Jäät ovat yhä sangen ohkaisia ja niiden laatu on epätasaista Salon seudulla. Etenkin merellä ja virtauspaikoissa on syytä olla hyvin varovainen. Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun Patrick Eriksson ei suosittele jäille menoa ollenkaan.
– Edelleenkään en suosittele jäille lähtemistä, varsinkaan, mikäli ei ole paikallistuntemusta eli varmaa tietämystä vaaranpaikoista, Eriksson sanoo.
Jäätilanne Salon merialueilla vaihtelee. Ilmatieteen laitoksen jääkarttapalvelussa se arvioidaan 5–10 senttimetrin paksuiseksi. Ilmatieteen Saaristomeren mittauspisteessä Kakskerran edustalla jäätä oli viikko sitten 12 senttiä, mistä puolet oli kestävää teräsjäätä ja puolet heikkoa kohvajäätä.
Kohvajää on lumen ja veden muodostamasta jääsohjosta jäätynyttä jäätä.
– Jäät ovat hyvin epätasaisen laatuisia kaikkialla Lounais-Suomen rannikolla, jopa sisäsaaristossa. Lunta on tullut paksulti ja se on peittänyt alleen yhtä hyvin ohuen riitteen kuin teräsjäänkin, Eriksson sanoo.
Lisäksi virtapaikoissa jää voi olla lumikerroksen alla vielä muita paikkoja ohkaisempaa, ja Erikssonin mukaan virtauksia on monenlaisia aina saarten ja kapeikkojen kohdilla.
Halikonlahdella Halikonjoki ja Uskelanjoki luovat Salon kapeikkoihin kestovirtauksen, mikä heikentää muun muassa Vuohensaaren ympäristön jäitä paikka paikoin.
Eriksson kehottaa varomaan etenkin kapeikkoja, kuten Vuohensaaren uimarannan länsipuolista aluetta, sekä pengertien sillan lähialueita.
– Virtaukset syövät jäätä alapuolelta, eikä virtauksia voi etenkään lumen alta mitenkään nähdä.
Viime päivien kovatkin pakkaset ovat vahvistaneet jäitä, mutta vielä enemmän uskoa siihen, että jäät jo kantavat. Tammikuun ja helmikuun lumipyryt ovat samalla luoneet jään päälle eristekerroksen, joka hidastaa teräsjään muodostumista.
– Kuohkea ja kevyt pakkaslumi on mitä parhainta eristettä. Sen alainen jää ei todellakaan kasva nopeasti paksuutta, Eriksson varoittaa.
Nyrkkisääntönä noin viisisenttinen teräsjää kantaa yksittäisen jäällä kulkevan aikuisen, mutta lumisohjosta jäätynyttä kohvajäätä tarvittaisiin tuplaten eli vähintään kymmenen senttiä.
– Itse en kyllä lähtisi kävelemään kymmensenttiselle kohvajäälle, Eriksson lisää.
Jäiden tulo on tänäkin talvena tapahtunut verraten myöhään. Satelliittikuvat Kasnäsin edustalta kertovat niemen edustan selille ja saaristoon muodostuneen ohutta riitettä ja jäätä vasta aivan viime päivinä.
Sisävesien jäätilannetta seuraava Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Merja Pulkkasen mukaan lähimpänä Saloa olevassa mittauspisteessä Nummelan Hiidenvedellä oli jäätä helmikuun alussa noin 14 senttiä. Se on 14 senttiä vähemmän kuin keskimäärin.
Teräsjäätä Hiidenvedellä oli kahdeksan senttiä.
– Monissa paikoissa tulee olla todella varovainen. Jään paksuutta ei voi todeta kuin kairaamalla ja mittaamalla, Merja Pulkkanen sanoo.
Pulkkasen mukaan virtapaikkoja tulee varoa keskisemmässäkin Suomessa saatikka Lounais-Suomen ohuempijäisillä vesistöillä.
Ympäristökeskuksen jääkatsauksessa todetaan, että koko maassa jäät ovat keskimäärin 5–20 senttiä ohuempaa kuin tavallisesti tähän aikaan talvea.
Viime talvi oli ennätyksellisen vähäjäinen
- Jos ovat jäät tänä talvena keskimääräistä ohuemmat, viime talvena vähäjäisyys jäi historiankirjoihin. Itämerellä oli jäätä talvella 2019–2020 laajimmillaan viides päivä maaliskuuta, 37 000 neliökilometriä, mikä on vähemmän kuin minään aiempana talvena.
- Jäätalvi 2019–2020 jääkin tilastoihin toistaiseksi leudoimpana. Samalla talvi oli kolmas kautta aikojen, jolloin Perämeri ei saanut kauttaaltaan jäätä. Edellisen kerran näin tapahtui talvella 2015 ja sitä ennen talvella 1930.
- Talvi 2019–2020 oli hyvin vähäjäinen eikä Kaskista etelämpänä tilastointipisteillä esiintynyt jäätä. Lisäksi lähes kaikilla merialueilla jäätalvi oli ennätyksellisen lyhyt, mutta Perämerellä se oli viisi viikkoa keskimääräistä pitempi.
Lähde: Ilmatieteen laitos
