Salossa kylmin helmikuu 25 vuoteen – ”Meille on parempi, mitä pidempään kylmyys ja lumisateet jatkuvat”

0
Kokkilan lossiväylällä oli pakkasta torstaina -17 astetta. Helmikuu on ollut toistaiseksi yksi Salon mittaushistorian kylmimmistä.

Helmikuu on ollut Salossa yhtä kylmä viimeksi 25 vuotta sitten. Tuolloin elettiin alkuvuotta 1996, jolloin helmikuun 18 ensimmäisen päivän keskiarvolämpötila asettui -12,56 asteeseen. Tänä vuonna vastaava lukema on -12,17 astetta.

Kireät pakkaset ovat työllistäneet muun muassa hinausalan yrittäjiä, joille alkuvuosi onkin ollut tavallista sesonkiaikaa kiireisempi. Halikon Hinauksen yrittäjä Rauno Nikander laskee, että noin 70 prosenttia hälytyksistä on liittynyt autojen kylmäkäynnistykseen.

– Autojen jäätymisiä on ollut aika vähän, mutta sen sijaan kylmäkäynnistyksissä on käyty auttamassa paljon, Nikander kertoo.

Koko alkuvuoden keskilämpötila Salon keskustan kupeessa sijaitsevalla Kärkän mittauspisteellä on ollut 18. helmikuuta mennessä -7,13 astetta. Silläkin lukemalla ylletään viime vuosikymmenien vertailussa korkealle, sillä 2000-luvulla viileämpiä alkuvuosia on samalla aikajaksolla ollut ainoastaan vuosina 2003 ja 2010, jolloin keskilämpötilat asettuivat -8,41 (2003) ja -10,12 asteeseen (2010).

Kylmyydestä huolimatta junat ovat kulkeneet Turku–Helsinki-välin rantaradalla pääsääntöisesti aikataulussa. VR:n täsmällisyyspäällikkö Jonas Erikssonin mukaan se ei ole lainkaan itsestäänselvää tällaisena talvena, jolloin lunta ja kireitäkin pakkasia on riittänyt.

– Rantaradalla liikennöi yli 600 junaa kuukaudessa ja pitkälti yksiraiteisena se on valitettavasti altis liikennehäiriöiden kertautumiseen, hän miettii.

Suurin ongelma junien näkökulmasta ei ole välttämättä kireä pakkanen, vaan raiteille tuiskuava lumi.

– Pakkanen vaikuttaa muun muassa kaluston paineilmalaitteisiin, jotka tuovat haasteita esimerkiksi ovien toimintaan. Rataverkon osalta häiriöitä aiheuttavat vaihdeviat ja liikenteenohjauslaitteiden häiriöt. Tuiskulumi voi pakkautua vaihteiden kielien väliin, ja ongelmia voi esiintyä myös vaihteiden lämmityksessä, Eriksson kertaa ja muistuttaa samalla, että rataverkostosta huolehtii VR:n sijaan Väylävirasto.

Edellinen keskiarvolämpötilaltaan plussan puolelle jäänyt vuorokausi on ollut Salossa tammikuun 26. päivä, joten yhtäjaksoinen pakkaspäivien jakso on lauantaina jo 25 päivän mittainen. Sekin on poikkeuksellisen pitkä jakso 2000-luvun otannalla.

Vaikka vuosi on alkanut keskimäärin kylmästi, ovat pakkasennätykset jääneet kaukaiseksi haaveeksi. Toistaiseksi tämän talven kylmin lukema on saatu Kärkän mittauspisteeltä 15. tammikuuta (-26,3 astetta). Mittaushistorian matalin lukema on helmikuun 3. päivältä vuodelta 1966, jolloin elohopea laski -37,5 asteeseen. Mittaushistoria Kärkän sääasemalla ulottuu vuoteen 1936 asti.

Ääriolosuhteet ovat vähentyneet Salossa viimeisen 70 vuoden talvien aikana selvästi, ainakin jos mittatikkuna pidetään huippukireitä pakkasia. Esimerkiksi tänä talvena on mitattu vähintään -25 asteen lukemat kahtena päivänä, kun taas vielä 1960- ja 1970-luvuilla oli tavallista, että yli 25 asteen pakkasia noteerattiin vuositasolla 10–20 päivänä. Edellinen superkylmä jakso osuu talvelle 2010–11, jolloin yli 25 asteen pakkaslukemia mitattiin Kärkässä 13 eri päivänä.

Vaikka talvet ovat nyt keskimäärin leudompia kuin vuosikymmeniä sitten, hyytyy autoja teiden varsille Rauno Nikanderin mukaan nyt jopa enemmän kuin vielä 2000-luvun alkupuolella.

16 vuotta hinausalan yrittäjänä työskennellyt Nikander näkee, että autojen pakkaskestävyys on mennyt vuosi vuodelta heikommaksi. Mitä vanhempi auto, sitä paremmin se kestää pakkasta.

– Mitä enemmän autoihin tulee enemmän erilaisia sähköherkkuja, sitä herkemmin ne myös jättävät tielle kovilla pakkasilla. Toki monta ongelmatilannetta voitaisiin välttää jo sillä, että vaihdetaan akku ajallaan. Jos pihalla autoa käynnistäessä tuntuu siltä, ettei akku oikein enää jaksa pyörittää, ei kannata lähteä kovilla pakkasilla liikenteeseen, hän muistuttaa.

Toinen hinausyrityksiä työllistävä pakkastalven ilmiö on lumisade. Vaikka tammikuu oli kylmä ja helmikuu vielä viileämpi, ei Salossa ole silti mitattu merkittäviä kinoksia edes viimeisen kymmenen vuoden mittapuulla. Kiikalan lentokentällä on Ilmatieteenlaitoksen ainoa virallinen mittauspiste, jossa seurataan myös lumensyvyyttä. Lukemia on kirjattu ylös vuodesta 2012 lähtien.

Tänä talvena lumipeite on toistaiseksi ollut paksuimmillaan 38 senttimetriä helmikuun alkupäivinä. Tällä hetkellä kinoksella on paksuutta kolme senttiä vähemmän.

Mittaushistorian korkein lukema on karkauspäivältä vuodelta 2012, jolloin lumensyvyydeksi mitattiin Kiikalassa peräti 58 senttiä. Puolen metrin raja ylittyi myös kaksi vuotta sitten, kun 7. helmikuuta 2019 lumensyvyydeksi merkittiin 51 senttiä.

– Tällä alalla työt lisääntyvät aina kahdesta syystä, joko pakkasten kiristyessä tai lumisateen seurauksena. Siinä mielessä meille on parempi, mitä pidempään kylmyys ja lumisateet jatkuvat, Rauno Nikander hymähtää.