Someron kaupungin metsien arvo harppaa ylöspäin – puuston arvo nousee 20 vuodessa lähes 70 prosenttia

9
Metsänhoitoyhdistys Salometsän alueneuvoja Kuisma Munter laskee Somerniemellä sijaitsevan mäntymetsän ikää puiden oksavälien määrästä. 35-vuotiaasta metsästä saa harvennuksissa jo myös tukkipuuta. Mäntymetsä on kokonaisuutena hakkuukypsää 70-vuotiaana.

Someron kaupungin metsät tuovat kaupungille jatkossa nykyistä enemmän tuloja. Puuston arvo kasvaa seuraavien 20 vuoden aikana 5,5 miljoonalla eurolla. Tämä merkitsee peräti 67 prosentin nousua.

– Kaupungin metsien arvoon tuleva harppaus ylöspäin on todella iso ja merkittävä, metsänhoitoyhdistys Salometsän alueneuvoja Kuisma Munter toteaa tyytyväisenä.

Someron kaupungilla on metsää runsaat 1 500 hehtaaria. Juuri valmistuneen metsäsuunnitelman mukaan puuston arvo on tällä hetkellä 8,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2031 arvo on kivunnut 9,8 miljoonaan euroon ja vuonna 2041 jo 13,7 miljoonaan euroon.

Munter sanoo, että metsien suunnitelmallinen hoito tuottaa nyt tulosta.

– Kaupungin metsät ovat hyvässä kunnossa ja harvennusvelkaa ei ole.

Kaupungin metsissä on tällä hetkellä puuta noin 240 000 kuutiometriä. Vuonna 2041 luku on 360 000 kuutiometriä. Samalla tukkipuun osuus kasvaa.

– Harvennuksista saadaan jo nyt myyntiin runsaasti tukkipuuta, joka tuo tuloa kaupungin kassaan. Lisäksi päätehakkuita odottaa yli 220 hehtaaria kypsää metsää, Munter kertoo.

Kaupunki saa metsäsuunnitelman mukaan puun myynnistä tuloja seuraavan kymmenen vuoden aikana 1,6 miljoonaa euroa eli 160 000 euroa vuodessa. Munter muistuttaa, että metsän arvon nousu tulee seuraavina vuosikymmeninä näkymään myös kaupungin kassassa.

– Kun puuston määrä kasvaa, lisääntyvät myös hakkuut ja sitä myötä puunmyyntitulot.

Pääosa seuraavan kymmenen vuoden myyntituloista tulee harvennushakkuista, joita tehdään noin 800 hehtaarille. Avohakkuita tehdään 27 hehtaarilla.

– Avohakkuut koskevat lähinnä huonokuntoisia ja lahoja kuusikoita useammassa paikassa. Niissä ei ole muita vaihtoehtoja kuin hakata ne pois tai jättää lahoamaan, Munter sanoo.

Munter korostaa hyvän metsänhoidon olevan tärkeää myös metsätuhojen torjunnassa.

– Hyvässä kunnossa oleva metsä antaa paremman suojan hyönteis- ja sienituhoja vastaan.

SDP:n valtuustoryhmä teki marraskuussa aloitteen, jossa nostettiin esille avohakkuun haitat. Ryhmä toivoi kaupungin metsiin jatkuvan kasvatuksen menetelmää niiltä osin kuin se on mahdollista ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Uusi metsäsuunnitelma sai kaupunginhallituksessa myös demarien tuen.

Munter huomauttaa, että metsäsuunnitelma täyttää aloitteen tavoitteen.

– Suunnitelmaan merkityt avohakkuut ovat 1,8 prosenttia kaupungin omistamista metsistä. Jos avohakkuista halutaan kokonaan luopua, näkyy se myös kaupungin saamissa metsätuloissa.

Munter katsoo luonnon monimuotoisuuden toteutuvan kaupungin metsissä tällä hetkellä hyvin.

– Kaupunki on ollut edistyksellinen myös alueiden rauhoittamisessa. Muun muassa Valkeen alue, Holman saari, Mäyrämäen jalopuumetsät ja Härkjoen suo on rauhoitettu.

Valkeen alueella on suojeltu 70 hehtaaria.

– Jo ennen suojelupäätöstä Valkeen alueen metsänhoidossa mentiin luonto ja alueen virkistyskäyttö edellä, Munter kertoo.

Someron kaupungin metsät

  • Someron kaupunki omistaa metsää 1 534 hehtaaria. Metsästä runsaat 1 000 hehtaaria sijaitsee Somerniemellä.
  • Metsissä on puuta 240 000 kuutiometriä. Puuston määrä hehtaarilla on 158 kuutiometriä, mikä vastaa Varsinais-Suomen keskiarvoa.
  • Nykyisen puuston arvo 8,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2031 puuston arvo on 9,8 miljoonaa euroa ja vuonna 2041 13,7 miljoonaa euroa.
  • Someron kaupunki saa metsistä myyntituloa seuraavan kymmenen vuoden aikana 1,6 miljoonaa euroa.
9 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Urpo
1 vuosi sitten

Jutusta saa turhan optimistisen kuvan metsien taloudellisesta tuottavuudesta. Kun investoidaan metsiin ja siitä tulot saadaan vuosikymmenien kuluttua, korkohyöty on vaatimaton. Korkoa korolle -laskukaava onkin jokaisen hyvä tuossa yhteydessä kerrata.

Toki uutinen kertoo selvää kieltä siitä, mitä hyvällä metsänhoidolla voidaan saavuttaa. Joidenkin mielestä Suomessa ollaan niin varakkaita, että keskustellaan mahdollisuudesta jättää metsät huonolle hoidolle. Varoissaan oleva Salon seurakunta jo päätyi tähän ratkaisuun.

Varma sijoitus
1 vuosi sitten
Reply to  Urpo

Osakkeisiin metsää ei pidä verrata, sillä metsä on aina pitkäaikainen sijoitus, mutta samalla myös kohtuullisen varma. Se, miten haluttua metsämaa on tällä hetkellä, kertoo siitä, että metsän tuottoa myös arvostetaan.

Someron esimerkki kertoo hyvin metsän hyvän hoidon merkityksen tuoton saamiselle. Hyvin hoidetulla metsällä on myös suuri virkistysarvo.

Urpo
1 vuosi sitten
Reply to  Varma sijoitus

Metsän kannattavuus sijoituksena riippuu hankintahinnasta. Tällä hetkellä hinnat ovat niin ylhäällä, että tuotto jää onnistuneessakin kohteessa vaatimattomaksi. Koska hankintahinta on niin kova, metsä ei millään tavalla ole varma sijoitus. Ainoa ero riskissä esimerkiksi osakemarkkinoihin on se, että arvo harvoin romahtaa tavalla, joka pörssissä on arkipäivää. Siellä tosin romahduksesta usein myös toivutaan. Metsän arvon romahtaessa kyse on puuston tuhoutumisesta ja siitä toipuminen vie yleensä kymmeniä vuosia. Metsien hinnat ovat karanneet käsistä, koska korot ovat alhaalla ja rahojen uskotaan olevan turvassa. Harva hakee tai ainakaan saa metsästä kohtuullista tuottoa. Metsän tuottoa voi myös laskea olemassa olevan puuston arvon ja hoitokulujen kautta, jolloin… Lue lisää »

Tutkittua tietoa
1 vuosi sitten
Reply to  Urpo

Yksityismetsien pitkän aikavälin keskimääräinen reaalituotto on ollut obligaatioiden luokkaa. Tästä on tutkittua tietoa. Mutta se edellyttää hyvää hoitoa.

Hyvä hoito on myös paras tapa ehkäistä tuhoja. Jos tarpeeksi pitkälle ajatellaan ja spekuloidaan, ei mikään ole maailmassa varmaa, mutta pörssikursseihin heilahtelut ja riskit kuuluvat olennaisena osana.

Urpo
1 vuosi sitten

Puuston arvon mukaan laskettuna tuotto voi hyvinkin olla tuota luokkaa. Koska rahat ovat kuitenkin kiinni tilan ostohinnassa, se huomioiden tuotto jää käytännössä samaan suuruusluokkaan kuin korkotileillä.

Tällä hetkellä esimerkiksi nuori metsä, jossa puuston arvo on 900 €/ha (60 m3/ha x 15 €/m3), maksaa helposti 2500-3000 €/ha.

Tarjouskilpailussa pärjätäkseen pitää käyttää hyvin matalia korkoja. Vaatii erinomaisen hyvää hoitoa, että tuosta yhtälöstä saa revittyä muutaman prosentin reaalituottoja.

Pieni osa
1 vuosi sitten
Reply to  Urpo

Tuo vertailu pätee vain kovalla tai kuten sanoit ylihinnalla hankittuun metsään. Someron kaupungin metsäomaisuutta ei ole hankittu noilla hinnoilla. Sama koskee suurinta osaa yksityisessä omistuksessa olevia metsiä, jotka siirtyvät sukupolvenvaihdoksissa sukupolvelta toiselle.

Erityisesti Etelä-Suomessa metsistä on saatavissa hyvää ja tasaista tuottoa, mutta se edellyttää hyvää hoitoa ja eri kasvuvaiheessa olevia metsälohkoja.

Urpo
1 vuosi sitten
Reply to  Pieni osa

Vapailla markkinoilla ei ole tarjolla muita kuin kannattavuuden suhteen ylihintaisia metsiä.

Perintömetsän saaminen kannattavaksi ei ole vaikeaa, mutta jos perillisellä ei ole metsätalouden osaamista, kannattaa miettiä tilan myyntiä ja rahojen sijoittamista itselle tutumpaan kohteeseen, kuten asuntoon tai arvopapereihin.

Sitä en tiedä, miten kunnat kirjanpidossaan metsäomaisuuden arvostavat. Jos siellä on markkinoilta saatava todellinen hehtaarihinta, voisi ekonomit esittää muutaman kysymyksen.

Pieni osa
1 vuosi sitten
Reply to  Urpo

Jokainen ostaja tekee itse harkintansa mukaan päätöksen siitä, millä hinnalla metsää ostaa ja arvioi samalla sen, millainen tuotto riittää. Koska isoja ja alan tuntevia ostajia on liikkeellä, uskotaan metsän tuottoon edelleen.

Urpo
1 vuosi sitten
Reply to  Pieni osa

Tietysti, mutta edellä kyse oli siitä, millaisen tuoton metsä mahdollistaa. Kyse ei ollut siitä, mihin omistaja tyytyy.

Suuria tiloja ostavilla rahastoilla on metsätaloudessa kevyempi verokohtelu kuin suomalaisilla yksityishenkilöillä. Se tietysti parantaa rahastojen asemaa markkinoilla ja heikentää muiden metsätalouden kannattavuutta, koska tilojen hintataso nousee. Eduskunnassa ei tähän ole saatu korjausta, vaikka pala palalta Suomea myydään kasvottomille omistajille. Se kertoo edunvalvonnan kohdentumisesta.