Salo seutukuntineen on Suomen kolmanneksi yrittäjäystävällisin

6
Salo oli sekä kaupunkina että seutukuntana vertailun Suomen kolmanneksi paras. Edellisessä listauksessa (2019) Salo oli seitsemäs ja kuudes. Salon sijoitus seutukuntavertailussa vuonna 2017 oli kahdeksas.

Salon seutukunta on Suomen kolmanneksi yrittäjäystävällisin. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton Kuntaranking 2021 -tutkimuksessa.

Salo on myös kolmanneksi paras kaupunki saman tutkimuksen materiaaleihin perustuvassa listauksessa. Mukana vertailussa on Suomen 20 suurinta kaupunkia.

– Salon seutu on yksi kovimpia nousijoita tämän vuoden tutkimuksessa, totesi EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen.

EK:n Kuntaranking-tutkimus tehdään kahden vuoden välein. Edellisessä tutkimuksessa vuonna 2019 Salon sijoitus oli kuudes. Vuonna 2017 Salo sijoittui kahdeksanneksi.

Kaupunkikohtaisessa rankkauksessa Salo sijoittui vuoden 2019 tutkimuksessa seitsemänneksi.

EK toteaakin Salon ja Salon seutukunnan tehneet lähivuosina vahvaa ja tasaista nousua kohti kärkeä.

Salon seutukuntaan kuuluu Salo ja Somero.

Tutkimuksen mukaan Salon seutukunta sijoittuu yhdeksi koko maan korkeimman yrittäjyysaktiivisuuden alueeksi. Muuten parannusta yrittäjäystävällisyydessä on ollut kaikilla osa-alueilla verrattuna edellisiin tutkimuksiin.

Salon kohdalla on EK:n aineiston perusteella myös nähtävissä se, että yrittäjien tyytyväisyys kuntapäättäjiin on parantunut kaikilla mittareilla. Samalla tutkimuksen yleistuloksena todetaan, että kriittisyys kuntapäättäjiä kohtaan on yrityksissä noussut. Tässä on Salossa EK:n tulosten mukaan kuljettu vastavirtaan.

– Yleisesti voi sanoa, että voimakkain tyytymättömyys kohdistui julkisen sektorin ja yritysten väliseen työnjakoon palveluntuotannossa, toteaa EK:n Jari Huovinen.

Vertailussa oli mukana 25 seutukuntaa. Seinäjoki oli sekä yrittäjäystävällisin seutukunta että kaupunki. Rauma oli tänä vuonna Seinäjoen kova haastaja: kahden parhaan seutukunnan ero mitattiin Huovisen mukaan desimaaleissa.

Seinäjoki ja Rauma saivat seutukuntavertailussa 75 pistettä, Salon pistemäärä oli 70. Neljäntenä tutkimuksessa oli Turun seutukunta 69 pisteellään.

Yrittäjyysystävällisten kaupunkien listauksessa Salon edelle toiseksi kiilasi Espoo, joka säilytti kakkospaikkansa. Turku oli kaupunkivertailussa vasta yhdestoista.

 

EK:n tutkimus ei perustu pelkästään mielikuviin eikä mielipiteisiin. Kaksi kolmasosaa analyysistä perustuu tilastollisiin muuttujiin ja kolmasosa yritysjohtajien vastauksiin.

– Tutkimuksen tarkoitus on kirittää, ei kritisoida, totesi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tutkimuksen julkistuswebinaarissa.

Häkämies listasi joukon EK:n toiveita kuntapäättäjille. Kärjessä oli toiveet avata palvelutuotantoa markkinoille, vähentää digitalisaation kautta byrokratiaa ja lisätä kaavoituksen tehokkuuden kautta investointeja ja yrittäjyyttä koko maahan.

– Kunnilla on myös iso rooli tuotekehitysalustoina. Omilla hankinnoillaan kunnat voivat viedä uutta teknologiaa eteenpäin, Häkämies sanoi.

EK:n kyselyyn vastasi 2 117 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita Suomessa on noin 85 000.

– Tärkeintä on tunnistaa ne konkreettiset tekijät, joita yrittäjät kunnissa arvostavat: sujuvuus, byrokratian vähäisyys, yrittäjien kuuleminen ja vuoropuhelu, yrityspalveluiden tasapuolinen tarjonta ja kuntayhtiöiden asema ja niiden sitoutuminen reilun pelin sääntöjen noudattamiseen, EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Tuomas Pere totesi.

Kuntaranking-tutkimus paljastaa silmiinpistäviä maantieteellisiä eroja. Kärkikymmeniköstä puolet seutukunnista sijaitsee läntisessä Suomessa. Sen sijaan Itä-Suomen seutukunnat Joensuuta ja Ylä-Savoa lukuun ottamatta sijoittuvat vertailussa kauas kärjestä.

Peränpitäjänä vertailussa ovat jälleen Kymenlaakson entiset metsäteollisuuden mahtialueet, Kouvola ja Kotka-Hamina.

 

Kaupunginjohtaja Tero Nissinen: Nousu pistesijoilta mitalikantaan kannustaa ykköseksi 

Salon kaupunginjohtaja Tero Nissinen pitää Salon nousua kolmanneksi EK:n

kuntarankingissä kannustavana.

– Hienoa, että Salo on noussut pistesijoilta mitalikantaan. Se on porras eteenpäin kohti tavoitetta olla Suomen vetovoimaisin ja yritysystävällisin kaupunki ja seutukunta, Salon kaupunginjohtaja Tero Nissinen sanoo.

– Hienoa, että Salo on noussut pistesijoilta mitalikantaan. Se on porras eteenpäin kohti tavoitetta olla Suomen vetovoimaisin ja yritysystävällisin kaupunki ja seutukunta, Nissinen sanoo.

Salon elinkeinopoliittisen ohjelman visiona on olla Suomen yritysystävällisin kunta. Tavoite on kirjattu vuonna 2018 Salon kaupungin ja yrittäjäyhdistysten väliseen sopimukseen.

– Samalla tämä tarkoittaa, että rima nousee yhä korkeammalle, Nissinen lisää.

Salon eväskassissa on Nissisen mukaan hyvät eväät ja Salossa mahtava määrä kasvuhakuisia yrityksiä. Tavoitteen saavuttamiseksi ei ole kuitenkaan olemassa taikatemppuja, vaan podiumin keskipaikka pitää ansaita työllä.

– Tekemisen systematiikkaa ja intensiteettiä pitää sinnikkäästi polkea eteenpäin. Voimme kehittyä varmasti hankinta-asioissa ja kaavoituksessa, muuten tulee toimia Salon sloganin mukaisesti: Joka päivä parempi. Sillä haastetaan Seinäjoki ja Rauma, Nissinen sanoo.

Salon Yrittäjien Alanko: Avain on asioimisen helppoudessa

Salon Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Jukka Alanko pitää tulosta positiivisena ja kannustavana, mutta lisää, ettei Salo eikä etenkään Turku pärjänneet Salon Yrittäjien omassa kyselyssä ihan samoille sijoille.

– Meillä on kaupungin kanssa sama päämäärä, olla Suomen yrittäjäystävällisin kunta. Tavoite on kova, mutta ansaittavissa, Alanko sanoo.

Tavoite saavutetaan tekemällä kaupungin ja yrittäjien yhteistyöstä vielä joustavampaa.

– Avainsana on asioimisen helppous. Sitä kautta Salo tulee olemaan sekä yrittäjäystävällisin että asukasystävällisin paikkakunta Suomessa. Yrittäjien ja asukkaiden intressit ovat lopulta melko samankaltaisia.

EK:n vertailun tulos on hyvä, mutta ykkössija avaisi vielä parempia markkinointimahdollisuuksia:

– Se olisi paras mahdollinen vetovoimatekijä uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelemiseksi. Eikä se maksa mitään, Alanko sanoo.

Alangon mukaan työkaluksi riittää pitkälti oikea asenne.

– Tekemisessä pitää olla meininki, että tämä onnistuu. Viime kädessä kaikki on kiinni ihmisistä ja asenteista, Alanko sanoo.

6 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Ulkopuolinen yrittäjä
1 vuosi sitten

Tuliko lisäpisteitä siitä kun huolehditaan näkyvästi parkkipaikoista.

heti tapahtuu
1 vuosi sitten

Siinä on hyvä uuden kaupunginjohtajan paistatella.

Lähempään tarkasteluun
1 vuosi sitten

Yrittäjäystävällisyys olisi tarpeen pilkkoa pienempiin osatekijöihin, jotta se kertoo eri alan yritysten toimintaedellytyksistä alueella. Viennin, teknologian ja terveydenhuollon näkökulmasta yrittäjäystävällisyys voi olla kovin erilaista kuin esimerkiksi matkailun ja rakennusalan, jotka edellyttävät joustavaa kaavoitusta sekä nopeita lupapäätöksiä.

Valtakunnanihmettelijä
1 vuosi sitten

Varmaankin kyse on todellakin ”seutukunnasta” pikemmin kuin Salon kaupungista. Vai mitä pitäisi ajatella siitä että esimerkiksi jokirannan paviljongin ponnekkaimpia vastustajia olivat Salon yrittäjät…

Tammisiltalainen
1 vuosi sitten

Tuo on mielestäni liikaa yleistetty. Kyse on etenkin eräästä yrittäjästä, joka käyttää Salon Yrittäjät ry:tä omien tavoitteidensa ajamiseen. Salo todella tarvitsisi toisen yrittäjäyhdistyksen, eli dynaamisuutta näiden jämähdyttäjien sijaan.

Paviljonki?
1 vuosi sitten

Kuinka huonoja ne muut sitten ovatkaan?