Etäkoulussa yhteisöllisyys kärsii – opettaja kaipaa oppilaitaan ja oppilaat kavereitaan

0
Kahdeksasluokkalainen Peppilotta Asklöf löytää etäopetuksesta hyviäkin puolia. Huonoa on, ettei näe kavereita. Kuva on otettu Teams-keskustelusta.

Etäkoulussa osalla oppilaista on vaikeuksia opiskelussa. Salon yläkoulujen rehtoreita huolestuttaa etäopiskelussa kaikkein eniten kuitenkin sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden puute.

– Opiskelu on yksi tavoite, mutta koulussa opetellaan myös toimimaan yhdessä ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten, Hermannin yläkoulun vs. rehtori Hannu Pölönen muistuttaa.

– Reksi kaipaa vipinää opettajanhuoneeseen, ja opettajat kaipaavat oppilaitaan, Moision koulun rehtori Jari Kuusisto myöntää.

– Ehkä enemmän kuin oppimisesta olen huolissani alakuloisuudesta nuorten keskuudessa. He eivät näe kavereitaan, eikä ole sosiaalisia kontakteja. Tuijotetaan ruutua pitkät päivän – vähemmästäkin rupeaa hermo kiristymään, Perniön yhteiskoulun rehtori Arttu Karhulahti miettii.

– Etäopetus on välttämätön ratkaisu, joka on tehty pakkotilanteessa, Armfeltin vs. rehtori Jaana Talvitie määrittelee.

Salossa jouduttiin siirtymään etäopetukseen lennosta viime keväänä koronapandemian takia. Tänä vuonna kouluissa saatiin valmistautua siirtoon muutaman päivän ajan, ja opettajat ehtivät järjestää oppilaille esimerkiksi oppimateriaalia.

Viime vuodesta on saatu myös hyviä oppeja, ja koulujen käyttämät ohjelmistot ovat kehittyneet. Esimerkiksi Teams-kokouksissa voidaan käyttää tarvittaessa pienempiä ryhmiä. Oppilailta voidaan vaatia videoyhteyden käyttöä, jolloin opettaja voi valvoa, ettei tunnille osallistuta ”peiton alta”.

– Kummasti tuo ryhtiä opiskeluun, kun opettaja voi tulla koneen kautta huoneeseen katsomaan, että mitä sinä teet, Arttu Karhulahti sanoo.

– Viime kevääseen verrattuna oppilaat ovat aktiivisemmin mukaan ja osallistuvat jopa rohkeammin opiskeluun. Se on parantunut. Tekniikkaongelmia on enää minimaalisesti, Jaana Talvitie sanoo.

Rehtorit ovat yhtä mieltä siitä, ettei etäopiskelu sovi kaikille.

– Jotkut oppilaat tekevät edelleen sitä, että ilmoittautuvat oppitunnille, laittavat mikrofonin pois päältä ja häipyvät. Tilanne voidaan huomata vasta, kun opettaja tarkastaa läksyt. Läksyjä on jäänyt ainakin meillä tekemättä enemmän kuin normaalisti, Hannu Pölönen sanoo.

Kouluissa oppilaiden ongelmiin puututaan matalalla kynnyksellä. Hyvää on, että tänä keväänä kouluissa ovat olleet paikalla kaikki työntekijät koulunkäynninohjaajia myöten.

– Aika vaatii, että oppilashuolto ja koko henkilöstö puhaltavat yhteen hiileen, ja että tunnemme oppilaamme, Jaana Talvitie sanoo.

– Salossa nuoria ei ole kadonnut, kuten isoissa kaupungeissa. On tosi hyvä, että erityisluokanopettajat, ohjaajat, luokanopettajat ja koulukuraattorit tekevät tiivistä yhteistyötä, Jari Kuusisto sanoo.

Etäkoulu vaatii lähikoulua enemmän paitsi oppilaalta, myös opettajilta ja huoltajilta.

– Tavallisessa luokassa opettaja seuraa oppilaiden kasvoja ja voi jo ilmeistä päätellä, menikö asia perille. Etäopetuksessa tämä on haaste: signaalia ei saa takaisin kuin viiveellä tai ei ollenkaan, Hannu Pölönen sanoo.

Opettajat viestivät ahkerasti kotiin tekemättömistä läksyistä, mutta myös onnistumisista. Pölönen toivoo, että huoltajat puolestaan seuraisivat Wilma-viestejä ja ottaisivat tarvittaessa asian puheeksi.

– Moni kuvittelee, että yläkoululainen on sen ikäinen, että hän pärjää omillaan, mutta ei vanhemmuus siihen lopu.

Opettajille etäopetus aiheuttaa tavallista enemmän työtä. Stressiä voi aiheuttaa yksin huoli omasta tai oppilaiden sairastumisesta.

– Opettajanhuoneessa huomaa, että siellä vain piipahdetaan hakemassa kahvia tai lämmittämässä lounas. Hyvällä omallatunnolla ei voi enää jäädä koulupäivän jälkeen purkamaan yhdessä tapahtumia, Jari Kuusisto sanoo.

 

”Onhan se harmi, kun näkee harvoin ystäviään”

Hermannin koulun kahdeksasluokkalainen Peppilotta Asklöf löytää etäopetuksesta niin hyviä kuin huonoja puolia.

Hyvää on, että päivän aikana saa paljon enemmän asioita tehdyksi, kun tunnin koulumatka suuntaansa on jäänyt pois.

– Meillä on hevosia kotona, ja pystyn välitunnilla auttamaan äitiä niiden kanssa, Perttelissä asuva Asklöf sanoo.

Huono puoli etäopiskelussa on, että jossain aineissa opettajan apu olisi tarpeen.

– Olen oppinut ihan hyvin, mutta esimerkiksi fysiikka on vähän hankalaa. Minulle on vaikeaa oppia kaavoja.

Koulukavereitaan Peppilotta Asklöf on nähnyt harvemmin, koska asuu kaukana muista. Yhteyttä pidetään lähinnä viestittelemällä ja soittamalla.

– Joidenkin kanssa puhutaan läpi päivän puhelimessa, joidenkin kanssa lähetellään kuvaviestejä. Onhan se vähän harmi, että näkee harvoin ystäviään.