Uusi kalatie johdattaa taimenet ja lohet Kiskonjoen latvavesiin

0
Rakennus- ja louhintaliike Toivo Ajalin ky aloitti Perniön Kosken voimalaitoksen ohittavan kalatien valmistelutyöt tammikuussa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Perniön Koskelle rakennetaan tämän vuoden aikana kaksi kalatietä vaelluskalojen nousuyhteydeksi merestä Kiskonjoen latvavesiin. Pidempi kalateistä tulee Kosken voimalaitoksen kohdalle. Noin sadan metrin pituinen luonnonmukainen kalatie kulkee karjalaidunta pitkin vanhan uoman rinnalla ennen kuin se yhtyy padon jälkeen ylävirtaan.

– Valmistuttuaan kalatie tulee näyttämään luonnonpurolta, kertoo kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ely).

Toinen, noin 30 metriä pitkä kalatie tulee ylemmäs Kiskonjoelle, jossa se ohittaa Hålldammin säännöstelypadon. Kalatie rakennetaan vanhaan, historiallisesti arvokkaaseen sulkukanavaan.

– Työ on tehtävä niin, etteivät vanhat, kivistä ladotut reunamuurit vahingoitu, Rannikko toteaa.

– Kalateiden lisäksi työkohteena on vanha koskiuoma, joka tulee kunnostuksen jälkeen toimimaan Kosken kalatien alaosana. Sitä pitkin kalat pääsevät kulkemaan varsinaiselle kalatielle ja sitä pitkin edelleen ylävirtaan.

Juuri nyt kunnostetaan vanhaa koskiuomaa, kaivetaan sitä oikeaan korkeuteen ja poistetaan sen pohjasta teräväsärmäistä kuonaa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Parhaillaan vanhan kosken pohjasta poistetaan rauta- ja kupariteollisuuden jäljiltä jäänyttä kuonaa. Ruukin toiminnan aikainen jäte ei ole ympäristölle myrkyllistä eikä haitallista, mutta kuonamateriaali on särmikästä ja ikävää, joten pohjarakenteista tehdään kalojen kannalta miellyttävämpää erilaisia soraikkoja ja kivikkoja muotoilemalla.

Helppokulkuisiksi rakennettavia kalateitä pystyvät Rannikon arvion mukaan käyttämään kaikki kalat, mutta eniten väylän toivotaan houkuttelevan taimenia ja lohia.

– Varsinkin taimenet ovat toivottuja.

Perniön kalateiden rakentaminen on osa Freshabit Life IP-hanketta, jota Varsinais-Suomen ely koordinoi omalla toimialueellaan. Rannikon mukaan kalateitä voidaan vielä myöhemmin kohentaa, jos niiden huomataan jääneen kaloille vaikeita kohtia.

– Kalatien yläpäähän tulee kalalaskuri, jolla seurataan useamman vuoden ajan, kulkeeko tiellä ketään.

Rakennus- ja louhintaliike Toivo Ajalin ky urakoi hankkeen. Työnjohtajana toimiva Esa Ajalin kertoo töiden alkaneen loppiaisen jälkeen.

– Ensin kunnostamme joen pohjaa ja poistamme sieltä teräväsärmäistä kuonaa. Varsinaista kalatietä aletaan kaivaa lähiviikkoina, hän toteaa.

– Kalatie kaivetaan nyt oikeaan korkeuteen, ja tehdään valmistelevia töitä, työnjohtaja Esa Ajalin kertoo. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

– Olemme siirrelleet alueelle materiaalia, sillä nyt on ollut hyvä talvi tehdä hommia ja viedä lähelle kiviainesta, joka ladotaan kalatien pohjalle kesällä. Jos tulee märkä kesä, ei mikään kone kulje rikkomatta peltoja, Ajalin toteaa.

Rannikko toivoo kalateiden valmistuvan tänä vuonna. Hän toteaa, että kalatien toteuttamisesta on ollut puhetta jo 20 vuoden ajan.

– Lopultakin on saavutettu kaikesta yhteisymmärrys ja rahoitus on järjestynyt. Kalatiet sijaitsevat Kosken kartanon mailla. Ne ovat osa Natura-aluetta ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta, joten monta tärkeää asiaa on pitänyt selvitellä ja huomioida kalateitä suunniteltaessa, Rannikko sanoo.

Ruukin alueella aloitetaan arkeologiset tutkimukset lähipäivinä.

– Kalatien uoman kohdalle osuvien vanhojen rakenteiden, kuten ruukinaikaisten rakennusten nurkkakivet tutkitaan ja dokumentoidaan. Tutkimus vaikuttaa jonkin verran kalateiden rakentamisaikatauluun, Rannikko huomauttaa.

Vanhaa koskiuomaa on kunnostettu ja kalatielle kesällä ladottavat kivet on viety valmiiksi kalatien pohjan viereen odottamaan, että ne laitetaan kesällä paikoilleen. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

EU:n tukema hanke ennallistaa sisävesiä

Freshabit Life IP on laaja luonnonsuojeluhanke, joka ennallistaa sisävesiä parantaen taimenien ja jokihelmisimpukoiden sekä samalla satojen muiden lajien elinoloja ja -ympäristöjä.

Seitsemän vuotta (2016–2022) kestävä hanke parantaa ympäristöä ja luontoa noin 20 miljoonalla eurolla. Euroopan unionin Life-tuki kattaa budjetista 60 prosenttia.

Mukana on joukko tutkimuslaitoksia, valtion virastoja, yrityksiä, järjestöjä ja rahoittajia.

Erilaisia kunnostuksia tehdään kahdeksalla erilaisella kohdealueella, joihin kuuluu puroja, jokia, reittivesistöjä, lintuvesiä ja muita järvialueita valuma-alueineen.

Hankkeen kohdealueita ovat Lounais-Suomen Kiskon- ja Karvianjokien lisäksi Karjaanjoki, Koitajoki, Naamijoki, Pohjanmaan joet, Puruvesi, Saarijärven reitti ja Vanajavesi.

Kunnostusten vaikutusalue on 80 000 hehtaaria.

Lähde: Metsähallitus

Pidempi kalateistä tulee Perniön Kosken voimalaitoksen kohdalle. Noin satametrinen kalatie kulkee karjalaidunta pitkin vanhan uoman rinnalla ennen kuin se yhtyy padon jälkeen ylävirtaan. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo