi sen verran mustavalkoiseksi, etten jatka keskustelua.

Mölö
1 vuosi sitten
Reply to  Peurat kuriin

Tämä on alkuun ihan hyvä yritys. Seuraavaksi sitten puolittamaan jäljelle jäänyt kanta ja senkin jälkeen reipasta metsästystä. Jos ei onnistu, niin jostakin virus, joka rupeaa rajusti tappamaan näitä vahingon aiheuttajia.

Kumma, ettei tätä ylisuureksi paisunutta kantaa saada aisoihin.