Pohjoismainen hiihtolaji – Keski- ja Etelä-Eurooppa roikkuu maastohiihdossa sprintterien varassa

0
Mitä perinteisemmällä tavalla maastohiihtomatkaa hiihdetään, sitä kauemmaksi keskieurooppalaiset tällä hetkellä jäävät. Kuvassa Suomen Perttu Hyvärinen. (kuvat: Lehtikuva/AFP)

Suomalaisille rakkaassa maastohiihdossa on nähty viime vuosikymmenien aikana erilaisia ilmiöitä.

1990-luvun alussa italialaishiihtäjät nousivat yhtäkkiä maailman kärkeen viestijoukkueellisilla sekä miehissä että naisissa. Vuoden 1999 MM-kotikisoissa oli Itävallan miesjoukkueen vuoro.

2000-luvun alkua leimasi Lahden MM-dopingkisojen lisäksi espanjalaistuneen Johann Mühleggin käryolympialaiset Salt Lake Cityssä 2002. Suomen dopingtapausten pölyjen jälkeen oli saksalaisilla omat menestysvuotensa etenkin miesten joukkueen osalta.

Myös Tshekistä löytyi Katerina Neumannovan ja Lukas Bauerin kaltaisia yksittäisiä tähtiä. Sveitsin Dario Colognan olympiamenestys on huimaa luokkaa. Itse asiassa Cologna (5 kultaa+2 hopeaa) on 2010-luvun arvokisojen mitalitaulukossa Suomen edellä, vaikka mukaan lasketaan mäkihyppy ja yhdistettykin.

Italia, Itävalta, Saksa, Tshekki ja Sveitsi on mainittu. Mikä yhdistää näitä kaikkia maita 2020-luvun maastohiihdossa? Se, että menestys rajoittuu vapaan hiihtotavan sprintteihin.

Maastohiihto on palannut yhä enemmän yläkäsitteensä mukaiseksi pohjoismaiseksi hiihtolajiksi. Varsinkin, jos muuttaa käsitteen pohjoiseurooppalaisuuteen ja ottaa mukaan Venäjän.

Mitalilajien osalta torstaina alkavissa MM-hiihdoissa nämä maat saavuttavat henkilökohtaisen mitalin normaalimatkoilta vain jättiyllätyksellä. Tilannetta symbolisoivat hyvin Cologna ja Ranskan Maurice Manificat . Nämä 34-vuotiaat urheilijat ovat Keski- ja Etelä-Euroopan viimeisiä mohikaaneja distanssihiihtojen menestyjinä.

Kun Ruotsi, Norja ja Suomi olivat poissa joulukuisista maailmancupin osakilpailuista, mullistui kisojen kulku täysin. Silloin heijastui venäläisten ylivoima muuhun Eurooppaan ja huomattiin, kuinka paljon Norjan puuttuminen oikein näkyykään.

Norjalaiset voittivat kaksi vuotta sitten MM-kisoissa yhdeksän maastohiihtomatkaa yhdestätoista. Nyt Venäjä (lue: enimmäkseen Aleksander Bolshunov) on tullut mukaan saaliinjaolle ja Ruotsilla on naisten hiihdossa mahdollisuus useampaan kultamitaliin.

Yksikin Keski- ja Etelä-Euroopan maailmanmestaruus olisi yllätys missä tahansa kisassa. Parhaat mahdollisuudet siihen ovat Slovenian Anamarija Lampicilla naisten sprintissä sekä Ranskalla ja Italialla miesten parisprintissä.

Jos laji etenee joskus vapaaseen hiihtotapaan perustuvaksi ja entisestään sprinttityyppisiä ominaisuuksia painottavaksi urheilumuodoksi, saattaa Pohjoismaiden ja Venäjän ulkopuoleltakin riittää innostus ja resurssit satsaamiseen. Muussa tapauksessa maastohiihto tulee olemaan jatkossa yhä norjalaisempi hiihtolaji, voimakkuudeltaan kulloisestakin venäläisten kilpailukieltotilanteesta riippuen.

Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisojen kautta aikain mitalitaulukko

Suomi pysyy vielä pitkään toisena

Suomi pysyy vielä pitkään MM-hiihtojen kautta aikain mitalitilaston kakkossijalla. Etumatka Ruotsiin on niin suuri sekä kultamitaleissa että arvometallien kokonaismäärässä, ettei Ruotsi saavuta sitä eroa kovin nopeasti kahden vuoden välein järjestettävissä kisoissa.

Toki Venäjä menisi todennäköisesti ensi viikolla Suomen ohi, mikäli sen tuloksiin laskettaisiin myös Neuvostoliiton edesottamukset. Myös Venäjän menestys tulee kuitenkin tällä hetkellä vain maastohiihdosta, joten sekään ei kiri Suomea kiinni erityisen nopeasti.

Norjan ylivoima näillä näkymin vain korostuu. 2010-luvulla se saavutti pohjoismaisten hiihtolajien aikuisten arvokisoissa 68 kultamitalia. Muu maailma ylsi olympialaisissa ja MM-kisoissa yhteensä 93 kultaan.

Vaikka historian mitalitaulukon järjestykset eivät hetkeen muutu, vaihtuu koostumus kuitenkin pikkuhiljaa. Pitää muistaa, että naisten mäkihypyssä on Oberstdorfissa jo täsmälleen yhtä laaja kisavalikoima kuin miehilläkin. Se tarkoittaa tämänhetkisten mäkihypyn hallitsijamaiden nousua vähitellen myös näissä kokonaistilastoissa.

Naisten yhdistettyä ei nähdä vielä Pekingin olympialaisissa. Myös siinä lajimuodossa Suomi on kuitenkin toistaiseksi lähinnä lähtökuopissa.

POHJOISMAISTEN HIIHTOLAJIEN MITALITAULUKKO 2010-LUVULLA

Olympialaiset ja aikuisten MM-kisat

Norja 68+37+43=148
Saksa 27+23+13=63
Ruotsi 14+26+14=54
Itävalta 13+16+17=46
Puola 8+7+8=23
Venäjä 7+19+16=42
Sveitsi 7+1+2=10
Ranska 6+2+11=19
Suomi 4+5+12=21
USA 4+5+4=13
Kanada 2+1+2=5
Italia 1+7+3=11
Slovenia 0+3+5=8
Tshekki 0+1+2=3
Viro 0+1+0=1
Kazakstan 0+0+2=2

Saksa (kuvassa Vinzenz Geiger) kulkee yhdistetyn eturintamassa.

Mäkihyppy menee pois Pohjois-Euroopasta

Mäkihyppy ja osin myös yhdistetty kulkevat vastaavasti kovaa vauhtia poispäin pohjoiseurooppalaisista hiihtolajeista. Pohjoismaista ja Venäjästä näissä lajeissa menestyy suuremmalla volyymillä enää – tietenkin – Norja.

Ruotsalaisia ei ole enää aikoihin ollut kiertämässä miesten mäkihypyn tai yhdistetyn maailmancupin osakilpailuja, ja suomalaisten laskeva trendikin tunnetaan. Venäläiset ovat puolestaan pudonneet miltei pois yhdistetyn kartalta.

Mäkimaailman menestyjät löytyvät tätä nykyä molempien sukupuolten osalta Norjasta, Sloveniasta, Saksasta, Japanista, Itävallasta ja Puolasta. Kahtiajako alkaa olla täydellinen, sillä maastohiihdossa nämä maat ovat Norjaa lukuun ottamatta pudonneet pelistä lähes täysin.

Miesten mäkihypyn(kin) tämän hetken paras urheilija tulee Norjasta, Halvor Egner Granerud.
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments